Eläinten hyvinvointi

Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä osaaminen, vähäiset eläintaudit sekä lääkkeiden käytön hallinta ovat suomalaisen maataloustuotannon vahvuuksia.

Suomalaisen maataloustuotannon vahvuuksilla on myös korkeat vaatimukset. Tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin vaatimukset lisäävät kustannuksia, mutta tukevat vastuullista tuotantoa ja siten tuotteiden korkeaa laatua. Nämä edellytykset myös mahdollistavat taloudellisen hyödyn - eläimet sairastavat vähemmän, kuolevat tauteihin harvemmin ja kasvavat paremmin.

Eläinsuojelulaki määrittelee kansallisen vähimmäistason eläinten hyvinvoinnille. Kokonaisuudistus on käynnissä ja uuden eläinsuojelulain on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2020 alusta. Osa suunnitelluista uudistuksista jätettiin hoidettavaksi vapaaehtoisten järjestelmien kautta. Näitä ovat esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvaukset ja hyvinvointimerkintä.

Riski uusien eläintautien leviämiseen kasvaa. Ilmastomuutoksen myötä aiemmin etelämpänä olleet taudit voivat levitä eläimiin ja jopa ihmisiin. Riittävän osaamisen, keinojen ja resurssien varmistaminen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan on tärkeää. Eläinten hyvinvointia edistämällä pystytään vähentämään lääkkeiden käyttöä. Tällä ehkäistään mikrobilääkeresistenssiä.

Suomen näkökulmasta riskien ehkäiseminen ennakkoon on kustannustehokkain tapa riskinhallinnan vahvistamiseksi. Suomen määrätietoinen kasvi- ja eläintautien vastustaminen sekä esimerkiksi viljelijöiden tieto- ja taitotason paraneminen on olennainen osa riskinhallinnan kokonaisuutta.

Maaseutuohjelman eräänä tavoitteena on, että maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Ohjelman keinoina tämän saavuttamiseen ovat mm. koulutus- ja neuvontatoimenpiteet maatalousinvestoinneista sekä eläinten hyvinvointikorvaukset.