Suomen älykkäin kylä

Suomen älykkäin kylä -kilpailun on voittanut Kajaanissa sijaitseva Vuolijoen kylä. Erityismaininnat menivät Kanta-Hämeeseen Vähikkälän ja Kainuuseen Nakertaja-Hetteenmäen kyliin. Suomen älykkäintä kylää alettiin etsiä reilut kaksi vuotta sitten ja kisaan ilmoittautui 33 kylää eri puolilta Suomea.

Suomen älykkäin kylä -tuomaristoon teki vaikutuksen Vuolijoen monipuolisuus ja se, miten kylä oli kahden kisavuoden aikana kehittynyt. Lisäksi tuomaristo arvosti sitä, miten arjen digitalisaatio näkyi kylässä. Vuolijoki tekee yhteistyötä muiden kylien kanssa ja laajentaa verkostojaan jatkuvasti niin kotimaassa kuin muuallakin Euroopassa.

- Vuolijoki on entinen kuntakeskus, joka on onnistunut luomaan uuden roolin ja kehittymään kylänä, kyläyhteisö ja -yhdistys keskiössä. Vuolijoessa on todellista lumovoimaa. Se on kylä, joka ponnistaa maailmankartalle harvaanasutulta alueelta, kertoo tuomaristossa mukana ollut maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä.

Pääosin virtuaalisena järjestetyssä Suomen älykkäin kylä -palkitsemistilaisuudessa 28. lokakuuta kunniamaininta myönnettiin kahdelle kisakylälle. Kanta-Hämeessä sijaitseva Vähikkälä sai kunniamaininnan kylän vetovoimaa lisäävästä kyläläisten luovuudesta ja heittäytymiskyvystä. Kainuulainen Nakertaja-Hetteenmäen kylä palkittiin pitkäaikaisesta työstä digitalisaation ja älykkäiden ratkaisujen edistäjänä.

Uutinen (Suomen älykkäin kylä on kainuulainen Vuolijoki)

Mikä on Suomen älykkäin kylä -kilpailu

Suomen älykkäin kylä -kisassa haettiin toki älykkäintä kylää, mutta se on enemmän kuin vain kilpailu. Pikemminkin kyseessä on kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintapojen kehittämiseen ja luomiseen. Juuri niiden palveluiden ja toimintojen, joiden avulla kylä voi hyvin nyt ja tulevaisuudessa.

Ilmoittautuminen kilpailuun päättyi elokuussa 2018. Mukaan ilmoittautui 33 kylää eri puolilta Suomea.

Älykkäin kylä -kilpailun järjestää maaseutuverkosto yhteistyössä rakennerahastojen (ESR, EAKR), meri- ja kalatalousrahaston, liikenne- ja viestintäministeriön, Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja Suomen kylät ry:n kanssa.

Tarjolla tietoa ja vertaistukea

Suomen älykkäin kylä -kilpailuun osallistuville kylille on ollut tarjolla webinaareja, ohjausta ja hyviä esimerkkejä. Ehkä tärkeimpänä tarjolla on vertaistukea: tarkoituksena on verkostoiduttaa kyliä niin, että ongelmia voidaan ratkoa myös yhdessä. Toisessa kylässä on ehkä keksitty jo ratkaisu siihen, mitä toisessa kylässä pähkäillään.

Osana Suomen älykkäin kylä -kokonaisuutta järjestettiin myös innovaatioleiri, jossa tarkoituksena oli löytää yhdessä uudenlaisia ratkaisuja siihen, miten palvelut maaseutualueilla saadaan paitsi säilymään myös entistä paremmiksi.

Kilpailun voittaja, älykkäin kylä, saa palkinnoksi vielä lisää älyä. Palkintona on laadukas innovaatioleiri, jossa huippuammattilaisten johdolla autetaan kylää edelleen eteenpäin uudistumisen tiellä.

Millainen on älykäs kylä?

Älykkyys ei ole aivan yksinkertainen, eikä ainakaan pieni termi. Älykkyys tarkoittaa esimerkiksi kykyä oppia uutta ja soveltaa oppimaansa ongelmien ratkaisuun. Suomen älykkäimmän kylän määrittämisessä ratkaisevaa on kylän kyky lisätä älyään, eli uusia toimivia ratkaisuja, tai parantaa jo olemassa olevia.

Älykäs kylä on elinvoimainen, aktiivinen ja innovatiivinen. Suomen älykkäin kylä on siis sellainen, joka aktiivisesti ja älykkäästi, esimerkiksi digitalisuutta hyödyntäen, kehittää palvelujaan esimerkiksi seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, koulutus, energiantuotanto, liikkuvuus, vähittäismyynti, harrastustoiminta, kulttuuri.

Älykkäisiin kyliin panostetaan koko EU:ssa

EU:n toimet älykkäille kylille on Euroopan komission huhtikuussa 2017 käynnistämä aloite, jossa panostetaan tulevaisuuden kyliin ja halutaan huomioida digitalisaatiota edistävien investointien, saavutettavuuden ja osaamisen tukeminen.

Aloitteessa kannustetaan löytämään aivan uusia ja keskenään risteäviä polkuja maaseudun kehittämisen, aluekehityksen, tutkimuksen, liikenteen, energian ja digitaalisen politiikan sekä eri rahastojen aloilla.

Muokkauspäivämäärä: 11.11.2020