Yritysrahoitus vauhditti maailman kuminaykkösen investointipäätöksiä

Yritysrahoitus vauhditti maailman kuminaykkösen investointipäätöksiä

Maaseudun yritysrahoitus on ollut isoksi avuksi Trans Farmin tiellä maailman suurimmaksi kuminantuottajaksi.

Hämeen maakunnallinen vientipalkinto. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto. Näillä meriiteillä riihimäkeläinen Trans Farm Oy sai viime vuonna tunnustusta toiminnastaan. Eikä ihme, yritys on maailman johtava kuminantuottaja ja jatkojalostaja. Vientiä on yli 40 maahan ympäri maailman.


 

Ensimmäisen rahoitushakemuksensa yritys jätti ELY-keskukselle vuonna 2005. Silloin rakennettiin ensimmäinen osa Riihimäellä sijaitsevasta hallista, jossa Trans Farmin toimitilat ovat. 2.000 neliön hallin kustannus oli 1,5 miljoonaa euroa ja tukea maaseuturahastosta saatiin 15 prosenttia. Hallia laajennettiin vuonna 2012, myös maaseuturahaston tuella, ja nyt tilaa on yhteensä 3.200 neliötä.

 

Ensimmäinen rahoituspäätös tärkein


 

Juha Hemminki ja Jyrki Leppälä perustivat Trans Farmin vuonna 1990. Kaikki sai alkunsa opiskelijakaksikon yhteisestä ideasta.


 

– Kyllä tämä on vaatinut kovaa työtä ja uskallusta. Riskin päälle on aikoinaan lähdetty toimimaan, Juha Hemminki toteaa yrityksen menestyksen luomisesta. Tällä hetkellä yritys työllistää Riihimäellä 11 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 6,5 miljoonaa euroa.

 

– Ilman ensimmäistä investointirahoitusta emme olisi pystyneet lähtemään liikkeelle. Meillä ei ollut vielä silloin kiinteää omaisuutta vakuuksia varten ja käytimme rahoituspäätöstä pankin vakuutena. Ilman rahoitusta olisimme tarvinneet vastaavan määrän rahoitusta muualta, ja se olisi ollut melko mahdotonta. Olemme kuitenkin uskaltaneet tehdä oikeita liikkeitä oikeaan aikaan. Kun mahdollisuuksia tulee eteen, ne on uskallettava käyttää, Jyrki Leppälä miettii.

 

Jo alusta asti yritys suuntasi tuotteensa kansainvälisille markkinoille ja asiakkaita etsittiin ympäri maailmaa. Aivan ensimmäiset erät myytiin Saksaan ja Eurooppa onkin Trans Farmin suurin vientialue. Lisäksi kuminaa viedään muun muassa Yhdysvaltoihin ja Pohjois-Afrikkaan. Suomeen kuminaa jää vain marginaalisesti.


 

– Kotitilallamme viljeltiin kuminaa ja siitä lähti kiinnostus kuminaan ja sen jalostamiseen elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Aluksi kumina oli outolintu, mutta nyt sen viljely on ammattimaistunut ja Suomessakin on isoja kuminan ammattiviljelijöitä, Jyrki Leppälä kertoo.


 

– Kuminaa käytetään elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Suurimmat asiakkaamme toimivat leipä- ja mausteteollisuuden parissa. Kuminaa käytetään myös esimerkiksi hajuvesissä ja alkoholissa, Juha Hemminki sanoo.


 

Puhtaaksi erotellut kuminan siemenet käytetään maailmalla muun muassa mausteina.

 

Kumina on pohjoisen kasvi


 

Suomen ilmasto sopii kuminan viljelylle erittäin hyvin ja kuminaa kasvaa aina Oulun korkeudella asti. Viljely on kuitenkin keskittynyt Etelä-Suomeen ja varsinkin Hämeeseen. Yleisesti ottaen viljely onnistuu parhaiten pohjoisissa oloissa. 


 

– Länsi-Europasta kuminan viljely on karannut pois lähes kokonaan. Suurin syy siihen olemme varmaankin me, koska meillä toimitusvarmuus ja laatu ovat parempia. Kilpailijat löytyvät Itä-Euroopasta ja Kanadasta, Hemminki toteaa.


 

Trans Farmilla on tällä hetkellä noin tuhat sopimusviljelijää ympäri Suomen. Maatiloilla kuminan viljely ei vaadi uusia investointeja, vaan eniten tarvitaan tietotaitoa.


 

– Järjestämme viljelijöillemme esimerkiksi koulutustilaisuuksia ja viljelypäiviä ja olemme heidän kanssaan muutenkin tiiviisti yhteistyössä, Leppälä esittelee.

 

Uusi värierottelija lisää kokonaiskapasiteettia


 

Trans Farm on lisäksi tehnyt 2000-luvulla isoja koneinvestointeja ja saanut myös niihin rahoitusta ELY-keskukselta. Viimeisin investointi on ollut uuden värilajittelijan hankinta, johon saatiin maaseuturahaston investointitukea vajaa 190 000 euroa eli 20 prosenttia koneen kustannuksista. Samalla haettiin kokonaiskapasiteetin nostoa.


 

– Varsinainen toimintamme on kuminan lajittelu eli kuminasta erotellaan kaikki muu paitsi itse kumina pois. Värilajittelija poistaa sellaiset roskat, joita mekaaniset laitteet eivät pysty poistamaan, Juha Hemminki selittää.

 

Kun mekaaniset erottelijat löytävät kuminan joukosta rikkaruohon siemenet ja oljenpätkät, jäljelle jää vielä joitakin samankokoisia roskia. Värilajittelijassa kuminan siemenet liukuvat vakionopeudella alas kaukaloissa. Samalla koneen kolme kameraa kuvaavat siemeniä eri suunnista ja tunnistavat samankokoiset mutta väärän väriset roskat pois. Ne puhalletaan pois ilmaerottelun avulla.


 

– Näissä koneissa kehitys on hurjaa ja uusi kone tekee työn paljon tehokkaammin ja nopeammin. Vanha värierottelija oli meillä koko prosessin pullonkaula ja uuden koneen avulla saimme muiden laitteiden kapasiteetit parempaan käyttöön ja linjan nopeuden nousemaan, Jyrki Leppälä toteaa.


 

Jyrki Leppälä esittelee uuden värierottelijan toimintaa. Kuminan siementä kulkee erottelijassa päivittäin miljoonia.

 

Sekä Hemminki että Leppälä kertovat rahoituksen hakemisen Hämeen ELY-keskukselta olleen joka kerta sujuvaa. Molemmat myös painottavat investointien ja rahoituksen tärkeyttä.


 

– Meidän kohdallamme rahoitus on aikaistanut investointipäätöksiä ja olemme voineet hankkia isompia ja parempi laitteita. Hyvin kivuttomasti meidän kohdalla hakeminen on aina edennyt, Leppälä summaa.

Teksti: Ulla Harju
Kuvat: Ulla Harju