Hyvinvointi ja palveluiden kehittäminen

Kukapa ei olisi hankkeeseen törmännyt! Hanke on sanana aliarvostettu, sillä ne ovat usein väyliä tarvittaville arkipäivän parannuksille omassa elinpiirissä. Hyvien hankkeiden tulokset jäävät elämään pitkän sen päättymisen jälkeen. Niillä saadaan luotua pysyvää yhteistyötä, osaamista ja palveluja.

Vuosina 2007–2013 parantuneista palveluista hyötyi kolme miljoonaa ihmistä. Näinä vuosina maaseutuohjelma rahoitti 16 500 hanketta. Niiden kautta ihmisiä on saatu mukaan vaikuttamaan siihen, mitä omassa ympäristössä tapahtuu. Ne ovat lisänneet sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä. Hanketuella on kohennettu kylien yleisilmettä ja tuotu vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kylille.

Lukuisat järjestetyt tapahtumat ovat olleet omiaan lisäämään paikkakuntalaisten yhteistyötä. Monista paikallisista ideoista on poikinut suuria ilmiöitä, jotka ovat nostaneet maaseutupaikkakunnat maailman maineeseenkin. Tiesitkö esimerkiksi, että Eukonkannon MM-kisojen taustalla on maaseutuohjelman tukea? Pienillä avauksilla on ollut aluetaloudellisesti merkittäviäkin vaikutuksia.

Yrittäjät ovat hyötyneet mahdollisuudesta kouluttautua ja lisätä oman alansa tuntemusta. Osaava yrittäjä lisää ympäristönsä elinvoimaa työllistämällä myös muita. 29 000 maa- ja metsätalouden alalla toimivaa suoritti jonkin koulutuksen ohjelman tuella vuosina 2007–2013. Yritys- ja hanketoiminnan avulla luotiin vuoden 2015 loppuun mennessä 8 000 uutta työpaikkaa.

Jotta palvelut ja elinkeinot voivat kehittyä, tarvitaan toimiva ja nopea laajakaistayhteys.

Palveluiden kehittäminen

Toimenpiteessä palvelujen kehittäminen toteutetaan hankkeita, joilla suunnitellaan, selvitetään tai kehitetään maaseudun asukkaille suunnattuja palveluja. Tavoitteena on lisätä maaseutualueiden kestävyyttä ja elinvoimaisuutta. Digitalisaatio ja kokeilut ovat usein hankkeiden ytimessä.

Hankkeet voivat parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Se voi tapahtua uusien ratkaisujen, kuten liikkuvien palvelujen avulla. Peruspalvelujen kehittämisen lisäksi voidaan lisätä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen saatavuutta. Hankkeet lisäävät asuinympäristön ekologisuutta ja turvallisuutta. Ne parantavat maaseudun yhteyksiä ja kehittävät kylien yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Rahoituksella ei tueta kuntien tai valtion vastuulla olevien lakisääteisten peruspalveluiden tuottamista, mutta hankkeilla voidaan suunnitella uusia toimintamalleja, joilla peruspalvelujen saatavuutta voitaisiin parantaa.

Palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon erilaiset ryhmät, kuten esimerkiksi yritykset, järjestöt, kylät asukkaineen sekä eri ikäluokat. Myös maahanmuuttajien kotoutumista maaseudulle tuetaan.

Miksi maaseudun palveluita kehitetään?

Toimivan arjen ja työnteon edellytykset ovat samanlaiset asuinpaikasta huolimatta: Tarvitaan terveydenhoitopalveluja, toimivat tietoliikenneyhteydet ja muuta infrastruktuuria. Tietyt palvelut ovat ehto sille, että ihmiset pystyvät asumaan ja yrittämään - myös maaseudulla.

Palvelujen tarjonta on keskittynyt yhä enemmän suurempiin keskuksiin. Uusia keinoja palvelujen tarjoamiseksi tarvitaan. Väestön ikääntyminen lisää palvelun tarvetta ja asettaa haasteita palvelujen saavutettavuudelle. Ikääntyvä väestö ei voi hakea palveluita kaukaa.

Entistä keskeisempi kysymys maaseutualueilla on myös se, miten asukkaat pääsevät vaikuttamaan itseään, elinympäristöään ja palvelujaan koskevaan suunnitteluun. Maaseudun kulttuuri- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää ja vaikuttaa erityisesti nuorten ihmisten asumishalukkuuteen maaseudulla. Elinvoimainen maaseutu houkuttelee myös uusia asukkaita ja hyödyttää maaseudulla pistäytyjiä ja vapaa-ajanasujia.

Maaseudun ympäristö- ja ilmastokysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja ja välineitä. Yhteisölliset, paikallisesti toteutettavat ympäristön tilaa parantavat toimet tukevat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Uusiutuvan energian käyttäminen ja pienimuotoisen hajautettuun järjestelmään perustuvan energiahuollon kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita.

Lisätiedot: maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Äly ei jakamalla vähene! Nyt etsitäänkin Suomen älykkäintä kylää - sellaista, joka aikoo pärjätä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Ky

seessä on kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintapojen kehittämiseen ja luomiseen. Juuri niiden palveluiden ja toimintojen, joiden avulla kylä voi hyvin nyt ja tulevaisuudessa.

 

 

 

                                                                                                                                                                                                           .