Pohjoispohjalainen mylly valitsi erikoistumisen

Pohjoispohjalainen mylly valitsi erikoistumisen

Kinnusen Myllyn historian suurin investointi – upouusi kauramylly – nousee Utajärvelle. Finnish Food Innovations –hanke auttaa vientimarkkinoiden avaamisessa.

Kinnusen Mylly on perheyritys jo kolmannessa polvessa. Marja-Riitta Kinnunen, perustaja Armi Kinnusen pojantytär, vastaa myllyn markkinoinnista ja viestinnästä.

– Tuntui, että olimme saavuttamassa rehu- ja jauhopuolella kasvun rajat. Perinteinen markkina-alueemme on meille jatkossakin tärkeä, mutta haemme tulevaisuuden kasvua nyt myös erikoistumalla ja kansainvälistymällä, Marja-Riitta Kinnunen sanoo.

Yrityksen investoinnit vaikuttavat koko alueeseen

– Päätimme tehdä kolmannen tukijalkamme laadukkaasta kaurasta. Se vaatii kuitenkin aivan oman tekniikkansa, eikä meillä ollut kauramyllyä. Nyt meillä sitten onkin rakenteilla uusi, huippumoderni 7-kerroksinen mylly, Kinnunen kertoo.

Kyse on kolmen vuoden ja 9,5 miljoonan euron projektista, johon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi EU:n maaseuturahaston rahoituksen. ELY-keskuksen mukaan hanke lisää alueen vientituloja ja luo kysyntää laadukkaalle kaurantuotannolle ja näin turvaa alueen viljelijöiden toimintaedellytyksiä.

– Parhaimmillaan Oulun alapuolisilla lakeuksilla kauranviljely nousee hankkeen jauhamana aivan uudelle tasolle, niin laadun kuin määrienkin osalta. Kinnusen myllyn investoinneilla voidaan katsoa olevan huomattavia aluetaloudellisia kerrannaisvaikutuksia, sanoo yksikön päällikkö Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Tähtäimessä kaikille sopiva laatukaura

– Tuotanto alkaa vuoden 2019 keväänä. Olemme aloittaneet jo tekemään sopimuksia viljelijöiden kanssa ja tulevan kevään aikana niitä tehdään vielä lisää, Kinnunen toteaa.

Kinnuset haluavat keskittyä nimenomaan puhtaaseen kauraan. Tämä asettaa tiukat vaatimukset myös sopimusviljelijöille. Viljelijä saa puhtaasta kaurasta tavallista kauraa paremman korvauksen, koska viljely on myös työläämpää.

– Sopimusviljelijän pitää sitoutua vuoroviljelemään gluteenittomilla kasveilla, kuten perunalla, rypsillä tai nurmirehulla. Samalla lohkolla ei siis voi viljellä gluteenia sisältäviä kasveja. Myös viljelyssä käytettyjen työkoneiden ja kuljetusvälineiden on oltava puhtaita. Kontaminaatioriskin takia emme käsittele uudessa myllyssä mitään muuta kuin puhdasta kauraa ja samalla varmistamme, että huippulaadukas kauramme sopii sitten varmasti kaikille, Kinnunen painottaa.

Läheltä lähelle, vai läheltä kauas?

Kinnusen Myllyn motto on ollut ”läheltä lähelle”. Nyt se on kuitenkin muuttumassa, koska uuden kauramyllyn vuotuinen tuotanto tulee olemaan 15–16 miljoonaa kiloa. – Olemme tiedostaneet alusta alkaen, ettei uuteen kauramyllyyn riitä pelkästään nykymarkkina. Aiempaa vientikokemusta meillä on vain Pohjois-Ruotsista.

Siksi viennin avaaminen on mietityttänyt. – Oli hienoa, että valtakunnallinen Finnish Food Innovations -hanke sattui samaan aikaan investointimme kanssa. Hanke on helpottanut kansainvälisiin markkinoihin tutustumista, sanoo Marja-Riitta Kinnunen.

Maaseuturahastosta rahoitettu Finnish Food Innovations -hanke on tarjonnut osallistujilleen maksuttomia työpajoja, joiden lisäksi ohjelmassa on ollut myös omakustanteisia vierailuja kohdemarkkinoihin. – Olemme käyneet hankkeen puitteissa haistelemassa trendejä, tutkailemassa kysyntää ja benchmarkkaamassa kilpailijoita jo Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Japanissa.

Kuka tahansa voi tietysti mennä katsomaan mitä kohdemarkkinan vähittäiskaupan hyllyiltä löytyy. – Hanke toi mukaan kuitenkin asiantuntijan näkökulman ja auttoi ymmärtämään mitä näkemämme merkitsee juuri meidän bisneksemme kannalta. Käytettävissämme oli myös paikallisia asiantuntijoita, Kinnunen kiittää.

Osallistuminen on kantanut hedelmää, sillä Kinnusen Mylly on saanut tehtyä markkinatutkimusta kustannustehokkaasti. – Lisäksi on ollut mielenkiintoista jakaa ajatuksia myös muiden ruoka-alan yrittäjien kanssa vientihaaveista, Marja-Riitta Kinnunen summaa.

19.12.2017