Leader-hallitusopas

MIKÄ ON LEADER-RYHMÄ?

Leader-ryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa aluettaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään työpaikkoja ja yrityksiä. Leader-ryhmän toimintaperiaate pohjautuu Leader-toimintatapaan.

Toimiessaan rekisteröityneenä yhdistyksenä Leader-ryhmää koskevat yhdistyslaki ja siihen liittyvät muut reunaehdot, kuten yhdistyksen omat säännöt.

Leader-toimintatapa on sen sijaan enemmän kuin yhdistyksenä toimimista. Se on maaseudun kehittämisen menetelmä, joka perustuu alhaalta ylöspäin -periaatteeseen. Leader-toimintapa nojautuu seitsemään perusperiaatteeseen:

  1. alhaalta ylöspäin: hankkeiden valmistelu ja päätösvalta on paikallisilla, jotka ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Toiminta on avointa kaikille
  2. paikallinen kumppanuus: kolmikanta, päätöksenteko ei ole hierarkkista.
  3. monialaisuus: toimijoiden yhteistyö ylittää sektorirajat, toiminta perustuu kumppanuudelle ja vuorovaikutukselle.
  4. verkostoituminen: kootaan resursseja sekä paikallisesti että kansainvälisesti: asukkaat, järjestöt, yritykset ja julkinen sektori.
  5. alueperusteisuus: strategia laaditaan omalla alueella laajalla yhteistyöllä.
  6. alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö: vaihdetaan kokemuksia ja opitaan uutta.
  7. innovatiivisuus, pilottiluonteisuus, uuden luominen: toiminnan tavoitteena on uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu ja luominen kestävää kehitystä, elinkeinoja ja työllisyyttä edistäen.

Ryhmät laativat oman paikallisen maaseudun kehittämisstrategiansa. Tämän painopisteiden mukaan hallitus valitsee rahoittamansa kehittämis- ja yrityshankkeet. Ohjelmat on laadittu yhdessä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Ryhmä - sen henkilöstö, hallitus ja yhdistyksen jäsenet - toteuttaa omaa paikallista maaseudun kehittämisstrategiaansa, jossa on määritelty toiminnan määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Kehittämisstrategiaan on syytä palata aika ajoin, ja päivittää sitä toteutuksen edetessä. Tavoitteena on oikeasti toteuttaa laadukasta ja suunnitelmallista maaseudun kehitystyötä. Tavoitteena ei ole vain saada rahaa käytettyä.

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

MITEN LEADER-RYHMÄ TOIMII?

Yhdistyksen toimimisen raamit

Yhdistyslaki: Leader-ryhmän toiminnan perustana ovat yhdistyslaki sekä yhdistyksen omat säännöt. Yhdistyslaki löytyy Finlex-sivustolta.

Jäsenistö: Yhdistys elää jäsenistään. Leader-yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä yksityishenkilöt, yhteisöt, yritykset sekä julkiset tahot eli kuka tahansa. Jäsenistönsä kautta Leader-ryhmät pysyvät uusiutuvina ja elävinä.

Hallituksessa tulisi pohtia, millä keinoin jäsenhankintaa voitaisiin edistää, mutta myös miten jäsenistö saadaan sitoutumaan mukaan käytännön toimintaan.

Suomen Leader-ryhmissä on yhteensä yli 10 000 jäsentä. Jäsenmäärä on tärkeä mittari kuvaamaan toiminnan laajuutta ja avoimuutta.

Hallitus

Hallituksella on aktiivinen rooli Leader-ryhmätyössä. Hallitus toimii yhdistyksen edustajana. Hallitukselle kuuluvat yleensä kaikki yhdistyksen asioiden hoitoon kuuluvat tehtävät, jotka eivät lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaan kuuluu yhdistyksen vuosikokouksen päätettäviin asioihin.

Paikallisen Leader-ryhmän hallituksen tehtäviin kuuluu ns. normaalien hallitustehtävien (esim. hallitus työnantajana) lisäksi lukuisia muita toimia, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan Leader-ryhmälle.

Konkreettisia Leader-ryhmän hallitukselle kuuluvia tehtäviä ovat mm.

  • uusien maaseutukehittämisen toimintamallien löytäminen
  • näiden toimintamallien toteuttaminen hankkeiden avulla
  • tiedottaminen Leader-ryhmästä ja sen mahdollisuuksista
  • hankerahoituksesta päättäminen sekä
  • hankkeiden seuranta.

Hallitus päättää Leader-ryhmän päälinjaukset, joita henkilöstö toiminnassaan toteuttaa. Hallitus huolehtii siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuudet suoriutua arkipäivän rutiineista sujuvasti. Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta.

Hallitus toimii henkilöstön tukena ja työnantajana. Leader-ryhmään palkattu henkilöstö hoitaa päivittäiset juoksevat asiat ja hallituksen sille määräämät tehtävät. Henkilöstö on toiminnastaan vastuussa hallitukselle.

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

HALLITUKSEN KOKOAMINEN

Yhdistyslaki: Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä tulee olla hallitus, joka valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mutta jos jäsenyyden on ottanut vastaan, on samalla lupautunut hoitamaan hallituksen jäsenelle yhdistyslain mukaan kuuluvia tehtäviä. Leader-ryhmällä ja sen hallituksella on oltava alueen asukkaiden luottamus.

Yhdistyksen säännöt: Yhdistyksen säännöissä määritellään ryhmän toiminnan raamit, joita ovat mm. hallituksen kokoonpanoon liittyvät määräykset. Leader-työhön liittyy tavallisesta yhdistystoiminnasta poikkeavia erityispiirteitä kuten esim. hallitusten jäsenten taustatahot (kts. kolmikanta-periaate) sekä alueellinen edustuksellisuus. Hallituksen kokoaminen tulee tehdä yhdistyksen sääntöjen, yhdistyslain sekä Leader- toimintatavasta tulevien erityisehtojen mukaisesti.

Kolmikantaperiaate: Leader-ryhmän hallitus tulee koota ns. kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Kolmikanta- periaatteella tarkoitetaan, että kolmasosa hallituksen jäsenistä edustaa julkista hallintoa, toinen kolmannes paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä ja loput maaseudun asukkaita.

Kolmikannalla varmistetaan ryhmätyön edellyttämä avoimuus ja tasapuolisuus päätöksentekoon osallistumisessa sekä uusien ihmisten mukaan saaminen paikalliseen kehittämistyöhön.

Kolmikanta varmistaa tehokkaasti Leader-metodin ja varojen yhteiskäytön aidosti kaikkien kolmikannan osien kesken: maaseudun asukkaiden ja pienyrittäjien, yhdistysten ja paikallisen julkisen hallinnon. MMM seuraa kolmikantaperiaatteen toteutumista tarkasti. Leader-ryhmätyö ei saa olla sisäpiiritoimintaa, vaan mahdollisimman laajapohjaista yhteistyötä.

Varajäsenyys: Hallituksen jäsenille tulee valita varajäsenet. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaan hallituksen jäsenelle on nimetty varajäsen, joka edustaa samaa ”kolmikannan” tahoa kuin varsinainen jäsen. On ryhmäkohtaisesti päätettävissä saavatko varajäsenet olla hallituksen kokouksissa läsnä, kun varsinaiset jäsenet ovat paikalla. Toiminnan avoimuuden kannalta on tärkeätä saada myös hallituksen varajäsenet osallistumaan toimintaan ja siitä tiedottamiseen.

Puheenjohtajuus:

Puheenjohtajalla on keskeinen rooli hallituksessa:

  • Puheenjohtaja vaikuttaa paljon siihen, minkälainen keskustelukulttuuri hallitukseen muotoutuu.
  • Puheenjohtajan tulee toimessaan muistaa ryhmätyön perusta - avoimuus, läpinäkyvyys, puolueettomuus - ja ohjata hallitustyöskentelyä näiden mukaisesti.
  • Käytännössä puheenjohtaja useimmiten edustaa Leader-ryhmän hallitusta. Tämä tarkoittaa, että puheenjohtajan tulee olla perehtynyt Leader-ryhmätyön erityispiirteisiin ja säädöksiin.
  • Puheenjohtaja toimii yhteyslinkkinä toiminnanjohtajan ja hallituksen välillä.

Erovuoroisuus: Hallitusten jäsenten erovuoroisuus on määritelty yhdistyksen säännöissä. Tätä sääntöä tulee noudattaa kirjaimellisesti. MMM:n linjauksen mukaisesti hallituksen jäsen voi olla yhtäjaksoisesti hallituksessa jäsenenä tai puheenjohtajana enintään kuusi vuotta. Näin taataan hallitusjäsenten vaihtuvuus.

Erovuoroisuudella taataan hallituksen vaihtuvuus ja siten ryhmän laajapohjainen yhteistyö.

Hallituksen jäsenen eroaminen: Hallituksen jäsenellä on oikeus erota tehtävistään henkilökohtaisista syistä kuten esim. sairauden, paikkakunnalta muuton tai muiden tämänkaltaisten syiden vuoksi. Hallituksen jäsen voidaan erottaa tehtävistään, jos hän ei enää nauti yhdistyksen jäsenten luottamusta. Erottamisesta samoin kuin hallitukseen valinnasta päättää yhdistyksen vuosikokous.

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

HALLITUS PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ

Leader-rahoitukseen liittyvissä asioissa yhdistyksen hallitus toimii virkavastuun alaisena. Käytännön asioista, mm. miten hallitus toimii, työnjako sekä vastuualueet, sovitaan ryhmän sisäisesti. Hallituksen jäsenyyteen sisältyy myös huolellisuusvelvoite, mikä tarkoittaa, että hallituksen jäsenen tulee toimia mahdollisimman huolellisesti lakien, säädösten, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaisesti.

Kokoontuminen: Toiminnan jatkuvuuden kannalta on suositeltavaa, että hallitus kokoontuu säännöllisesti. Koska kyseessä on maaseudun kehittämisyhdistykset ja välimatkat ovat usein pitkiä, on hyvä valita kokouspaikaksi sijainniltaan keskeinen paikka. Kokoontumisajankohtaa sovittaessa on otettava huomioon eri tahojen aikataulut (esim. hakijoiden hankeaikataulu). Kokoontumiskustannusten korvauksista tulisi sopia vuosikokouksessa. Kokouksen päätösvaltaisuus on hyvä varmistaa etukäteen.

Pöytäkirjat: Yhdistyksen tulee sopia (säännöissä tai yhdistyksen kokouksessa) miten pöytäkirjat tarkastetaan. Kokouksessa voidaan esimerkiksi valita pöytäkirjan tarkastajat, tai pöytäkirjat voidaan hyväksyä seuraavissa kokouksissa. Julkisrahoitteisen toiminnan luonteeseen kuuluu aina avoimuus ja läpinäkyvyys, mikä on syytä pitää mielessä myös tässä asiassa. Jos pöytäkirjat ovat julkisesti nähtävillä esim. kuntien ilmoitustauluilla ja kotisivulla tulee niistä peittää esim. palkkausasioita käsitellyistä kohdista henkilötunnukset, rahasummat ym. henkilökohtaiset tiedot, samoin hankekäsittelyn osalta mm. liikesalaisuuksiin ja vastaaviin salassa pidettäviin asioihin viittaavat kohdat.

Nimenkirjoitusoikeudet: Hallituksen puheenjohtajalla on yleensä oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta ole rajoitettu yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen on hyvä tarkistaa omista säännöistään nimenkirjoitusoikeudet ja sen tulee aina ilmoittaa kaikki nimenkirjoitusoikeuksien muutokset Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen nimenkirjoittajat käyvät ilmi yhdistysrekisteriotteesta ja nimenkirjoitukseen liittyvät rajoitukset käyvät ilmi yhdistyksen säännöistä.

Yhdistyksen säännöissä saatetaan määritellä nimenkirjoitusoikeus puheenjohtajan lisäksi esimerkiksi jollekin hallituksen jäsenelle, työntekijälle tai muulle henkilölle, jolle hallitus on antanut henkilökohtaisen oikeuden. Nimenkirjoitusoikeuksia määriteltäessä on hyvä huomioida, että julkisten varojen käytössä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, joten rajoitettu nimenkirjoitusoikeus voi olla joissain tapauksissa paikallaan.

Rajoitettu nimenkirjoitusoikeus voi koskea esimerkiksi Leader-ryhmän lausuntojen allekirjoittamista tai laskujen maksamista tiettyyn summaan saakka. Nimenkirjoitusoikeuksien osalta kannattaa myös huomioida, että lausunnot tukihakemuksista ovat Leader-ryhmän virallisia asiakirjoja ja siksi niiden allekirjoittajalla täytyy olla yhdistyksen myöntämä nimenkirjoitusoikeus.

Hallituksen kannattaisi ottaa kantaa myös sellaisiin asioihin kuten kenellä on pankkitilin ja nettipankin käyttöoikeudet, kuka allekirjoittaa hankehakemuksista annettavat Leader-ryhmän lausunnot, keille myönnetään diaariohjelman käyttöoikeus jne.

Toiminnan kannalta on tärkeää, että nimenkirjoitusoikeudet pidetään ajan tasalla ja ne tarkistetaan aina henkilövaihdosten yhteydessä, ja ilmoitetaan eri laitoksiin ja viranomaisiin (esim. yhdistysrekisteri, pankit, ELY-keskus).

Hanke- ja yritystukien käsittely: Leader-hankkeiden ja yritystukien rahoitushakemukset sekä niihin liittyvät muut asiakirjat tulevat vireille, kun ne saapuvat Leader-ryhmään ja täyttävät vireilletuloehdot. Hakemukset tulevat pääsääntöisesti Hyrrän kautta. Maksuhakemukset jätetään ELY-keskuksen käsittelyyn yleensä myös Hyrrä-verkkopalvelun kautta.

Leader-ryhmän hanke- ja yritystukihakemusten valintakriteerit tulee olla julkisesti nähtävillä yhdistyksen Internet-sivuilla. Hallituksen tehtävänä on arvioida jokainen hakemus valintakriteerien mukaan (pisteyttää, jos käytössä ovat pisteet) ja asettaa hakemukset paremmuusjärjestykseen kokouskohtaisesti, jonka perusteella rahoituksesta päätetään. Hakijoillekin tulee antaa avoimesti tietoa, miten hakemuksia käsitellään ja mitkä ovat valintakriteerit.

Paikallisen Leader-kehittämisstrategian tavoitteet tulee pitää kirkkaana mielessä niin, että hankkeista päätetään niiden sisällön perusteella, eikä hakijan mukaan. Eritoten hankekäsittelyn yhteydessä on muistettava jääviyskysymykset.

Leader- ryhmän velvollisuus on antaa lausunto kaikista sille tulleista hankehakemuksista. Yleensä hallitus on delegoinut tämän tehtävän työntekijöille, joille on myönnetty nimenkirjoitusoikeus.

Leader-ryhmän velvollisuus on katsoa, että hakemus on asianmukaisesti täytetty eli siinä on kaikki vaadittavat tiedot ja liitteet. Leader-ryhmän tulee toimittaa hakemukset lausuntoineen viipymättä ELY- keskukseen.

Hyvä yhteistyö Leader-ryhmän ja ELY-keskuksen välillä on perusta sujuvalle hakemuskäsittelylle. Leader-ryhmän ja ELY-keskuksen on hyvä sopia keskinäisistä yhteistyötavoista.

Esteellisyys- ja vastuuasiat: Leader-ryhmän hoitaessa julkisen rahoituksen myöntämiseen sekä julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä, sovelletaan sen toimintaan hallinnointilakia ja sen virkavastuun ja vahingonkorvausvastuun kohtia. Virkavastuu ei koske muuta yhdistystoimintaa.

Virkavastuun keskeisimmät kohdat hallitustyöskentelyn kannalta ovat esteellisyys asioita käsiteltäessä sekä toiminnan julkisuudesta ja salassapidosta säädetyt kohdat.

Esteellisyysperusteet on säädetty hyvin yksityiskohtaisesti, ja niihin tulee jokaisen hallituksen jäsenen ja varajäsenen perehtyä. Jokaisen on itse ratkaistava ja ilmoitettava esteellisyydestään kokouksessa. Esteellisyyteen riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua. Jos hallituksen jäsen ilmoittaa olevansa esteellinen, tulee hänen jäävätä itsensä koko asian käsittelyprosessista.

Ryhmän hyvänä käytäntönä voitaisiin pitää vaikkapa tapaa ottaa esteellisyysasiat esiin jokaisen kokouksen alussa, jotta jokainen tarkastelisi omalta kohdaltaan tilanteen. Näin turvataan puolueeton ja asianmukainen hankekäsittely. Esteellisyys tulee aina kirjata pöytäkirjaan. Muita asioita käsitellessään hallituksen tulee noudattaa yhdistyslaissa määriteltyjä jääviys- ja salassapitosäädöksiä. Tällöinkin on tärkeää, että hallitus toimii puolueettomasti ja luottamuksellisesti.

Salassa pidettäviä tietoja koskee vaitiolovelvollisuus ja hyväksi- tai vahingoksikäyttökielto. Jokaisen hallituksen jäsenen, varajäsenen sekä työryhmien ja ohjausryhmien jäsenten tulee allekirjoittaa salassapitositoumus. Keskeisimpiä salassa pidettäviä asioita ovat liike- ja ammattisalaisuudet, tulo- ja varallisuustiedot, terveydentilatiedot sekä tiedot henkilökohtaisista oloista. Vaitiolovelvollisuus jatkuu luottamustoimen päätyttyäkin.

Rikosoikeudellisista vastuista on hyvä muistaa, että virkavastuun piiriin kuuluvat lahjusrikokset, virkasalaisuusrikokset, virka-aseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuuden rikkominen.

Taloushallinnon vastuut: Yhdistyksen hallitus hoitaa yhdistyksen taloutta ja vastaa siitä. Taloushallinnon käytännön asioita hoitaa useimmiten toiminnanjohtaja, mahdollisesti yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Henkilöstön tulee säännöllisesti raportoida hallitukselle talouden tilasta esimerkiksi kirjanpidon raporttien tai yhteenvetojen perusteella. Jollei näin tapahdu, hallituksen tulee pyytää tällaista raportointia.

Leader-ryhmän työssä hallitus vastaa hyvin konkreettisesti yhdistyksen kautta hankkeille kanavoitavasta kuntarahoituksesta, joka on osa kansallista vastarahaa EU-rahoitetussa toiminnassa. Näin ollen olisi suotavaa, että taloushallinnon tilanne raportoidaan hallitukselle useammin kuin vain tilinpäätöksen yhteydessä.

Leader-toiminnan hallinnon rahoittamiseksi rahoituskehyksessä on varattu jokaiselle ryhmälle ns. toimintaraha. Tämä, kuten mahdolliset muista rahoituslähteistä tulevat ja omat Leader-hankkeet, tulee pitää kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan. Hallituksen jäsenenä olisi hyvä perehtyä oman yhdistyksen kirjanpidon raportointitapaan. On myös hyvä olla tietoinen kilpailutuskäytännöistä sekä hankintalain soveltamisen mahdollisuudesta.

Leader-ryhmän ollessa itse hankkeen hakija ja toteuttaja, tarvitaan usein myös yksityistä rahoitusta omarahoitusosuudeksi. Hallituksessa tuleekin olla tietoinen mistä lähteistä ja miten yksityisrahoitus on kerätty.

Vastuuvapauden hallitukselle myöntää aina yhdistyksen vuosikokous. On syytä muistaa, että istuvat hallituksen jäsenet eivät voi myöntää vuosikokouksessa itselleen vastuuvapautta, joten vuosikokouksissa tarvitaan osallistujia myös hallituksen ulkopuolelta.

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

HALLITUS TYÖNANTAJANA

Hallitus toimii työnantajana Leader-ryhmässä. Työnantajalle kuuluu monia vastuita ja velvollisuuksia, joita määrittävät mm. erilliset lainsäädökset. Leader-ryhmän kannattaa hakea asiantuntija-apua työnantajatehtäviensä hoitamiseen esim. työsuojelupiiriltä tai työnantajaliitosta.

Vastuun ja velvollisuuden ohessa hallituksen on myös hyvä muistaa henkilökunnan motivointi, mikä auttaa työssä jaksamiseen tässä “villissä” työympäristössä.

Työsopimus: Yksittäisen palkansaajan oikeudet ja velvollisuudet työelämässä perustuvat työsuhteeseen. Työsuhteen ehtoja - työaikaa, palkkaa, vuosilomaa jne. - säädellään työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa. Keskeisimmät työelämää säätelevät lait ovat työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, ja työehtosopimuslaki ks. tarkemmin Finlex-sivustolla. Yhdistyksen ja työntekijän välillä laaditaan työsopimus, jossa määritellään työntekijän toimenkuva ja työsuhteen ehdot.

Työsopimuksessa on oltava ainakin:

- työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka

- työnteon alkamisajankohta

- määräaikaisen työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste

- koeaika

- työntekopaikka tai selvitys niistä perusteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee

eri työkohteissa

- pääasialliset työtehtävät

- työhön sovellettava työehtosopimus

- palkka tai sen määräytymisperusteet sekä palkanmaksukausi

- säännöllinen työaika

- vuosiloman määräytyminen

- irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

Lakisääteiset vakuutukset: Yhdistyksen hallintobudjettia hyväksyttäessä on muistettava, että työnantajalle koituu työstä maksettavaksi paljon muitakin kuluja kuin työntekijän palkka, kuten esimerkiksi työeläkemaksu, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä sosiaaliturvamaksu. Näiden suuruus vaihtelee työnantajittain.

Lisäksi työntekijälle pitää maksaa loma-ajan palkka tai työsuhteen päättyessä lomakorvaus, usein myös lomaraha. Myös sairausajan palkkoihin ja työterveyshuollon kuluihin on varauduttava.

Yhdistys voi myös harkita ottaako vapaaehtoisia oikeusturva- ja vastuuvakuutuksia.

Hallituksen tulee työnantajan roolissa myös muistaa, että kaikkia hallinnon kuluja ei välttämättä kateta Leader- toimintarahasta, vaan osa kuluista voidaan joutua kattamaan yhdistyksen omista varoista.

Työterveydenhuolto: Jos yhdistyksellä on vähintään yksi työntekijä, on se velvollinen järjestämään työpaikalle työterveydenhuollon.

Työnantajan muistilista:

  • Kirjalliset työsopimukset henkilökunnalle.
  • ·Selvittää mitä työehtosopimusta yhdistyksessä noudatetaan. Tiedon saa työsuojelupiiristä tai Finlex.fi-sivustolta .
  • Lakisääteisten vakuutusten ottaminen: työeläkevakuutus, tapaturma-, ryhmähenki- ja työttömyysvakuutus.
  • Työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville:
  • Sopimus työterveyshuollosta terveyskeskuksen tai lääkäriaseman kanssa.
  • Työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon järjestäminen.
  • Palkkojen maksaminen ajallaan
  • Ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen tilitys verottajalle ajoissa. Kts. tarkemmin Verohallinnon sivuilta.

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

AKTIIVINEN HALLITUS

Jotta Leader-ryhmä pystyy toteuttamaan omaa ohjelmaansa ja saavuttamaan omat tavoitteensa tarvitaan laajaa yhteistyötä eri osapuolten kesken. Tällöin on tärkeää muistaa, että hallituksen jäsenet eivät ainoastaan tee päätöksiä hankkeiden rahoituksesta, vaan heidän tulee olla itse aktiivisia ja oma-aloitteisia hankkimaan ja jalostamaan tietoa, luomaan kontakteja ja vaikuttamaan ryhmän toimintaan niin kokouksissa kuin muulloinkin.

Hallitusjäsenyys ei tarkoita edustuksellista päätöksentekoa, vaan aktiivista, oma-aloitteista osallistumista Leader-ryhmän kehittämistyöhön.

Kehittäjän rooli: Kun puhutaan Leader-ryhmän kehittämistyöstä, tarkoitetaan sillä oman ohjelman toteuttamista hankkeiden kautta. Oman Leader-ryhmän kehittämisstrategian tuntemus on yksi menestyvän hallitustyöskentelyn perusteista.

Kehittämistyötä aloitettaessa tulee miettiä mitä kehitetään, mitkä ovat tavoitteet.

Päätavoitteena on näkyvien ja kestävien tulosten saavuttaminen alueella, ei se, että kaikki varat on käytetty.

Hallituksen jäsenillä on kehittämistyössä tärkeä ja aktiivinen rooli. Hallituksen jäsenen tehtävänä on tuoda yhdistykseen omaa paikallista ja ammatillista osaamista sekä omat verkostonsa. Aktiivinen hallituksen jäsen toimii muutenkin kuin hallituksen kokouksessa. Hallitusjäsenyys on useimmiten vapaaehtoistyötä, jota hoidetaan varsinaisen työn ohessa, näin ollen se vie aikaa ja voimavaroja. Tämän takia ei tulisi unohtaa hallitusjäsenten “palkitsemista” sopivalla tavalla.

Aktiivinen, kehittäjärooliin samaistunut hallitusjäsen:

  • tuntee ohjelman ja toimintatavan
  • vie viestiä kentälle keskustelemalla, kertomalla sekä tiedottamalla
  • kannustaa hankkeidentekoon
  • seuraa toteutuvia hankkeita
  • motivoi henkilökuntaa

Strategiatyö: Hallitustyöskentelyä ohjaa varsin vahvasti ajankohtaisten asioiden hoitaminen, tulevaisuuden suunnittelulle ei juurikaan tunnu jäävän aikaa. Jatkuvuuden ja toiminnan kehittämisen kannalta tulevaisuuden visiointi on kuitenkin tärkeää. Strategiatyö on aikaa vievää ja pitkäjänteistä toimintaa. Tavoitteena tulisi olla, että Leader-ryhmän työskentely jatkuu myös ohjelmakauden loputtua rahoituslähteistä riippumatta. Onkin tärkeää, että ryhmät miettivät ajoissa vaihtoehtoisia strategioita ja roolejaan tulevaisuudessa.

Strategiakeskustelun ja -suunnittelun vetovastuussa ei ole toiminnanjohtaja, vaan keskustelu kuuluu käydä hallituksessa sekä kentällä.

Hallitus ja koulutus: Pysyäkseen ajan tasalla on suositeltavaa, että hallituksen jäsen osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Näitä ovat mm. maaseutuverkostopalveluiden, maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston sekä ELY-keskuksien järjestämät koulutukset. Lisäksi moni ryhmä järjestää omia koulutuksia omille jäsenilleen sekä hankevetäjille. Näihin olisi hyvä osallistua, jotta hallituksen jäsenet kuulevat minkälaista viestiä ryhmä vie kentälle ja mitä tarpeita kentältä esitetään.

Hallitus ja tiedottaminen: Leader-ryhmän työssä viestintä ja tiedottaminen on keskeisessä roolissa. Hallituksen tulee hyväksyä vuosittain tiedotussuunnitelma, jossa määritellään viestinnän tavoitteet ja toimenpiteet. Tiedottamisen käytännöistä vastaa useimmiten henkilöstö. On hyvä sopia siitä, millainen rooli hallituksen jäsenillä on viestinnässä, ja että viestintä on yhtenäistä.

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

TOIMINNAN ITSEARVIOINTI

Kehittämistyöhön kuuluu myös toiminnan arviointi, joko ulkopuolisella arvioitsijalla teetettynä tai itse toteutettuna. Itsearvioinnissa on yksinkertaisesti kyse siitä, että aika ajoin pysähdytään miettimään missä mennään, mitä toiminnasta on opittu ja missä voidaan edelleen parantaa. Tällaisessa itsearvioinnissa huomiota voidaan kiinnittää yhtäältä joko a) omiin toimintatapoihin, b) Leader-ryhmän työn tuloksiin ja vaikutuksiin tai c) kumpaankin yhdessä.

Itsearviointikysymyksiä voivat olla esim.:

  • Ovatko hallituksen ja henkilöstön roolit selvät?
  • Onko työnjako toimiva?
  • Miten hallitustyöskentelyn sujuvuutta voitaisiin parantaa?
  • Miten hallitus käsittelee hankehakemuksia?
  • Toteutuuko kehittämisohjelma?

Itsearviointi on tietenkin vapaaehtoista, mutta koska Leader-ryhmän työ on elävää ja ajan mukaa muuttuvaa on terveellistä välillä tarkastella työskentelytapaa “ulkopuolisin” silmin ja siten myös uskallettava muuttaa ja uudistaa toimintatapaa. Itsearvioinnin läpikäynti avaa jokaisen silmät näkemään oman roolinsa Leader-ryhmän toiminnassa. Itsearviointi helpottaa myös tulevaisuuden suunnittelua.

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

KANSAINVÄLISYYS

Yhteisen Euroopan rakentaminen tarkoittaa yhteistyötä eri jäsenmaiden ihmisten, organisaatioiden ja instituutioiden kesken, oppien toisiltamme ja kehittäen uusia toimintoja ja tuotteita. Tämän takia kansainvälistymisestä on tullut tärkeä osa monen EU- ohjelman toteuttamista. Kansainvälistyminen koskettaa myös Leader-ryhmiä. Leader-ryhmätyö ei ole vain suomalainen käytäntö, vaan Euroopassa toimii yli 2800 Leader-ryhmää. Hyvien käytäntöjen siirtäminen on kansainvälisyyden kulmakivi.

Kansainvälistymisestä kannatta käydä hallituksessa periaatekeskustelua:

  • miksi kansainvälistyä
  • mitä hyötyä kansainvälisen yhteistyön kautta voimme saada oman alueen kehittämiseen
  • mitkä ovat tarpeet ja tavoitteet
  • ketkä ovat alueella mahdollisia toteuttajia
  • mitkä ovat kehittämisen kohteet

Kansainvälisiä hankkeita suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä, että yhteistyötahoa etsittäisiin sellaisilta alueilta, joilla on samankaltaisia vahvuuksia ja heikkouksia. On myös hyvä muistaa, että kansainvälinen yhteistyö on usein työläämpää kuin paikallinen kehittämistyö, mutta se tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia.

Seuraavassa linkkejä, joista voi olla hyötyä kansainvälistä yhteistyötä suunniteltaessa:

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Hallituksen on hyvä miettiä miten Leader-ryhmän toiminta ja rahoitus järjestetään ohjelmakausien välillä sekä valmistautua jo uuteen ohjelmakauteen.

Leader-ryhmän tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Leader-ryhmien hallitusten on tähdättävä Leader-toimintatavan tunnettavuuden ja samalla arvostuksen lisäämiseen, jotta oman alueen kehittyminen on jatkossakin mahdollista.

Uuteen ohjelmakauteen hallitus voi valmistautua päivittämällä omaa kehittämisstrategiaansa, ja järjestää kokousrutiineista erillään esimerkiksi strategiapäiviä. On myöskin hyvä miettiä ja keskustella yhteistyöstä oman alueen kuntien, viereisten Leader-ryhmien, ELY- keskuksen ja maakuntaliiton kanssa.

Hienoa, että olette mukana Suomen maaseudun kehittämistyössä mukana!

Mikä on Leader-ryhmä?Miten Leader-ryhmä toimii?Hallituksen kokoaminen

Hallitus päätöksentekijänäHallitus työnantajanaAktiivinen hallitus

Toiminnan itsearviointiKansainvälisyysTulevaisuuden näkymiä

Muokkauspäivämäärä: 12.5.2021