Metsäkone ja sen vieressä miesporukka juttelemassa kaadetun puupinon vieressä kesäisessä kelissä.

Tuoretta energiayrittäjyyttä yhteistyöllä

Energiayrittäjyys on saanut tuulta alleen Jämijärvellä: vajaan kahden tuhannen asukkaan pohjoissatakuntalainen kunta sai taajamaansa aluelämpölaitoksen. Haketta polttava laitos on syntynyt paikallisten yrittäjien ja kunnan yhteistyössä. Lämmön tuotannosta huolehtii paikallinen perheyritys.

Jämijärven kuntaan on suunniteltu aluelämpölaitosta jo vuonna 1980. Melkein 30 vuotta ehti kulua, että laitos lopulta seisoo kunnassa. Satakunnan jokaisessa kuntakeskuksessa on nyt haketta polttoaineena käyttävä aluelämpöratkaisu, kun Jämijärven aluelämpölaitos on vihitty käyttöön. Jo 80-luvulla aluelämpölaitoksen puolesta puhunut Jämijärven Lämpö Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Matti Peurala valottaa, että aiemmin hanke on kaatunut joko sijoituspaikkaan tai siihen, ettei taloudellisesti ole pystytty käyttämään kotimaista polttoainetta kuin ainoastaan puolet vuodesta. Tähän on ollut syynä tekniikka, joka ei ole ollut vajaalla teholla polttamiseen niin tehokasta kuin mitä se nyt on.

Yrittäminen on yhteistyötä

Tällä kertaa prosessi eteni vauhdikkaasti suunnittelusta valmiiseen laitokseen ja laitos saatiin kuntaan lopulta vuonna 2019. Aluelämpölaitoksen rakentaminen nousi esiin kunnan aloitteesta, koska kunnan öljyllä toimivien lämpölaitosten pitoikä oli päättymässä. Peurala kertoo olleensa aluksi hieman skeptinen sen suhteen, mahtaisiko lämpölaitos onnistua tälläkään kertaa. Alun jälkeen hän kuitenkin sisuuntui ja ajatteli, että tämä on nyt oikeastaan näytön paikka.

Jämijärven Lämpö Oy:ssä mukana olevilla yrityksillä ja yksityishenkilöillä on erilaisia taustoja. Useilla osakkailla on metsänomistusta, mukana on urakoitsija, koneyrittäjä ja hakeyrittäjä. Kirjanpito- sekä tiliosaamista löytyy omasta takaa, kun mukana on tilitoimistoyrittäjä. Peuralan oma päätoimiala on sähköurakointi. Lisäksi Jämijärven kunta on mukana pienosakkaana lämmön ostamisen lisäksi. Osakkaat olivat entuudestaan yritystuttuja. Porukalla on matkan varrella ollut eriäviä näkemyksiä, mutta yhteisymmärrys on aina lopulta löydetty.

Rakentamispaikan löytäminen ei tälläkään kertaa ollut aivan yksinkertaista. Pyrkimys oli, että laitos olisi lähellä kulutuspisteitä, mutta sen esti kaavoitus. Lopullinen paikka oli kaavoituksen kannalta mahdollinen, mutta se ei ollut osakkaiden eikä kunnan omistuksessa. Yksityinen omistaja onneksi kannatti lämpölaitosta ja myi tontin. Verkostoa jouduttiin tekemään pidemmäksi hieman alkuperäistä suunnitelmaa syrjäisemmän sijainnin vuoksi. Nykyinen tontti laajalla pihamaalla on kuitenkin logistisesti hyvä paikka, ja laajentumismahdollisuudet joka suuntaan ovat hyvät.

Sydänmaan Hakepeikot toimittaa lämmön

Jämijärven Lämpö pyysi tarjousta lämmöntoimitukseen alueen toimijoilta ja yrittäjiltä. Kilpailutuksen myötä lämmöstä vastaamaan valittiin nuori yritys, Sydänmaan Hakepeikot. Yrityksessä toimiva Juha Kuusikoski on toiminut hakealalla myös aiemmin, mutta jossakin vaiheessa homma jäi sikalan laajentamisen myötä. Kaksi vuotta sitten perheen pojat ilmaisivat kiinnostuksensa hakeyrittäjyyteen ja perustivat Sydänmaan Hakepeikot. Mukana toiminnassa Juha-isän lisäksi on perheen kaksi vanhinta poikaa nyt 20-vuotias Juho ja 19-vuotias Tuomas. Tuomaksella on ollut lisäksi toiminimellä toimiva klapiyritys 15-vuotiaasta saakka.

Juha hoitaa yrityksen organisoinnin ja paperityöt, kun pojat keskittyvät käytännön työhön. Poikien lisäksi yrityksessä on töissä kaksi ulkopuolista työntekijää. Tilitoimisto on erikseen. Toimintasäde yrityksellä on lähialueella, suunnilleen 100 km Tampereelta. Pisimmillään haketuksia on tehty myös Hämeenlinnaan, mutta ne ovat poikkeuksellisia pistoja. Pääsääntöisesti Sydänmaan Hakepeikkojen toiminta perustuu tällä hetkellä puiden ostamiseen ja niiden hakettamiseen asiakkaille yhden lämmityskauden kestoisilla sopimuksilla.

Lähtökohtana kannattavuus

Lämmitysratkaisua ja sopivaa yritysmuotoa valittaessa on Peuralan mukaan mietittävä ensin kulloiseenkin ratkaisuun paras toteutusvaihtoehto. Ensisijaisena lähtökohtana hän pitää kustannusvastaavuutta: ”Ylimääräistä rahaa ei ole kenelläkään, ei ole asiakkaalla eikä ole yrittäjällä, joten se pitää olla kaikille kannattavaa.” Peurala kertoo, että yrittäjäporukka on tutustunut olemassa olevaan tietoon ja hyödyntänyt sitä, mutta rahoitus- ja avustuspuolen asioihin on käytetty ulkopuolista apua. Lämpölaitos sai rahoitusta yhteiskunnalta 30 %:a, jonka lisäksi laitosta ja verkostoa on rahoitettu myös liittymismaksuin. Pankkilainan osuus kokonaisuudesta on ollut olennainen laitoksen kannattavuuden kannalta. Peurala kertoo, että lainan osuus on ollut noin kolmasosa kokonaiskustannuksista, jolloin se pystytään hyvin ylläpitämään ja maksamaan takaisin.

Jämijärven Lämmölle ovat asiakkaat itse tehneet aloitteet. Peuralan mukaan pienessä taajamassa on kuitenkin haasteena, että potentiaalisia asiakkaita ei ole kovin paljon. Tällä hetkellä laitokseen on mahdollista lisätä kuormitusta ilman ylikuormittumista saman verran kuin siinä parhaillaan on.

Juha Kuusikoski kertoo myös Sydänmaan Hakepeikot -yrityksen aloittaneen toimintansa matalariskisesti halvalla traktorihakkurilla muutamien asiakkaiden kanssa. Aika nopeasti asiakaskunta laajeni, vaikka mainostusta yrityksellä on ollut tasan yhden mainoksen verran: ”Puskaradio on toiminut hyvin. Naapurit ovat kertoneet toisille ja lisäksi olen ollut yhteydessä suoraan paikallisiin urakoitsijoihin ja kertonut, että voimme toimia kiireapuna.” Kun yritys sai 2-vuotisen sopimuksen Metsähallitukselle, investoitiin autohakkuriin.

Lämpöyrittäjyyttä lisää ja laajemmin

Sydänmaan Hakepeikot myy lämpöä Jämijärven Lämmölle, eli huolehtii koko lämmöntuotantoprosessista. Lämpölaitoksista Juha Kuusikoskella on kokemusta 30 vuoden ajalta. Kiinnostusta lämmönmyyntiin on myös muihin pieniin hakelämmityslaitoksiin: ”2–5 lämpölaitosta olisi hyvä. Yleensä lämmöntoimitussopimukset ovat viisivuotisia, joten se toisi hyvää turvaa yritykseen,” kertoo Juha. Tällä hetkellä haketusmarkkinat ovat Juhan mukaan hyvät: ”Nyt kun turpeen käyttö ajetaan alas, siirtyy sieltä urakoitsijoita kilpailijoiksi näihin hommiin. Tulevaisuuden näkymät voivat olla laskevat. Nyt on odottava tunnelma. Tällä hetkellä on paljon hommia, mutta saa nähdä mikä tilanne on kahden vuoden päästä.”

Juhan mukaan heidän toiminta-alueeltaan Pohjois-Satakunnasta ei harvennettava puu lopu ja poikien siirtyessä tulevaisuudessa jatko-opiskeluihin yrityksen on tarkoitus palkata töihin lisää vierasta työvoimaa. Biokaasulaitos oman sikalan yhteyteen on myös jäänyt ajatuksena mieleen odottamaan oikeaa hetkeä.

Biokaasulaitos on käynyt myös Peuralan mielessä mahdollisuutena korvaamaan kunnan varalämpölaitos, joka käyttää polttoaineena öljyä. Tulevaisuuden näkymiä on hyvä visioida, sillä hakelämmityslaitoshankkeesta jäi Peuralalle hyvä kokemus. Laitoksen käyttöönotto sujui yllättävän hyvin ja vaati vain pieniä parannuksia, kuten hakkeen syöttöruuvin muokkausta. ”Laitoksen toteutumisessa ja hankkeen läpiviemisessä ratkaisevaa on ollut, että me osakkaat olemme kaikki sitoutuneet ja kaikki ovat tehneet oman osaamisalueensa. Kulmakivenä on ollut, että tietoa ja taitoa on ollut omassa porukassa ja asiakkaat ovat suhtautuneet hyvin myönteisesti,” Peurala summaa.


Pääkuvassa: Jämijärven kunnassa on kaksi tuoretta energia-alalla toimivaa yritystä. Vasemmalla Matti Peurala Jämijärven Lämmöstä ja oikealla Sydänmaan Hakepeikkojen Juha, Juho ja Tuomas Kuusikoski.

Muokkauspäivämäärä: 22.10.2020
Teksti: Iida Hollmén, Maaseudun energiayrittäjyys-hankkeen työntekijä, Bioenergia ry
Kuvat: Iida Hollmén