Hyvinvointi ja palvelut

Maaseuturahoituksella tuettujen hankkeiden kautta ihmisiä on saatu mukaan vaikuttamaan siihen, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu.

Maaseuturahoituksella tuetaan hyvinvointia ja palveluita

Vuosina 2014–2021 maaseuturahoituksella tuettiin yli 7000 hanketta. Monen hankkeen kautta ihmisiä on saatu mukaan vaikuttamaan siihen, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu. Maaseuturahoituksella tuetuissa hankkeissa on tehty viime rahoituskaudella talkootyötä noin 3,4 miljoonaa tuntia. Työskentely yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen lisää sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä. Hankkeiden järjestämät tapahtumat ovat poikineet ilmiöitä, jotka ovat nostaneet maaseutupaikkakunnat maailmanmaineeseenkin.

Paikalliset, alhaalta ylös lähtevät hankkeet lisäävät myös maaseudun asukkaiden sitoutumista ja innostumista oman alueen kehittämiseen. Ne keräävät talkootyön lisäksi myös merkittävät määrät yksityistä rahoitusta. Hankkeilla on kohennettu kylien yleisilmettä ja tuotu vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kylille. Vuosina 2014–2021 maaseuturahoituksella on tuettu lähes 190 miljoonalla eurolla investointeja liikuntapaikkoihin, reitistöihin, yhteisiin tiloihin ja muihin alueen viihtyvyyttä parantaviin hankkeisiin. Nämä kohteet ovat paitsi alueen asukkaiden myös esimerkiksi alueella vierailevien matkailijoiden käytettävissä.

Leader-ryhmien kautta rahoitetut koulutus- ja tiedotushankkeet ovat lisänneet kolmannen sektorin toimijoiden ja maaseudun asukkaiden osaamista. Näissä hankkeissa on viestitty muun muassa maaseudun turvallisuuskysymyksistä, paikallisvaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tietotekniikan hyödyntämisestä.

Uusia keinoja palvelujen tarjoamiseksi

Maaseuturahoituksella ei tueta kuntien tai valtion vastuulla olevien lakisääteisten peruspalveluiden tuottamista, mutta hankkeilla voidaan suunnitella uusia toimintamalleja, joilla peruspalvelujen saatavuutta voitaisiin parantaa. Se voi tapahtua uusien ratkaisujen, kuten liikkuvien palvelujen avulla. Digitalisaatio ja kokeilut ovat usein hankkeiden ytimessä. Tietyt palvelut ovat ehto sille, että ihmiset pystyvät asumaan ja yrittämään – myös maaseudulla. Palvelujen tarjonta on keskittynyt yhä enemmän suurempiin keskuksiin. Uusia keinoja palvelujen tarjoamiseksi tarvitaan.

Vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöön

Entistä keskeisempi kysymys maaseutualueilla on myös se, miten asukkaat pääsevät vaikuttamaan itseään, elinympäristöään ja palvelujaan koskevaan suunnitteluun. Maaseudun kulttuuri- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää ja vaikuttaa erityisesti nuorten ihmisten asumishalukkuuteen maaseudulla. Elinvoimainen maaseutu houkuttelee myös uusia asukkaita ja hyödyttää maaseudulla pistäytyjiä ja vapaa-ajanasujia.

Maaseudun ympäristö- ja ilmastokysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja ja välineitä. Yhteisölliset, paikallisesti toteutettavat ympäristön tilaa parantavat toimet tukevat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Uusiutuvan energian käyttäminen ja pienimuotoisen hajautettuun järjestelmään perustuvan energiahuollon kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita.

Hyvinvointi ja palvelut 2014-2022; infograafi

Laajakaista kuuluu kaikille

Arki tarvitsee toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Huippunopea laajakaista mahdollistaa uudet toimintatavat työntekoon, koulutukseen, terveyden- hoitoon ja viranomaispalveluihin – puhumattakaan lukemattomista sovelluksista arkielämän tavaroiden ja palvelujen kaupan sekä viihdeteollisuuden alalla. Yhteydet vähentävät etäisyyksistä aiheutuvia kustannuksia, tehostavat yritysten liiketoimintaa ja mahdollistavat opiskelun ja työnteon etänä.

Nopeiden, vähintään 100 megabitin yhteyksien, piirissä on vasta noin 60% Suomen kotitalouksista. Vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimivien yhteyksien tilanne on huonoin Etelä-Pohjanmaalla. Siellä yhteydet ovat saatavissa 45 % asukkaista. Edelleen koko maassa on 5 kuntaa, jossa 100 Mbit/s nopeudella toimivia yhteyksiä ei ole ollenkaan ja 32 kunnassa se on saatavissa alle 10 %:lla.

Maaseuturahoituksella tuetaan laajakaistayhteyksiä niille alueille, joille yhteyksiä ei markkinalähtöisesti rakenneta. Laajakaistarahoitus on ollut erittäin kustannustehokasta ja suosittua kaikilla rahoituskausilla. Vuosina 2014‒2021 EU-maaseuturahoituksella tuettujen 121 laajakaistahankkeen Suomeen rakentamien verkkojen yhteenlaskettu pituus on 6300 km.

Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä maaseutualueiden vetovoiman kannalta. Niillä on vaikutuksensa yritysten sijaintipäätöksiin ja ihmisten muuttopäätöksiin. Laajakaistan yleistymisellä ja talouskasvulla on havaittu olevan hyvin vahva yhteys. Tutkimusten mukaan 10 prosentin lisäys laajakaistan levinneisyydessä on lisännyt bruttokansantuotetta jopa puolitoista prosenttia. Laajakaistarakentamissa suuri osa valtion tuesta palautuu takaisin valtion kassaan jo valokuituverkon rakennusvaiheessa verotuksen kautta.

Maaseudun vetovoimaa erityisesti nuorten, koulutettujen ja naisten asuin- ja työskentelypaikkana voidaan lisätä nopeilla tietoliikenneyhteyksillä. Tämän väitteen taustalla on valokuituyhteyksien hyötyjä selvittäneessä tutkimuksessa tehty havainto, että eniten valokuituyhteydestä kokivat hyötyneensä työssä ja koulutuksessa alle 50-vuotiaat.

Laajakaistayhteyksien myötä maatilojen suurten tietomäärien siirtely verkossa on nopeutunut ja laadukas reaaliaikainen kamerakuva kertoo, että navetassa kaikki on hyvin. Viljelijä saa ilmoitukset muutoksista kännykkään ja tilanpitoa tehostavaa tietoa voidaan kerätä. Teknologia lisääntyy tiloilla jatkuvasti.

Maaseudulla nopeat tietoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä siksi, että digitalisaatiota hyödyntämällä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat maaseudun harvenevassa fyysisessä palveluverkossa. Ihmiset voivat keskustella ja kuntoutua lääkärin tai hoitajan kanssa videon välityksellä, mikä on säästänyt matkoja terveysasemalle tai sairaalassa vietettyjä vuorokausia. Myös haja-asutusalueen koululaiset ja opiskelijat ovat saaneet tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja opetustarjonta on monipuolistunut verkko-opetuksen avulla. Omaksi huviksi ja hyödyksi opiskelijat ovat suorittaneet verkkokursseja ja etätyö on tullut sujuvammaksi, kun videokuva pyörii ja liitetiedostot avautuvat nopeasti.

Laajakaistan rakentaminen yhdessä puhaltaa kylään uutta toimintatarmoa, houkuttelee uusia asukkaita ja luo uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Laajakaistarahoitus on käynnistynyt ja sitä on haettavissa alueellisista ELY-keskuksista. 

Vesienhuolto turvaa yhteiskunnan toimintavarmuutta

Tiet, vesihuollon, tietoliikenneverkon ja sähkön toimitusvarmuus ovat perusedellytyksiä niin harvaan asuttujen alueiden arjen sujuvuudelle kuin liiketoiminnallekin. Vesihuolto on yhteiskunnan elintärkeä perustoiminto. Sen tehtävänä on turvata puhtaan veden saatavuus ja jätevesien asianmukainen käsittely.  Suomessa toimii tällä hetkellä noin 1500 vesihuoltolaitosta, joista noin 400 on kuntien omistamia vesihuoltolaitoksia. Loput 1100 vesihuoltolaitosta ovat asiakkaidensa omistamia vesiosuuskuntia.

Vesiosuuskunta on alueen asukkaiden perustama, omistama ja hallinnoima vesihuoltolaitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Harvaan asutuissa kunnissa tai keskustojen ulkopuolella vesiosuuskunnat täydentävät kunnan vesilaitoksen toimintaa.

Olemassa olevien vedenottamoiden ja vesihuoltoverkoston toimivuuden turvaaminen on harvaan asutuilla alueilla keskeinen turvallisuustekijä. Haasteena on toimintaympäristön muutosten lisäksi myös vesiosuuskuntien ja -yhtymien vesihuolto-osaaminen sekä ylipäätään kyky tarvittaviin käyttö- ja kunnossapitotehtäviin, kun viranomaisvaatimukset ovat kiristyneet ja toiminta on enimmäkseen perustunut ikääntyvien osuuskunnan jäsenten talkootyöhön. Erikseen tulee ottaa huomioon näillä alueilla harjoitettava elinkeinotoiminta, varsinkin laajamittainen karjatalous ja matkailuliiketoiminta.

CAP-suunnitelman maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde vesihuollon kehittämiseen. Kaudella 2014-2020 maaseuturahastosta rahoitettiin noin 40 vesihuoltoinvestointia eri puolilla maata. Yhteensä näihin sidottiin rahoitusta noin 3,3 milj. euroa.

Vesihuolto on välttämätöntä terveydenhuollon ja ruokahuollon toimivuuden kannalta. Myös alueellinen elinvoimaisuus edellyttää toimivaa vesihuoltoa. Kyseessä on tärkeä kilpailukykytekijä vesi-intensiiviselle liiketoiminnalle sekä muun muassa matkailuelinkeinolle.

Vesien huoltoon liittyviä hankkeita

Vesiosuuskuntien koulutus- ja kehittämishanke Vesi-IPA-hankkeessa koulutettiin ja kehitettiin paikallista osaamista ja ennakoitiin tulevaa rakennemuutosta Keski-Suomessa. 

Santalan-Krogarsin vesihuoltohankkeessa järjestettiin alueellinen vesihuolto valtakunnallisesti tärkeälle pohjavesialueelle Uudellamaalla. Hanke mahdollistaa kaavoituksen mukaisen uudisrakentamisen alueella ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Hanke tukee alueen asukkaiden ja käyttäjien yhdenmukaista mahdollisuutta liittyä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään.

Karigasniemen vesihuoltoverkoston laajennus-hankkeessa laajennettiin vesihuoltoverkostoa kattamaan Karigasniemen kylän ja Karigasniemen koulun alue. Hankkeen avulla pyritään vähentämään haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta Inarijokeen, joka on EU:n rajajoki.

Kyläturvallisuustoimintaa kehitetään yhteistyössä viranomaisten kanssa

Monilla EU:n maaseuturahoituksen hankkeilla kyläturvallisuustoimintaa on kehitetty monissa maakunnissa pitkäjänteisesti tiivistämällä viranomaisten ja sektoreiden välistä yhteistyötä, ja kehittämällä maaseudun yhteisöjen omia valmiuksia sekä vapaaehtoistoimintaa. Taajamien ulkopuolella sekä maaseudun pienissä kunnissa sairaankuljetusyksiköitä on vähän, niiden toiminta-alue on laaja. Esimerkiksi maallikkokäyttöön tarkoitetut neuvovat defibrillaattorit, koulutus ja tietoisuuden lisääminen auttavat kyläturvallisuuden edistämisessä. 

Väestön ikääntyminen ja väheneminen vaikuttavat suoraan työvoiman saatavuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen maaseutu- ja saaristoalueilla. Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella maamme pinta-alasta, jolla asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Harvaan asutuilla alueilla ovat vapaaehtoiset palokuntalaiset mukana yli 90 prosentissa tehtävistä.

Kyläturvallisuushankkeissa on paitsi hankittu kylille defibrillaattoreita myös perustettu naapuriapuryhmiä ja kehitetty näin kylien omaehtoista turvallisuustoimintaa sekä vapaaehtoisen lähiavun saavutettavuutta. Lisäksi hankkeissa on koulutettu kylien vapaaehtoisia ja harjoiteltu erilaisia häiriö- ja poikkeustilanteita varten.

Esimerkkejä kyläturvallisuushankkeista

Iskua Etelä-Pohjanmaalle – elvytystaitoja ja sydäniskureita kyliin -hanke työskentelee kylien, yhdistysten ja muiden toimijoiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttaen elvytysosaamisen lisäämiseen tähtäävää toimintaa, koordinoiden ja ohjaten sydäniskureiden hankintaa.

Kylien varautuminen häiriötilanteisiin -hankkeen tarkoituksena on asukkaiden ja mökkiläisten turvallisuusosaamisen parantaminen sekä varautumisen edistäminen ja kriisinkestävyyden parantaminen Etelä-Savossa. 

Maaseudun palvelupisteet -hankkeessa Lappeenrannassa on testattu lähipalveluiden tuottamista uudenlaisen verkostotuottajamallin avulla. Se rakentuu kuntien, muiden julkisten toimijoiden, vähittäiskaupan, kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyölle. Palvelupiste on sekä fyysinen paikka että uudenlainen tapa toimia.

Kotouttaminen auttaa uusia ja vanhoja asukkaita

Kotouttaminen maaseudulla on usein yhteisöllisyyden luomista, jossa pääsevät osalliseksi uudet ja vanhat asukkaat. Maahanmuuton ansiosta maaseudulle voidaan saada työikäistä väestöä tasapainottamaan väestön ikääntymisestä johtuvaa huoltosuhteen vinoumaa ja työvoimapulaa.

Työllistyminen ja koulutuksen saatavuus ovat kotoutumisen haasteita maaseudulla. Niiden taklaamiseksi hankkeissa on kehitetty luovia tapoja yhdistää maahanmuuttajien sekä yrityskentän ja yhteisöjen tarpeita. Punkalaitumella onnistuneen kotoutuksen ansiosta kaikille maahanmuuttajataustaisille asukkaille on löytynyt opiskelu- tai työpaikka. Avainasemassa on ollut yhteistyö paikallisten yritysten kanssa.

Maaseuturahoituksen tukema kotouttaminen tapahtuu hankkeina. Toteutetuissa kotoutushankkeissa on ollut kieli- ja tietotekniikkakoulutusta, vierailukäyntejä eri viranomaisten luona, tapakulttuurin opettelua sekä yhteistyötä yrityskentän kanssa. Kulttuuria sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia tukemalla lisätään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteistä toimintaa ja valmennetaan uusia osaajia monenlaisiin töihin.