EIP innovaatioryhmien esittelyt

Kaikki innovaatioryhmät parantavat maatalouden ja muun alkutuotannon tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Toiminnassa yhdistyvät yrittäjien käytännönläheinen osaaminen ja asiantuntijoiden tietämys. Ryhmät ratkaisevat jonkin tunnistetun ongelman ja jakavat syntyneen innovaation yleisesti käyttöön.

Vuonna 2018 aloittaneet ryhmät

Digipaali-hanke kehittää palvelua, jolla voidaan kerätä tietoja paaleista. Paalattaessa paaliin liitetään tunnistin, jonka avulla se voidaan jäljittää. Hanke testaa digitaalista paalivarastoa, jonka avulla tuottaja voi suunnitella toimintaansa sekä seurata laatua ja hävikkiä. Yhteen koottuna tieto olisi arvokasta ”big dataa” tutkimukselle. 
Lisätiedot: Ilpo Pölönen, Hämeen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Lue lisää Digipaali-hankkeesta

Älyrehu-hankkeessa haetaan hyötyjä karjatiloille, joille rehun hankkiminen voi muodostaa puolet tuotantokustannuksista. Tilalla itse tuotetun rehun laatua pyritään parantamaan ja siten vähentämään ostorehun tarvetta. Kehitteillä on mittausjärjestelmä, jolla tuottaja voi seurata yksittäisen lehmän hyvinvointia, ja määritellä ruokintaa sen mukaan.  
Lisätiedot: Projektitutkija Tuija Kallio, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Lue lisää Älyrehu-hankkeesta

Kuvaa nautaa -hanke hyödyntää lämpökuvausta eläinten hyvinvoinnin seuraamisessa. Lämpökuvaus voidaan tehdä eläimelle stressittömällä tavalla, ja sillä saadaan tietoa sairauksista varhaisessa vaiheessa ennen kuin eläin oireilee silmin nähden tai sen tuotanto laskee. Lämpökuvien tulkitsemiseksi niiden tietoja verrataan eläinlääkäreiden havaintoihin. Tavoitteena on rakentaa tuottajien käyttöön soveltuva aplikaatio.
Lisätiedot: Projektipäällikkö Salla Ruuska, Savonia-ammattikorkeakoulu: etunimi.sukunimi (at) savonia.fi

Lue lisää Kuvaa nautaa-hankkeesta

Vuonna 2017 aloittaneet ryhmät

Sippolan tilalla kehitellään ja rakennetaan nykyaikaista automatisoitua kuivuria, johon asennetaan uudenlainen kosteudenmittauslaitteisto. Tuloksena odotetaan tasalaatuisempaa viljaa, jonka kuivattamiseen kuluu vähemmän energiaa ja viljelijän aikaa.
Lisätiedot: Maatilayhtymä Sippola, mtysippola (at) netikka.fi

Lue lisää: Viljankuivaamon kosteudenpoistoprosessin, energiankäytön ja ohjauksen kehittäminen

Minihelikopterin käyttöä ja sen kasvintunnistusta kehitetään löytämään pellon hukkakauraesiintymät. Kopterikuvien avulla hukkakauraesiintymät voidaan paikantaa, eikä pellolla tarvitse kävellä umpimähkään.
Lisätiedot: Esa Tyystjärvi, etunimi.sukunimi@utu.fi

Lue lisää: Hukkakauran ja muiden rikkakasvien tunnistaminen minihelikopterikuvista

MIKÄ-DATA -hanke johdattelee viljelijöitä kohti täsmäviljelyä ja kokoaa tarvittavaa dataa. Täsmäviljelyä varten tarvitaan hyvin tarkkaa tietoa pellon kunnosta, esimerkiksi maalajeista, maastomuodoista, ravinnemääristä ja ph-arvoista. Kun tätä tietoa hyödynnetään tuotantopanosten ja -toimien kohdentamiseen kasvuston ja pellon ominaisuuksien perusteella, vähenee ympäristökuormitus ja työ tehostuu.
Lisätiedot: projektipäällikkö Petri Linna, Tampereen teknillinen yliopisto, petri.linna (at) tut.fi

Lue lisää: Maatalouden liiketoiminnan kehittäminen älykkäällä data-analytiikalla (MIKÄ-DATA)

Laatukaura-hankkeessa tutkitaan ja selvitetään, miten kaurantuotannossa syntyvästä kasvimassasta saataisiin tuotettua käyttökelpoisia raaka-aineita, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi maanparannusaineena ja rehuna. Tarkoituksena on, että hankkeen tulokset näkyvät tulevina vuosina kauranviljelijän arjessa: sivujakeen jalostukseen on saatavilla laitteita ja kauranviljelyn kannattavuus paranee, kun myös sivujakeet saadaan hyötykäyttöön.
Lisätiedot: Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus, veli.hietaniemi (at) luke.fi

Lue lisää: Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

BioRaEE – Biokaasusta ravinteita, energiaa ja elinkeinoja -hanke keskittyy kierrätysannoitteiden mahdollisuuksiin. Hankkeen lähtökohtana ovat viljelijöiden tarpeet. Viljelijät pääsevät kertomaan kierrätyslannoitteisiin liittyvät toiveensa haastatteluissa ja kyselytutkimuksissa. Yhdessä tutkijoiden kanssa viljelijät testaavat kierrätyslannoitteiden vaikutusta satoon viljoilla, nurmella ja kasvihuonekurkulla ja vertaavat tuloksia muihin lannoitteisiin. Kierrätyslannoitteiden käyttöön laaditaan entistä parempaa ohjeistusta. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan teknologioita, joilla kierrätyslannoitteita on tehokkainta tuottaa.
Lisätiedot: tutkija Heidi Rintamäki, Suomen ympäristökeskus, heidi.rintamaki (at) ymparisto.fi

Lue lisää: Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle