Lemmikkiruoka

Loimaasta tuli Suomen lemmikkiruokamekka! Koirien ja kissojen lähiruokamarkkinat kehittyvät maaseuturahaston tuella

Kotimainen lähiruoka on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Sen lisäksi, että ihmiset haluavat tietää, mistä heidän oma ruokansa tulee, on kiinnostus kasvanut myös sen suhteen, mistä perheen lemmikkien ruoka tehdään. Loimaalla tuotetaan nyt koirien ja kissojen ruokakuppeihin kotimaisia vaihtoehtoja kolmen yrityksen voimin – maaseuturahaston tuella.

Suomalaisille kissoille ja koirille ostetaan ulkomailta tuotua valmisruokaa vuosittain arviolta lähes 400 miljoonalla eurolla. Pelkästään koiranruokaa tuodaan Suomeen ulkomailta vuosittain jopa 50 miljoonaa kiloa. Korona-ajan tuoma lemmikkibuumi on lisännyt ruuan kysyntää entisestään, joten aika on otollinen kotimaisten vaihtoehtojen kehittämiselle.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt maaseuturahastosta tukea kolmelle eläinruokatehtaalle, jotka kaikki sijaitsevat Loimaalla. Rovio Pet Foods tekee lemmikeille kotimaisia Werraton-nappuloita lähitilojen raaka-aineista ja Dagsmark Petfood alkoi valmistaa kissoille ja koirille kotimaista märkäruokaa. Aristo Oy keskittyy koirien kotimaisiin puruluihin ja herkkuihin. Kaikkien kolmen yrityksen tuotteille on myönnetty suomalainen avainlipputunnus merkiksi vahvasta kotimaisuusasteesta.

Tukea on myönnetty niin tehtaiden perustamiseen, laajentamiseen kuin laiteinvestointeihin. Tuet ovat olleet 30–35 prosentin luokkaa hankkeiden kokonaiskustannuksista, joita on tullut yhteensä lähes seitsemän miljoonaa euroa.

Loimaa sijaitsee erinomaisten viljelysmaiden välittömässä läheisyydessä Varsinais-Suomen lukuisten eläintilojen keskellä – ja logistisesti helpon yhteyden päässä Turusta, Tampereesta ja pääkaupunkiseudusta. Ei siis ihme, että kolme eläinruokatehdasta päätyi naapureiksi juuri Loimaalle.

Rovio Pet Foods vähentää lemmikkiruokien ympäristövaikutuksia

Ihminen seisoo traktorin vieressä.
Rovio Pet Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Tero Rovio. Kuva: Rovio Pet Foods.

Loimaalainen Tero Rovio perusti Rovio Pet Foodsin vuoden 2019 lopulla, ja vuotta myöhemmin lemmikkiruokien valmistukseen suunniteltu eläinruokatehdas oli jo toiminnassa. Tehdas sijaitsee 12 kilometrin päässä hänen omalta tilaltaan, josta tulee kaikki ruokiin käytettävä kaura. Kananmunat tulevat osin omalta tilalta; osin kilometrin päässä tehtaalta olevalta kananmunapakkaamolta, josta lähetettiin ennen kakkoslaatuisia munia ulkomaille. Nyt ne hyödynnetään naapurissa! Kaikki muutkin raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista: härkäpavut, peruna, viljat ja siipikarja.

– Tähän asti suomalaisia raaka-aineita on roudattu ympäri Eurooppaa ja tuotu sitten jalostettuina takaisin. Silloin kun me aloitimme, Suomessa myytävistä lemmikkien kuivaruuista vain prosentti oli kotimaisia, Rovio taustoittaa.

Rovio Pet Foodsin valmistamat kotimaiset koirien ja kissojen Werraton-nappulat ovat saaneet markkinoilta hyvin jalansijaa.

– Tuotteista on tullut tosi hyvää palautetta ja sitä arvostetaan, että koko prosessi tapahtuu saman katon alla tuotekehityksestä alkaen, Rovio kertoo.

Koiranruokaa hihnastolla tehtaassa.
Werraton nappulat tuotannossa. Werraton -ruokasarja on Rovio Pet Foodsin eläinravitsemuksen asiantuntijoiden suunnittelema ja siihen kuuluu kuivaruokia sekä kissoille että koirille. Kuva: Rovio Pet Foods.

Rovio Pet Foods kiinnittää paljon huomiota tuotteidensa ja toimintansa ympäristöystävällisyyteen. Kananmuna on hiilijalanjälkeen nähden villikalan jälkeen paras proteiinin lähde – ja sitä hyödynnetään tuotannossa paljon. Samalla se on ravitsemuksellisesti lemmikeille hyvä proteiinin lähde aminohappokoostumuksensa vuoksi.

Tällä hetkellä tehtaan toiminnassa käytetään nestekaasua, joka on mahdollista korvata tulevaisuudessa biokaasulla, jos naapuriin suunnitteilla oleva biokaasulaitos toteutuu. Myös aurinkovoimaa tullaan jatkossa hyödyntämään.

– Tehtaan viereen on jo suunniteltu aurinkopuisto, mutta rakentaminen ei ole vielä alkanut.

Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella tehtaalle hankittiin uutta teknologiaa: koneita ja laitteita sekä kuivaruokalinjastolle että pakkaamoon. Rovio uskoo hankkeen kasvattavan sekä työvoiman tarvetta että liikevaihtoa tulevina vuosina reilulla kädellä.

Dagsmark Petfood aloitti kissojen ja koirien märkäruuan tuotannon

Ihminen tehtaassa koiranruokapussien vieressä.
Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja Laura Strömberg ravistelee alaa panostamalla laatuun, vastuullisuuten ja raaka-aineiden jäljitettävyyteen, sillä asiakkailla on oikeus tietää, mitä he lemmikeilleen syöttävät. Kuva: Dagsmark Petfood.

Dagsmark Petfood myi aikaisemmin lähinnä koirien ja kissojen kuivaruokaa, mutta syksyllä 2021 kauppoihin tuli ensimmäiset yrityksen itse valmistamat kissojen märkäruuat ja keväällä 2022 koirien märkäruuat.

– Kissojen märkäruualla on valtavat markkinat, mutta alalla ei ole tähän asti ollut juurikaan kotimaisia toimijoita. Halusimme kehittyä kokonaisvaltaiseksi eläiruokataloksi ja tartuimme haasteeseen, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Laura Strömberg.

Dagsmark Petfood käyttää tuotteisiinsa kotimaisia raaka-aineita, esimerkiksi Liedossa tuotettua antibioottivapaata kanaa sekä kalkkunaa ja nautaa.

– Olemme huomanneet, että kotimaiselle kissanruualle on kova tarve. Perusreseptiikka on meillä hyvin samanlainen kuin ulkomaisilla toimijoilla, sillä reseptit perustuvat siihen, mitä eläin tarvitsee. Mutta jos valitsee ulkomaisen jättiyrityksen tuotteen, ei voi yhtään tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin, Strömberg kommentoi.

Lemmikkien ruokia valvoo Suomessa Ruokavirasto. Lainsäädännössä niitä ei lasketa elintarvikkeiksi vaan rehuksi ja sen vuoksi pakkausselosteessa ei tarvitse mainita edes raaka-aineiden alkuperämaata.

Kolme kissanruokapakkausta.
Dagsmark Petfoodin uudet kissanruuat ovat nimeltään Ilves, Tiikeri ja Leopardi. Kuva: Dagsmark Petfood.

Dagsmark Petfood sai lemmikkien märkäruuan tuotannon käynnistämiseksi tukea maaseuturahastosta.

Yrityksen liikevaihto on tällä hetkellä noin 7 miljoonaa euroa ja toimitusjohtajan laskelmien mukaan sen pitäisi märkäruokabisneksen avulla nousta 3–4 vuodessa 15–20 miljoonaan euroon. Hankkeen työllistävä vaikutus näkyy jo nyt, sillä toimihenkilöpuolelle rekrytoitiin kolme ihmistä lisää ja tuotannon puolelle toiset kolme. Loimaalle yritys päätyi sattumalta.

– Toimimme aikaisemmin pienemmissä tiloissa Pohjanmaalla. Asun itse Paraisilla ja lisäksi meillä on alihankkijoita ja raaka-aineiden toimittajia Varsinais-Suomessa. Siksi lähdimme etsimään isompia tiloja täältä. Loimaan Mellilästä löytyi HK:n vanha teurastamo, joka oli meille juuri sopiva, Strömberg taustoittaa.

Puruluut ovat koirien herkkuja

Musta koira makaa maassa puruluu suussaan.
Aristolla käynnissä oleva pentubuumi ja samaan aikaan etenevä lähiruokainnostus näkyvät kotimaisten hirvien ja peurojen nahasta valmistettujen puruluiden kysynnässä. Kuva: Aristo Oy.

Aristo Oy:n RAUH!- ja REKKU-tuotteet tehdään käsityönä niin ikään Loimaalla. Vaikka arkikieleen on vakiintunut termi puruluu, kyseessä on oikeastaan nahasta kääritty rulla. Sen vuoksi puruluut luokitellaan lemmikkiruuaksi, vaikka koirat järsivätkin niitä ajanvietteen ja hampaiden hyvinvoinnin eivätkä ravinnon vuoksi.

Ariston puruluihin käytetään hirven, peuran ja naudan nahkoja.

– Peurannahka tulee kaikkein lähimpää. Loimaan alueella on peuroja todella paljon. Hirvennahkaa tulee metsästysseuroilta ympäri Suomen ja Pohjois-Ruotsista. Naudannahka tulee 95-prosenttisesti Pohjoismaista. Sitä tarvitaan niin paljon, ettei Suomen tuotanto riitä kattamaan kysyntää, kertoo Risto Pelkonen, Aristo Oy:n toinen pääomistaja. Toinen pääomistaja on Ari Hannula.

– Toimintamme ydin on parhaat mahdolliset raaka-aineet ja ammattitaito. Jokainen nahka on erilainen ja lopputulos on käytännössä käsityötä, hän jatkaa.

Aristo Oy:n tuotantoa on laajennettu maaseuturahaston tuella kolmessa osassa. Kahdessa aikaisemmassa toimitilojen laajentamiseen keskittyvässä hankkeessa tuotanto on tuplattu ja viimeisin laiteinvestointihanke kasvatti tuotantoa taas 30–40 prosenttia. Hankkeiden myötä yritykseen on tullut myös kuusi uutta työpaikkaa. Nyt Loimaan tehtaalla työskentelee yhteensä 12 henkilöä, joista osa on alihankkijoita. Neliöitä on käytössä jo 3 000.

Koiranruokatehdas auringonlaskun aikaan.
Aristo Oy on saanut maaseuturahaston tuella laajennettua toimintaansa. Kuva: Aristo Oy.

– Tehdas käy koko ajan maksimilla. Olemme Ely-keskukselle todella kiitollisia tuesta, sillä sen avulla olemme pystyneet investoimaan nopeammalla aikataululla. Investointien myötä olemme onnistuneet luomaan tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja ekologisempia tuotantomenetelmiä, palkkaamaan lisää suomalaista työvoimaa ja vahvistamaan koko Loimaan aluetta sekä veronmaksajina että työnantajina, Pelkonen listaa hankkeiden vaikutuksia.

Aristo Oy palkkasi asiantuntijan avuksi hakuprosessiin. Vaikka asiointi Ely-keskuksen kanssa oli jouhevaa, hakuprosessin he kokivat työlääksi.

– Sellaisella alalla, jossa on paljon toimijoita, on helppo kerätä esimerkiksi vaadittava määrä tarjouksia laiteinvestoinneista. Meillä tilanne on haastavampi sen vuoksi, että olemme Euroopan ainoa puruluutuotantoon keskittyvä tehdas, joten ei ole olemassa mitään kauppaa, josta löytyisi valmiit laitteet meidän tarpeisiin. Siksi tarjousten saamisessa oli aika iso jumppa ja myös kilpailuteknisiä haasteita, Pelkonen selventää.

Puruluiden lisäksi Ariston valikoimissa on koirien herkuiksi kuivattuja eläinten osia, joihin kaikki raaka-aineet tulevat Suomesta.

Muokkauspäivämäärä: 11.7.2022
Teksti: Janica Vilen