Yrittäjyys

Maaseuturahoituksella kehitetään monin eri tavoin maaseudun yrittäjyyttä. Yritystukien lisäksi elinkeinoja edistetään kehittämishankkeiden avulla ja yrittäjien osaamista tuetaan koulutuksen ja viestinnän keinoin.

Yritysrahoitus kirittää kasvuhakuisia ja uudistumishaluisia yrityksiä

Maaseuturahoituksella kehitetään monin eri tavoin maaseudun yrittäjyyttä. Yritystukien lisäksi elinkeinoja edistetään kehittämishankkeiden avulla ja yrittäjien osaamista tuetaan koulutuksen ja viestinnän keinoin.

Maaseudun yritysrahoitus vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta monipuolistamalla ja uudistamalla yrittäjyyttä. Rahoituksella on huomattava vaikutus maaseutualueiden pienten ja keskisuurten yritysten uudistumiselle ja kilpailukyvylle sekä työllisyydelle.

Suomalaisyritykset ovat tehneet EU:n maaseuturahoituksesta saamallaan 350 miljoonan euron tuella sekä yksityisellä rahoituksellaan noin 1,4 miljardin euron investoinnit vuosina 2015–2022. EU:n maaseuturahoitus on tukenut esimerkiksi elintarvikealan, matkailun ja metallialan yritysten investointeja. Kaiken kaikkiaan rahoitusta on saanut 6600 yritystä. Monet Leader-ryhmät ovat tukeneet lisäksi nuorten yrittäjyyttä nuorisoleader-tuella.

Rahoitus auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa

Rahoituksen saajien joukossa on useita kasvuhakuisia pk-yrityksiä, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä ja suuntaavat kansainvälisille markkinoille. Verrattain pienikin tuki on saanut kasvavia yrityksiä investoimaan ja toimimaan uuden teknologian myötä ympäristöystävällisemmin. Ilman maaseudun yritysrahoitusta suurin osa näistä tehdyistä investoinneista olisi todennäköisesti jäänyt toteutumatta tai ne olisivat toteutuneet pienempinä.

Maaseuturahoitusta myönnetään vain elinvoimaisille yrityksille. Maaseuturahoitusta saaneet yritykset ovatkin selvinneet talouden notkahduksista verrokkeja paremmin.

Yrittäjyys 2014-2022- infograafi

Yritysrahoituksella on positiivisia vaikutuksia aluetalouteen

Maaseudun yritysrahoituksen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Yritysrahoituksesta 60 % kohdistuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Tutkimuksen mukaan rahoitusta saaneet yritykset saavat aikaan työpaikkoja myös niissä alueen yrityksissä, jotka eivät ole saaneet rahoitusta. Yritykset hankintaketjuineen tuovat verotuloja alueelle.

Viime ohjelmakaudella 2014–2022 on yritystukien avulla syntynyt maaseutuyrityksiin yli 11000 uutta työpaikkaa.

Tarkastelunäkökulmasta riippuen oin 30-40 prosenttia suomalaisyrityksistä sijaitsee maaseudulla. Palveluala on suurin työllistäjä, ja palveluyritysten käyttäjinä ovat niin vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaat, matkailijat ja muut maaseudulla pistäytyjät.

Koulutus vahvistaa maaseudun yrittäjien osaamista

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetut koulutus- ja tiedotushankkeet ovat parantaneet yrittäjien osaamista ja levittäneet uusinta tietoa käytännön toimijoiden käytettäväksi.

Vuosina 2015–2021 maaseuturahoituksen hankkeissa on koulutettu yli 72 000 henkilöä, joista suurin osa on viljelijöitä tai maataloustuotteita jalostavia tai myyviä pk-yrittäjiä. Toiseksi suurin koulutuksiin osallistunut ryhmä ovat metsäyrittäjät ja muut metsäalan toimijat. Lisäksi koulutuksiin on osallistunut muita maaseudun mikro- tai pienyrittäjiä sekä asukkaita.

Koulutushankkeet parantavat yrittäjien osaamista muun muassa yrityksen johtamiseen, markkinointiin, ympäristönhoitoon ja energiatehokkuuteen liittyen. Esimerkiksi viljelijöitä on koulutettu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä uusiutuvan energian käytöstä.

Laajemmalle kohdejoukolle suunnattujen tiedonvälityshankkeiden teemoja ovat olleet muun muassa kestävä maa- ja metsätalous, pellon vesitalous ja kasvukunto sekä uusiutuvan energian käytön lisääminen. Uusi osaaminen parantaa maatilojen ja muiden yritysten kilpailukykyä ja luo edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle. Yritykset voivat koulutuksen myötä ottaa käyttöön uusimpia, tehokkaampia menetelmiä. Uudet tiedot ja taidot luovat pohjaa myös innovaatioiden syntymiselle.

Yhteistyöhankkeet ratkaisevat yhteisiä haasteita

Maaseuturahoituksella on tuettu yli 350 erilaista yritysten ja yhteisöjen yhteistyöhanketta. Näissä hankkeissa yrittäjät ovat kehittäneet esimerkiksi digitaalisia työkaluja yhteiseen käyttöön, yhteisiä tapahtumia tai yhteistä markkinointia. Esimerkiksi hevosalan ja matkailualan mikroyritykset ovat olleet aktiivisesti yhteistyöhankkeissa mukana.

Yhteistyöhankkeissa on hyödynnetty digitalisaation mahdollisuuksia ja tuotettu innovaatioista uusia käytäntöjä, tuotteita ja palveluja. Yhteistyöhankkeilla on uudistettu ja monipuolistettu maaseutualueiden taloutta lisäämällä asiantuntemusta ja yhteistyötä yli sektoreiden ja valtioiden rajojen.

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeet (European innovation partnership, EIP) ovat osa järjestelmää, jossa rahoitetaan innovaatioryhmien toimintaa. EIP-ryhmä ratkaisee etukäteen tunnistetun, alkutuottajien tarpeisiin liittyvän ongelman ja julkaisee syntyneen innovaation tai tuloksen. Kaudella 2014-2022 innovaatioita toteuttamaan lähti yhteensä 32 innovaatioryhmää.