Karin havupuu-uutejuomaa Australiaan asti – luomumänty kaatuu rypsiöljytyllä moottorisahalla

Karin havupuu-uutejuomaa Australiaan asti – luomumänty kaatuu rypsiöljytyllä moottorisahalla

Ravintorengas Oy Siikaisista on valmistanut Karin havupuu-uutejuomaa suomalaisesta männystä jo yli 40 vuotta. Yritystoiminta kasvaa kasvamistaan ja uudistuu jatkuvasti. Nyt haussa on kierrätettävä pullo ja kansainvälisten markkinoiden valloitusta edistetään sertifikaatilla. Loppuvuodesta 2019 tehtiin sukupolvenvaihdos.

Karin havupuu-uutejuomalle kertyy vuonna 2020 jo 45. vuosirengas. Tuija ja Kari Herttuan vuonna 1975 perustamassa Ravintorengas Oy:ssa tehtiin syksyllä 2019 sukupolvenvaihdos. Havupuu-uutejuoman kehittäjät siirtyivät viettämään ansaittuja eläkepäiviä, ja ohjaimet ottaa seuraava sukupolvi. Yritystä luotsaa Sanna Herttua-Laiho, joka tuli mukaan perheyritykseen jo 2000-luvun alussa.
– Sen piti olla väliaikaista, mutta työ vei mennessään. Tavallaan koko ikäni olen kasvanut tähän hommaan. Yrittäjähenkisyys veti, jatkamista ei ole erikseen tarvinnut ajatella, hän pohtii.
– Sukupolvenvaihdoksen myötä omistajapohja laajentui, mukaan tuli veljeni Sami Herttua ja hallituksen puheenjohtaja Mia Nygård. Ravintorenkaasta tuli näin perheiden yhtiö.


Pirtin padoista maailmalle

Ravintorenkaan mainoslauseena on vuosia toiminut Kari Herttuan lausahdus: ”Karin havupuu-uutejuomaan ei tarvitse uskoa, se toimii sittenkin.” Juoman ihmeellinen tarina lähti Herttuan kiinnostuksesta luontoon ja sen parantaviin voimiin. Tuotteen resepti on salaisuus, mutta pääraaka-aineet ovat nuoren männynkuori sekä lähdevesi.
– Reseptiikka on peruja jo alkuperäiskansoilta. Ajokortin saatuaan Kari kiersi Suomea ja vieraili kansanparantajien opissa. Hän törmäsi osaajaan, jolla oli havupuu-uutejuoman resepti ja jäi oppipojaksi. Isäni elämäntyö on ollut kehittää juoman valmistusprosessi teolliseen muotoon

Ravintorengas toimii edelleen samalla tontilla Siikaisissa, minne se 70-luvulla perustettiin. Tuija Herttuan kotitilasta tuli helsinkiläistyneen pariskunnan yritystoiminnan koti. Tuijan äidin pienen pirtin padoissa keiteltiin ensimmäiset erät.
– Mummu oli myös kiinnostunut aiheesta, joten yhteinen sävel isän kanssa löytyi heti. Äitini tapaa sanoa, että alkuun isä viettikin enemmän aikaa anopin kuin vaimonsa kanssa. Yritystä johdettiin alkuun Helsingistä käsin, koska nuorena tyttönä äitini oli vannonut, ettei koskaan palaisi Siikaisiin. Mutta homma kasvoi ja lopulta 80-luvun puolivälissä he päätyivät Hämeenlinnan ja Kankaanpään kautta Siikaisiin Herttua-Laiho naurahtaa.

Pikkupirtti valmistus siirtyi tuotantorakennukseen, jossa havupuu-uutejuomaa valmistettiin vuoteen 2013 saakka. Nyt tämä rakennus on toimisto. Uudet isommat tilat valmistuivat EU:n maaseuturahaston tuella ja niissä on toimittu viitisen vuotta. Nyt nekin uhkaavat jäädä pieniksi.

Alkuun Karin Havupuu-uutejuomaa myivät luontaistuotekaupat. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laajentuminen on ollut määrätietoista, ja tuotetta on saatavilla monista päivittäistavarakaupoista ympäri maan. Markkina-alueena ovat enenevissä määrin myös ulkomaat.
– Suurin osa viennistä menee Ruotsiin, mutta yksittäisiä eriä toimitetaan ympäri maailmaa Australiaa myöten. Ulkomailta tulee koko ajan enemmän ja enemmän kyselyitä. Syksyllä lähti ensimmäinen satsi Valko-Venäjälle, Herttua-Laiho kertoo.

– Meillä on myös meneillään kansainvälisen laatusertifikaatin haku. On aivan eri juttu lähteä rajojen yli. Sertifikaatti parantaa heti neuvotteluvaraa. Prosessi on iso, mutta tarpeellinen.


Luomumäntyä neljän metrin runkoina

Tällä hetkellä yrityksellä on viisi vakituista työntekijää ja lisäksi muutamia osa-aikaisia. Koko prosessi on omissa käsissä raaka-aineen hankinnasta pullotukseen. Karin havupuu-uutejuomaa valmistetaan noin 400 000 pulloa vuodessa. Tuotteella on ollut luomusertifikaatti vuodesta 2012 asti.
– Punainen väri kertoo antioksidanttipitoisuudesta ja suojaravintoaineista, joita juomassa on. Yliopistotutkimuksilla selvitettiin 90-luvulla juoman antioksidanttiteho, joka oli poikkeuksellisen korkea 95 prosenttia. Antioksidanteilla on tulehdusta poistavaa, solujen uusiutumista ja aineenvaihduntaa parantavaa vaikutusta, Sanna Herttua-Laiho kertoo.

Juoman raaka-aine tulee 4-metrisinä runkoina paikallisista luomusertifioiduista metsistä. Raaka-aine syntyy oikeastaan harvennushakkuun seurauksena, joten mitään hakkuuaukkoja juoman valmistus ei metsään jätä.
– Valmistukseen käytetään nuorta, kuitupuuksi luokiteltavaa mäntyä. Puu kaatuessaan on elintarvike, joten moottorisahassakin käytetään rypsiöljyä, Herttua-Laiho kertoo.

Metsien luomusertifiointi ei Etelä-Suomessa ole aivan jokapäiväistä. Satakunnassa Siikaisten kunta oli ensimmäinen, joka sertifioi metsiään luomukeruualueiksi. Sittemmin jalanjälkiä on seurannut esimerkiksi Eura. Luomusertifiointi Siikaisissa lähti Ravintorenkaan aloitteesta.
– Meille on tärkeää, että brändimme yhdistetään Siikaisiin ja että tuotteillamme on juuret. Sertifiointi ei muuta metsien hyödyntämistä taloudellisesti. Ainut seuraus on, ettei metsiä saa lannoittaa. Suomessa metsää ei juurikaan lannoiteta, joten suurin osa Suomen metsistä soveltuisi luomukeruualueiksi nytkin.


Kierrätettävää pakkausta etsitään

Yritys on kehittänyt toimintaansa EU:n maaseuturahaston tuella vuosien saatossa. Jokainen hanke on osaltaan auttanut viemään yritystä eteenpäin. Muun muassa kuorimakoneen prototyypin rakentaminen ja nykyiset tuotantotilat ovat saaneet tukea.
Viimeisin hanke liittyy uuden pullomuotin hankintaan. Havupuu-uutejuoman pakkaus on ollut tuttu neliskulmainen pullo jo vuosikymmeniä, mutta nyt on painetta löytää kierrätettävä pakkaus.
– Pakkaaminen tuo haasteita, kun emme käytä säilöntäaineita. Kyseessä on neste, joka pastöroidaan. Materiaalin tulisi kestää kuumia lämpötiloja. Olemme kuitenkin aloittaneet selvitystyötä ja toivottavasti pian meillä on jo jokin ratkaisu asiaan.

Sanna Herttua-Laiho sanoo, että hänen vanhempiaan pidettiin ”ihan kylähulluina”, kun he vuonna 1975 aloittivat havupuu-uutejuoman valmistuksen.
– Siihen aikaan kaikki ulkomailta tuleva oli huippua ja suomalainen luontaistuote oli vielä utopiaa, arvostusta ei ollut. Ensimmäinen 10 vuotta oli aivan vastavirtaan uimista. 90-luvulla lama-aikaan katse kääntyi taas kotimaisuuteen ja kotimaisten tuotteiden menekki kasvoi. Samaan aikaan aloitettiin yliopistotutkimukset, joka oli käännekohta. Puskaradio on ollut meille paras mainoskanava. Kyllä se hyväkin kello kauas kantaa.

Nyt tilanne on aivan toinen. Villiruoka on kaikkien huulilla ja suomalaiset luonnontuotteet kiinnostavat. Herttua-Laiho ei usko, että kysymyksessä on pelkkä trendi.
– Välillä sitä pohtii, että vanhempani olivat 20 vuotta liian aikaisessa. Ihmiset ovat nykyään valmiimpia ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Ennakoinnista puhutaan yhä enemmän ja myös ympäristöstä on alettu olemaan kiinnostuneempia. Myös lääketeollisuus etsii entistä enemmän ratkaisuja luonnosta ja luonnon raaka-aineista.

Entä missä Ravintorengas on 10 vuoden päästä?
– Silloin Ravintorengas Oy ja havupuu-uutetuotteet tunnetaan kansainvälisesti ja ovat suomalaisia arvostettuja vientituotteita, Herttua-Laiho visioi.
Siikaisista ei yritys kuitenkaan ole lähdössä yhtään mihinkään.

Havupuu-uutejuoman valmistuksessa käytetty puu menee kokonaisuudessaan hyötykäyttöön. Kun se on luovuttanut kuorensa elintarviketuotantoon, se päätyy hakkeeksi ja lämmitysenergiaksi. Omassa ja sukulaisten puutarhassa se pääsee myös kuorikatekäyttöön. Kuorikate on toiminut niin hyvin, että siitä on leikillään suunniteltu Ravintorenkaan seuraavaa aluevaltausta. 


Pääkuvassa:
Ravintorengas Oy perustettiin aikanaan Tuija Herttuan (oikea) kotitilalle. Sanna-Herttua Laiho jatkaa vanhempiensa työtä.

2.1.2020
Teksti: Mimmi Virtanen
Kuvat: Mimmi Virtanen