Hyvinvointi ja palvelut

Vuosina 2014–2021 maaseutuohjelmasta rahoitettiin yli 7000 hanketta. Monen hankkeen kautta ihmisiä on saatu mukaan vaikuttamaan siihen, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu. Maaseutuohjelman hankkeissa on tehty tällä rahoituskaudella talkootyötä lähes 3 miljoonaa tuntia. Työskentely yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen lisää sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä. Hankkeiden järjestämät tapahtumat ovat poikineet ilmiöitä, jotka ovat nostaneet maaseutupaikkakunnat maailmanmaineeseenkin.

Hankkeilla on kohennettu kylien yleisilmettä ja tuotu vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kylille. Vuosina 2014–2021 maaseutuohjelmasta on rahoitettu lähes 190 miljoonalla eurolla investointeja liikuntapaikkoihin, reitistöihin, yhteisiin tiloihin ja muihin alueen viihtyvyyttä parantaviin hankkeisiin. Nämä kohteet ovat paitsi alueen asukkaiden myös esimerkiksi alueella vierailevien matkailijoiden käytettävissä.

Leader-ryhmien kautta rahoitetut koulutus- ja tiedotushankkeet ovat lisänneet kolmannen sektorin toimijoiden ja maaseudun asukkaiden osaamista. Näissä hankkeissa on viestitty muun muassa maaseudun turvallisuuskysymyksistä, paikallisvaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tietotekniikan hyödyntämisestä.

Uusia keinoja palvelujen tarjoamiseksi

Maaseutuohjelman rahoituksella ei tueta kuntien tai valtion vastuulla olevien lakisääteisten peruspalveluiden tuottamista, mutta hankkeilla voidaan suunnitella uusia toimintamalleja, joilla peruspalvelujen saatavuutta voitaisiin parantaa. Se voi tapahtua uusien ratkaisujen, kuten liikkuvien palvelujen avulla. Digitalisaatio ja kokeilut ovat usein hankkeiden ytimessä.

Tietyt palvelut ovat ehto sille, että ihmiset pystyvät asumaan ja yrittämään – myös maaseudulla. Palvelujen tarjonta on keskittynyt yhä enemmän suurempiin keskuksiin. Uusia keinoja palvelujen tarjoamiseksi tarvitaan.

Vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöön

Entistä keskeisempi kysymys maaseutualueilla on myös se, miten asukkaat pääsevät vaikuttamaan itseään, elinympäristöään ja palvelujaan koskevaan suunnitteluun. Maaseudun kulttuuri- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää ja vaikuttaa erityisesti nuorten ihmisten asumishalukkuuteen maaseudulla. Elinvoimainen maaseutu houkuttelee myös uusia asukkaita ja hyödyttää maaseudulla pistäytyjiä ja vapaa-ajanasujia.

Maaseudun ympäristö- ja ilmastokysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja ja välineitä. Yhteisölliset, paikallisesti toteutettavat ympäristön tilaa parantavat toimet tukevat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Uusiutuvan energian käyttäminen ja pienimuotoisen hajautettuun järjestelmään perustuvan energiahuollon kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita.

Laajakaista kuuluu kaikille

Arki tarvitsee toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Tietoliikenneyhteydet parantavat työllisyyttä sekä elämänlaatua esimerkiksi terveyspalveluiden ja koulutuksen kautta. Yhteydet vähentävät etäisyyksistä aiheutuvia kustannuksia, tehostavat yritysten liiketoimintaa ja mahdollistavat opiskelun ja työnteon etänä.

Nopeat, vähintään 100 megabitin yhteydet, ovat vasta noin puolella Suomen kotitalouksista. Maaseutuohjelmasta rahoitetaan laajakaistayhteyksiä niille alueille, joille yhteyksiä ei markkinalähtöisesti rakenneta.

EU-maaseuturahaston vuosina 2014‒2021 rahoittamien 121 laajakaistahankkeen Suomeen rakentamien verkkojen yhteenlaskettu pituus on 5500 km.

Laajakaistayhteyksien myötä maatilojen suurten tietomäärien siirtely verkossa on nopeutunut ja laadukas reaaliaikainen kamerakuva kertoo, että navetassa kaikki on hyvin. Viljelijä saa ilmoitukset muutoksista kännykkään ja tilanpitoa tehostavaa tietoa voidaan kerätä. Teknologia lisääntyy tiloilla jatkuvasti.

Ihmiset voivat keskustella ja kuntoutua lääkärin tai hoitajan kanssa videon välityksellä, mikä on säästänyt matkoja terveysasemalle tai sairaalassa vietettyjä vuorokausia.

Haja-asutusalueen koululaiset ja opiskelijat ovat saaneet tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja opetustarjonta on monipuolistunut verkko-opetuksen avulla. Omaksi huviksi ja hyödyksi opiskelijat ovat suorittaneet verkkokursseja ja etätyö on tullut sujuvammaksi, kun videokuva pyörii ja liitetiedostot avautuvat nopeasti.

Laajakaistan rakentaminen yhdessä puhaltaa kylään uutta toimintatarmoa, houkuttelee uusia asukkaita ja luo uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle.

Kotouttaminen auttaa uusia ja vanhoja asukkaita

Kotouttaminen maaseudulla on usein yhteisöllisyyden luomista, josta pääsevät osalliseksi uudet ja vanhat asukkaat. Maahanmuuton ansiosta maaseudulle voidaan saada työikäistä väestöä tasapainottamaan väestön ikääntymisestä johtuvaa huoltosuhteen vinoumaa ja työvoimapulaa.

Työllistyminen ja koulutuksen saatavuus ovat kotoutumisen haasteita maaseudulla. Niiden taklaamiseksi hankkeissa on kehitetty luovia tapoja yhdistää maahanmuuttajien sekä yrityskentän ja yhteisöjen tarpeita. Punkalaitumella onnistuneen kotoutuksen ansiosta kaikille maahanmuuttajataustaisille asukkaille on löytynyt opiskelu- tai työpaikka. Avainasemassa on ollut yhteistyö paikallisten yritysten kanssa.

Maaseuturahaston tukema kotouttaminen tapahtuu maaseutuohjelman hankkeina. Toteutetuissa kotoutushankkeissa on ollut kieli- ja tietotekniikkakoulutusta, vierailukäyntejä eri viranomaisten luona, tapakulttuurin opettelua sekä yhteistyötä yrityskentän kanssa. Kulttuuria sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia tukemalla lisätään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteistä toimintaa ja valmennetaan uusia osaajia monenlaisiin töihin.

Muokkauspäivämäärä: 14.3.2022

Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.