Maatilan uudistaminen

Maatalous uudistuu investoimalla

Vuonna 1995 Suomessa oli 100 000 maatilaa ja vuonna 2015 enää 51 000. Vuonna 1995 joka toisella tilalla oli kotieläimiä, nyt vain joka kolmannella. Eläinten määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt yhtä rajusti. Rakennemuutos on tarkoittanut maatilojen vähenemistä ja niiden koon kasvua.

Tuotantoa jatkaneet yritykset ovat halukkaita kehittämään toimintaansa, investoimaan uusiin tuotantorakennuksiin ja tekniikoihin. Suomessa tilan keskikoko on reilut 40 hehtaaria kun se EU-maissa on keskimäärin 16 hehtaaria. Suomen merkittävimmissä kilpailijamaissa keskikoko on kuitenkin paljon suurempi, esimerkiksi Tanskassa 70 hehtaaria.

Maaseutuohjelman investointitukea saaneet tilat ovat olleet keskimääräistä suurempia. Esimerkiksi uuteen navettaan tukea saaneilla tiloilla lehmäpaikkojen määrä oli investoinnin jälkeen keskimäärin noin 80 kun se kaikilla tiloilla oli 35 lehmää vuonna 2016.


Maataloudessa työskentelevien määrä on vähentynyt merkittävästi. Edelleen suuri osa Suomen tiloista on yhden tai kaksi perheenjäsentä työllistäviä perheviljelmiä, mutta ulkopuolisen työvoiman määrä kasvaa jatkuvasti maatilojen laajentaessa.  Noin kolmasosa tiloista on laajentanut toimintaansa myös maatalouden ulkopuolelle, missä myös maaseutuohjelma on tukenut yrittäjiä.


Investointituen avulla edistetään maatilojen rakennushankkeita sekä kone- ja laitehankintoja, jotka parantavat toiminnan tehokkuutta. Samalla parantuvat ympäristön tila ja eläinten hyvinvointi. Investoinnit parantavat maatalouden kannattavuutta ja tuovat kuluttajien saataville enemmän ja parempia tuotteita. Uudet tuotantorakennukset edistävät eläinten hyvinvointia ja niissä myös viljelijän on parempi työskennellä.


Tuet ohjaavat valitsemaan ympäristön kannalta suotuisia tuotantomenetelmiä. Investointituella on vuoden 2008 jälkeen rakennettu joka vuosi 100–150 bioenergia- ja lämpökeskusta maatiloille. Neuvonnan ja investointien avulla maatilojen energiatehokkuus on parantunut, ja maatalouden energiankulutus on laskenut. Investointituki auttaa myös kehittämään lannan käsittelyä ja varastoimista ympäristölle paremmiksi.
 
Maaseutuohjelman arviointien mukaan jopa kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi tekemättä ilman tukea. Vuosina 2007–2013 investointitukien suosio oli suurta. Nuoren viljelijän aloitustukia sai noin 3 500 uutta yrittäjää. Korkeintaan 40-vuotiaalle maatilayrittäjyyteen ryhtyvälle tarkoitettu aloitustuki on helpottanut maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja nuorentanut maatilayrittäjien keski-ikää. Arvioinnin mukaan jopa 40 prosenttia aloitustukea hakeneista olisi jättänyt sukupolvenvaihdoksen tekemättä ilman tukea. Tuki on myös aikaistanut omistajavaihdoksen tekemistä. Aloitustukea saaneista viljelijöistä 21 prosenttia oli naisia vuonna 2013 ja määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Lähde: Luonnonvarakeskus, maatalouden rakennetutkimus 2013. Maaseutuohjelman väliarviointi 2010 ja vuosiraportit.