Naisella on sylissään vuohi, ja olkapäähän nojaa toinen vuohi haistellen naisen poskea.

Juustoa ja jäätelöä omien vuohien maidosta!

Jumon Juustolassa vietetään kiireisiä päiviä. Tämän vuoden kilit tarvitsevat maitoa yhä vähemmän ja vähemmän, mikä tarkoittaa, että sitä riittää nyt hyvin myös meijerille. Jumon Juustolan vanhoja suosikkeja sekä tämän vuoden uutuustuotteita saa Erkas Gårdenin omasta tilapuodista taas vapusta alkaen – ja myöhemmin mahdollisesti kauppojen hyllyistä.

Erkas Gårdenin tilalla Iniössä Jumon saarella on ollut asutusta jo 1200-luvulta asti. 1700-luvulla valmistunut päärakennus on toiminut viimeiset 10 vuotta Suvi ja Tom Lindqvistin sekä heidän lastensa kotina. Lisäksi tilalla asustaa kolme hevosta, kanoja ja 39 vuohta.

– Tänä vuonna kilit syntyivät jo tammikuussa. Siinä oli aikamoinen rumba, kun 12 päivän sisään syntyi yhteensä 20 kiliä, kertoo Suvi Lindqvist.

Ensimmäiset pari kuukautta kilit saivat lähes kaiken maidon, mutta nyt kuttuja lypsetään jo tilan oman pienmeijerin Jumon Juustolan tarpeisiin. Vuohenmaidosta valmistuu juustoa ja jäätelöä. Lisäksi meijerissä valmistetaan jugurtteja ja vanhan ajan viilejä lehmän raakamaidosta. Tilan oma halloum-juusto syntyy vuohen ja lehmän maitojen sekoituksesta.

Mies ja nainen katsovat kameraan ja esittelevät myyntituotteita.
Erkas Gårdenin tilapuodissa myydään oman tilan munia ja leipää sekä oman meijerin juustoja, jäätelöitä, jugurtteja ja viilejä. Lisäksi myynnissä on vaihtelevasti myös muiden tuotteita: esimerkiksi luomujauhoja Mynämäeltä, saaristosiideriä Kustavista ja naapurin marinoimia silakoita. Ensi kesäksi Tom Lindqvist aikoo saada myyntiin myös oman tilan hunajaa.

– Tämän vuoden ensimmäinen vuohenjuustosatsi valmistui juuri. Maku on nyt mieto, pehmeä ja vähän pähkinäinen, mutta se voimistuu vanhetessaan. Vuohenjuustolla on myyntiaikaa kuukausi, ja maku on usein ihan eri kuukauden alussa ja lopussa, Suvi sanoo.

Hänen tavoitteenaan olisi kesän aikana saada ensimmäistä kertaa myös muutamia kovia juustoja kypsymään, jolloin niitä saisi myyntiin jouluksi.

– Seuraava tavoite on oppia tekemään vuohen gruyèreä!

Gruyère on kova kypsytetty juusto, joka on saanut nimensä Sveitsissä sijaitsevasta Gruyèresin alueesta. Perinteisesti sitä valmistetaan lehmän maidosta.

Meijeritoiminnalle tukea maaseuturahastosta

Jumon Juustola on saanut 35 % investointituen jäätelökoneen ja jäätelön pakkauskoneen hankintaan I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmältä.

– Meijeri on todella pieni, mutta se on oikeastaan hyvä nyt, kun työ on vasta alussa. Kun harjoittelee pienessä mittakaavassa, ei joudu koskaan heittämään mitään monen sadan litran satseja pois, jos epäonnistuu, Suvi toteaa.

Ensimmäinen erä vuohenmaitojäätelöä on juuri valmistunut – ja vie kielen mennessään. Makuna on suklaa ja kermaisuutta on lisätty maapähkinävoilla.

– Nyt meillä on myös laitoslupa, joten voimme alkaa myydä tuotteita halutessamme vaikka kaupoissa. Tähän asti meidän tuotteita on saanut vain meidän omasta tilapuodista sekä Iniön kahviloista ja ravintoloista. Kesäksi juustolalle on tulossa myös uusi logo ja uudenlaiset pakkaukset, Suvi kertoo.

Kesää kohti maidontuotanto kasvaa, kun vuohet alkavat syödä pihalta vihreää. Meijerin toimintaakin olisi nyt mahdollista laajentaa, sillä pariskunta on juuri ostanut naapuriltaan vanhan navetan, joka onkin itse asiassa alun perin kuulunut heidän tilaansa. Siellä asustavat nyt kutut ja tyttökilit. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on siirtää meijerin toiminta päärakennuksesta kokonaan sinne.

Taivaalta otettu yleiskuva kallioisesta tontista.
Erkas Gårdenin kallioiselle tontille on tulossa vuohille kesäksi vielä isompi aitaus. Vuohet rakastavat leikkiä Jumon kallioilla.

Lihaksi vai lemmikiksi?

Aluksi Lindqvistit ottivat kolme vuohta ja nyt niitä on jo 39. Koska pukeista ei saa maitoa, ajatuksena on ollut teurastaa ne, jolloin vuohen lihaa voisi tarjota Erkas Gårdenin omassa ravintolassa tai myydä tilapuodissa. Viime kevään pukkikilit tulivat kuitenkin perheelle niin rakkaiksi, että ne kastroitiin ja jätettiin lemmikeiksi. Tänä vuonna pukkikilejä syntyi jo yhdeksän. Tällä hetkellä ajatuksena olisi teurastaa ne syksyllä, mutta nähtäväksi jää, miten käy.

– Vuohen liha on kyllä hyvän makuista ja mitä nuorempana vuohen teurastaa, sitä mureampaa liha on. Toisaalta kastroituina pukit ovat helppoja lemmikkejä. Ne ovat seurallisia, mukavia, leikkisiä ja kiintyvät nopeasti omistajaansa, joten yksi vaihtoehto olisi myydä pukit lemmikeiksi, Suvi pohtii.

Monta rautaa tulessa

Kun Lindqvistit muuttivat Jumoon kymmenen vuotta sitten, heillä oli tilapuodin lisäksi kesäkahvila ja majoitustoimintaa. Ne ovat nyt tauolla, jotta aikaa jää enemmän meijerin, tilapuodin ja à la carte -ravintolan pyörittämiseen sekä eläinten hoitamiseen. Tilapuoti avataan vappuna ja à la carte -illallisia on tarkoitus järjestää viime kesän tapaan torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin, jos koronarajoitukset sen sallivat.

– Täksi kesäksi laitamme ruokasaliin ja keittiöön uudet ovet, joista pääsee myös terassille syömään ja tarjoilemaan, jotta asiakkaat pystyvät istumaan väljemmin, kertovat Lidqvistit, jotka ovat molemmat ammattikokkeja.

Kolme valkoista ja pyöreää vuohenmaitojuustoa.
Vuohenmaitotuotteet tunnistaa usein jo väristä. Ne ovat paljon valkoisempia kuin lehmän maidosta tehdyt vastaavat tuotteet.

Viime kesänä Tom toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja alkoi tuottaa hunajaa. Ja kun juuri ostettu navetta saadaan remontoitua, voisi miettiä myös oman pienpanimon perustamista.

– On kiva tarjota täällä itse tehtyjä tuotteita, mutta toisaalta on pakko vähän karsia, kun emme ole enää ihan parikymppisiä. Esimerkiksi vaaleaa leipää ja saaristolaisleipää menisi kesäisin niin paljon kuin jaksaa leipoa, mutta olemme nyt päättäneet, että leivomme vain omaan puotiin sekä iniöläisiin kahviloihin ja ravintoloihin.

Talviaikaan pariskunta vastaa päiväkodin, koulun ja vanhustentalon ruuista ja välillä myös siivouksista.

– Korona on teettänyt meille paljon lisätyötä. Esimerkiksi koulu ja terveysasema pitää desinfioida joka päivä ja kouluruokia ollaan kuljetettu yläkoululaisille kotiin etäkouluaikana, he kertovat.

Myös puodissa oli hyvä myynti viime vuonna pääsiäisestä aina jouluun asti, sillä koronan vuoksi Iniössä oli poikkeuksellisesti paljon mökkiläisiä etätöissä myös talven läpi. Myös vuohien pään menoksi on suunnitelmia.

– Olemme miettineet siirtymistä luomuun. Neuvottelut on parhaillaan käynnissä yhden viljelijän kanssa, he paljastavat.

Ruotsinkielinen saaristo houkutteli

Ennen Iniöön tuloaan Lindqvistit pyörittivät ravintolaa Raumalla Kylmäpihlajan Majakalla. Raumalla ei ollut ruotsinkielistä koulua, joten perhe alkoi etsiä uutta kotia. Majakalla vietettyjen vuosien jälkeen Iniö tuntui heistä hyvin saavutettavalta ja vaivattomalta paikalta asua. Nyt perheen pojat käyvät Iniössä ruotsinkielistä koulua, tyttäret asuvat jo omillaan.

Aluksi Tom kävi töissä mantereella ja Suvi oli töissä Iniön vanhainkodissa, mutta sitten pariskunta innostui vuohista. Suvi kouluttautui maidontuottajaksi ja pian Tomkin lopetti työt mantereella ja alkoi keskittyä tilan oman liiketoiminnan kehittämiseen.

– Olemme aina tykänneet vuohenmaitotuotteista. Meillä oli jo valmiiksi hevosia, lampaita ja kanoja, joten ajattelin, että samallahan tässä menee muutama vuohikin. Innostuimme niistä heti. Ne eivät olleet yhtä äänekkäitä kuin lampaat, mutta sen sijaan ne tuntuivat vähän älykäämmiltä ja mielenkiintoisemmilta. Kun vuohia on tähän asti ollut vähän, niiden jokaisen persoonaan on ehtinyt hyvin tutustua, Suvi kertoo.

Nykyään vuohien hoitaminen on jo lähes kokopäivätyötä. Aamulypsyllä kuluu kolme tuntia ja lisäksi on vielä iltalypsy, ruokinta ja kaikenlainen muu hoitaminen. Vuohet ovat selvästi tyytyväisiä palveluun. Kun Suvi avaa aitauksen oven, ketterät kilit hyppäävät saman tien emäntänsä syliin.

Kuttuja ja kilejä heinien päällä suojarakennuksessa.
Kutut ja tyttökilit saivat uuden kodin vanhasta navettarakennuksesta.
Muokkauspäivämäärä: 17.5.2021
Teksti: Janica Vilen