Työllisyys ja elinkeinot

Yritysrahoitus kirittää kasvuhakuisia ja uudistumishaluisia yrityksiä

Maaseudun yritystuki vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta monipuolistamalla ja uudistamalla yrittäjyyttä. Rahoituksella on huomattava vaikutus maaseutualueiden pienten ja keskisuurten yritysten uudistumiselle ja kilpailukyvylle sekä työllisyydelle.

Maaseudun yritystukea myönnetään maa- ja metsätalouden alkutuotannon ulkopuolisen yritystoiminnan kehittämiseen. Sillä autetaan tarvittavaa rakenteellista uudistumista maaseudun taloudessa. Tyypillisiä tuensaajia ovat esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, matkailuun ja elintarvikkeiden jalostukseen liittyvät maaseudulla toimivat yritykset. Tuensaajien joukossa on kasvuhakuisia, merkittäviä työllistäjiä ja kansainvälisille markkinoille suuntaavia, innovatiivisinakin palkittuja pk-yrityksiä. Maaseudun yritystukea voivat saada alle 50 henkilöä työllistävät pienet yritykset sekä alle 250 henkilöä työllistävät elintarvikealan pk-yritykset.

Vuodesta 2014 lähtien noin 70 miljoonan euron yritystuen kannustamana pk-yritykset ovat panostaneet investointeihinsa 200 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Verrattain pienikin tuki on saanut kasvuhakuisia yrityksiä investoimaan. Ilman maaseudun yritystukea suurin osa näistä tehdyistä investoinneista olisi todennäköisesti jäänyt toteutumatta. Maaseutuohjelman rahoitusta myönnetään vain elinvoimaisille yrityksille. Maaseutuohjelman tukia saaneet yritykset ovatkin selvinneet talouden notkahduksista verrokkeja paremmin.

Vuosina 2007–2014 maaseutuohjelman rahoitus myötävaikutti noin 75 000 työpaikan syntymiseen tai säilymiseen maaseutualueilla. Näistä 6 562 oli uusia työpaikkoja. Muut olivat säilytettyjä ja hankkeiden tai investointien toteutusten aikaisia työpaikkoja. Tuki on kannustanut myös nuoria ryhtymään yrittäjiksi.

Noin 40 prosenttia Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Palveluala on suurin työllistäjä, ja palveluyritysten käyttäjinä ovat niin vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaat ja maaseudulla pistäytyjät.

Yritysrahoituksen siivittämänä moni maaseudun yritys on ponnistanut paikallisista markkinoilta kotimarkkinoille ja myös kansainväliseen menestykseen. Globaaleilla markkinoilla toimivien laajakaistayhteyksien ansiosta yrityksen sijainnilla on yhä vähemmän merkitystä. Suomalainen luonto on omintakeinen markkinointivaltti. 

Kasvaakseen maaseudun yritysten tulisi panostaa erityisesti myyntikanavien avaamiseen ja markkinointiin sekä asiakaspalveluun ja digitalisaatioon. Oman alan osaaminen on usein vankimmalla pohjalla. Yritysten yhteistyöllä ja verkottumisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia liiketoiminnan ja kasvun syntymiseen, siksi tätä tuetaan maaseutuohjelmalla.