Edelläkävijyyden ei tarvitse olla yksinäistä puuhaa

Edelläkävijyyden ei tarvitse olla yksinäistä puuhaa

Koskenkorvalla Toiskassa on yhdistetty onnistuneesti tilanpito ja lastensuojelu. Ainutlaatuisen toiminnan ja hyvän kasvatustuloksen mahdollistaa osaava henkilökunta ja tilan eläimet. Hyvinvointipalveluita tarjoavalla tilalla pidetään myös oman väen hyvinvointia ensisijaisen tärkeänä, jonka ansiosta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Tämä menestystarina saa jatkoa pian tapahtuvan sukupolvenvaihdoksen myötä.

Koskenkorvalla sijaitseva Toiska on pian 30 vuotta toiminut maatila, johon Green Care on integroitunut. Pääelinkeinona keskitytään lastensuojeluun ja hyvinvointipalveluihin.

”Palvelumme pyrkivät lisäämään hyvinvointia ihmisille, eläimille ja luonnolle”, kertoo Kalle Reinikka, Toiskan tilan sijaishuollon vastaava ja tuleva isäntä.

Tilalla asuu sijaishuollossa tyttöjä, jotka eivät syystä tai toisesta voi asua kotona. Sen lisäksi tarjotaan avopalvelua, jossa on tarkoitus tarttua ongelmiin jo varhaisemmassa vaiheessa. Avopalvelua tarjotaan myös pojille.

Eläimet avainasemassa kasvatustyössä

Tilan toiminnan kannalta oleellisia ovat siellä asustavat 14 hevosta. Lisäksi tilalla on aasi, lampaita, ylämaankarjaa, kissoja, koiria ja kaneja. Eläimet, etenkin hevoset, ovat tärkeitä työkavereita Toiskan sijaishuollossa, koska lapsen on helpompi kohdata ja rakentaa vuorovaikutusta eläimen kuin ihmisen kanssa.

”Olemme yli kymmenen vuotta tehneet tavoitteellista työtä hevosten kanssa. Hevosten avulla toteutamme muun muassa tunnetaitokasvatusta. Emme tekisi näin hyvää työtä ilman niitä”, Reinikka täsmentää.

Vastaavaa toimintaa ei ole muualla Suomessa. Reinikan mukaan yrittäjä kuin yrittäjä tarvitsee pirskatin lujaa uskoa ja ennakkoluulottomuutta omaan tekemiseen.

”Olemme erityinen paikka ja jollain tapaa edelläkävijöitä. Siksi olemme viimeisten vuosikymmenten aikana yrittäneet, epäonnistuneet ja onnistuneet.”

Oma hyvinvointi parantaa työn jälkeä

Toiskassa työskentelee kymmenen aikuista. Henkilökuntaa on enemmän kuin tarvitsisi, mutta sen takia työn jälki on parasta mahdollista.

”Meillä on hyvä henkilökunta ja se on meidän suurin voimavaramme. Meillä on monen alan asiantuntijaa – on sairaanhoitajaa, sosionomia, fysioterapeuttia, luonto-ohjaajaa, yhteisöpedagogia, kädentaitajaa ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaa. Uskon, että laadukas työ kantaa.”

Tilan kaikki toiminnot keskittyvät hyvinvoinnin edistämiseen.

”Jos me aikuiset emme voi hyvin, niin työmme on silloin mahdoton toteuttaa. Tärkeintä on pitää ensin porukastamme, eläimistä ja luonnosta hyvää huolta. Kun täällä kaikki voi hyvin, voimme tuottaa hyvinvointipalveluita myös muille.”

Oleellista toiminnan sujuvuuden kannalta on myös laaja verkosto.

”Emme mekään ole ihmeiden tekijöitä ja välillä menee sormi suuhun. Onneksi aina on joku ammattilainen, joka meitä osaa auttaa.”

Sosionomista maatalousyrittäjäksi

Reinikan vanhemmat Tiina Tuominen ja Keijo Viertoma perustivat yrityksen 1992. Kalle on työskennellyt tilalla pian kymmenen vuotta käytyään ensin sosionomin opinnot.

”Ei minulla ollut ajatuksena mennä vanhemmilleni töihin. Keijo kuitenkin eräänä päivänä soitti, voinko tulla vuodeksi apuihin. Siitä on nyt kulunut se yhdeksän vuotta”, Kalle naurahtaa.

Tilan sukupolvenvaihdoksen toivotaan tapahtuvan tänä vuonna.

”Olen nähnyt ikäni yrittäjyyttä ja sitä, että tehdään töitä kotona. Tämä on elämäntapa, joka meikäläisestä tuntuu äärimmäisen luonnolliselta”.

Urapolun ei kuitenkaan tarvitse olla valmiiksi suunniteltu.

”En vieläkään tiedä, mikä minusta tulee isona. Tämä tuntuu tällä hetkellä hyvältä. Haluan luoda itselleni hyvän elämän, joten on mielestäni luontevaa, että tämä paikka elää hyvinvointia todeksi.”

Reinikan mukaan maaseutu mahdollistaa yrittäjyyden eri tavalla kuin kaupunki.

”On tilaa hengittää ja mahdollisuuksia kokeilla. Mielestäni täällä elämänlaatukin on parempaa. Toivon, että maaseutu pysyy jatkossakin elinvoimaisena.”