Kartanon kuva

Erään kartanon tarina

Tervetuloa kuvamatkalle Tottesundin kartanoon!

Kartanon historia alkaa jo vuodesta 1652, kun Claes Tott sai läänityksekseen Uudenkaarlepyyn ja Lapuan pitäjät. Näin syntyi Karlebyn kreivikunta. Pian tämän jälkeen Tott sai maakauppojen yhteydessä alueita Vöyriltä. Näiden alueiden joukkoon kuului Maksamaan kylä, johon perustettiin vuonna 1660 rälssitila (säteri). Siihen kuului suuri päärakennus sekä leipurin tupa, neljä tallia, navetta, sauna, panimo ja kivikellari.

Itse Tott ei kuitenkaan ehtinyt viettämään tilalla juurikaan aikaa, sillä hänen aikansa kului suurimmaksi osaksi diplomaatin tehtävissä ja sotatoimissa ulkomailla. Hän kuoli ilman perillisiä vuonna 1674 Pariisissa 44-vuotiaana.

Kuva, jossa kruununvouti selostaa jotain vierailijoille.
Oppaana meillä tänään toimii kruununvouti Johan Ambrosiusson Westerenius (Håkan Nylund)

Vuonna 1733 Kaarle XI palautti tilan valtiolle erinäisistä taloudellisista ja sotilaallisista syistä. Tottesundin kartanosta tuli Pohjamaan rykmentin everstin virka-asunto. Ensimmäinen viranhaltija eversti Gustav Creutz muutti kartanoon vuonna 1734. Kartano oli kuitenkin ehtinyt rapistua vuosien saatossa, ja uuden päärakennuksen rakentaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi.

Uusi kartano rakennettiin vuosina 1738–1740. Seuraavina vuosina kartanossa majaa pitivät kaiken kaikkiaan viisi von Numersin sukupolvea. Suomen sodan syttyessä vuonna 1808 kartanon isäntänä toimi kenraali Gustav von Numers, joka oli Pohjanmaan rykmentin päällikkö. Sotilasuran lisäksi Von Numers viljeli maata, ja perusti tilalle loisteliaan puutarhan. Hän uudisti kartanoa roimasti, ja hänen kädenjälkensä näkyy nykyisessä päärakennuksessa, joka rakennettiin vuosina 1797–1800.

Kuva puutarhasta, jossa on monenlaisia lehtipuita.
Gustav von Numers perusti tilalle loisteliaan puutarhan. Sen ehostaminen kuuluu kartanon suunnitelmiin lähitulevaisuudessa.
Mustavalkoinen kuva sohvasta sekä pöydästä, jossa on kynttilä ja avonainen kirja.
Tässä huoneessa on mahdollisuus yöpyä, jos uskaltaa!
Kuva, jossa kaksi vanhanaikaista sänkyä.
Legendan mukaan tilassa kummittelee valkoinen rouva.

Kartano toimi asumuksena aina vuoteen 1938 saakka. Sota-aikana kartano eli hiljaiseloa, joskin se majoitti joitakin Karjalan evakkoja. Maksamaan kunta osti kartanon ja osan sen tiloista vuonna 1947, ja se toimi Maksamaan kunnantalona aina vuoteen 2007, jolloin Maksamaan kunta liitettiin Vöyriin. Tämän jälkeen Vöyrin kunta kiinteistön omistajana yhdessä kotiseutuyhdistyksen kanssa on kunnostanut kartanoa entiseen uskoonsa.

Tämän projektin eri vaiheisiin sekä Pohjanmaan ELY-keskus että Leader Aktion Österbotten ovat myöntäneet tukea EU:n maaseuturahastosta. Maaseuturahaston avulla kulttuurihistoriallinen kohde on pystytty pitämään julkisessa omistuksessa. Julkisessa omistuksessa kulttuurihistorialliset rakennukset tarjoavat maaseudun asukkaille kohtaamispaikkoja. Näin suurellakin yleisöllä on mahdollisuus päästä nauttimaan yhteisestä kulttuurihistoriastamme.

Lisäksi niiden ylläpitäminen edistää alueen matkailutoimintaa. Tottesundin kartano tarjoaa kauniin ja omaleimaisen palvelukokokonaisuuden, joka kattaa tilat ja cateringin häihin, perhejuhliin, erilaisiin tapahtumiin, kokouksiin sekä konferensseihin. Lisäksi kartanolla tarjotaan räätälöityjä elämyspaketteja erikokoisille ryhmille. Suurelle yleisölle järjestetään muun muassa kartanolounaita, historiallisia päivällisiä, teatterikuvaelmia, haamuvaelluksia, perhepäiviä ja opastuksia.

Kuva katossa roikkuvasta kyltistä, jossa lukee vanhanaikaisin kirjaimin
Yläkerran modernit kokoustilat mahdollistavat kokoukset isommallekin porukalle. Tilat ovat esteettömät.
Kuva kartanosta.
Kaunis terassi toimii parhaimmillaan myös teatterilavana.
Kuva, jossa nainen kattaa pitkään pyötään kahvikuppeja. Huoneessa on kauniit vanhat tapetit ja vanhoja valokuvia.
Moni tietää kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen eläneen Ainolassa, mutta tiesitkö, missä hän vietti häitään Aino-vaimonsa kanssa? Vastaus löytyy tästä salista.
Kuva kahvikupista, jossa on kolme kruunua. Taustalla piirakanpala.
Tottesundin kartano lienee Ruotsin suurlähetystön lisäksi Suomen ainoa paikka, jossa kahvia voi nauttia näistä kolmella kruunulla varustetuista mukeista.
Usean kuvan kollaasi saunatiloista. Kuvassa kyltit, joissa lukee Gustaf, Kristina ja Klas. Kuva kylpyhuoneesta, jossa on kultaiset suihkut ja vaakuna seinässä.
Saunatilat on remontoitu uskollisena historiallisten nimikkohenkilöidensä tyylille.


Kuva, jossa on maaseuturahaston kyltti.
Uutta elämää Tottesundin kartanossa on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta kahdessa eri vaiheessa



Muokkauspäivämäärä: 14.2.2022