Uusille kaurainnovaatioille tilaa

Uusille kaurainnovaatioille tilaa

– Merkkejä uusista kaurainnovaatioista on olemassa. Elintarvikekauran käyttö on noussut jo rukiin tasolle. Kaurajuomat ja nyhtökaura ovat loistavia esimerkkejä siitä, että tuotteet jalostetaan Suomessa ja ne menevät myös vientiin, sanoo tutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta.

Kaupan hyllyltä löytyy nykyään monenlaisia kauratuotteita vanhojen tuttujen kaurahiutaleiden lisäksi. Viime vuosina suomalaisille ovat tulleet tutuiksi nyhtökaura, kaurajuomat ja muun muassa kaurajauhe.

Tämän suomalaisen superraaka-aineen tuotannon haasteena on, että yhdeltä hehtaarilta saatavasta 4 tonnista kuorellista kauraa saadaan vain 2,5 tonnia elintarvikekelpoista raaka-ainetta. Loput 1,5 tonnia ovat lajittelusta ja kuorinnasta syntyvää sivujaetta. Lisäksi puinnin jälkeen pellolle jää noin 4 tonnia olkea.

Tärkeää on, että tuotteiden raaka-aineena oleva kaura on laadukasta. Kun kauranpuinnista ylijäävä olki kerätään pellolta jalostettavaksi, vähennetään homesienten vaaraa. Homesienet ja niiden muodostamat toksiinit saattavat estää kauran käyttämisen elintarvikkeissa. Jos hankkeessa testattavat menetelmät vastaavat odotuksia, se on merkittävä edistysaskel laadukkaan kauran tuotannossa ja luo pohjaa uusille innovatiivisille kauratuotteille.

Kauran sivujakeissa varaa kehittää

Aiemmin kaurantuotannon sivujakeita ei ole hyödynnetty tehokkaasti. Nyt Luonnonvarakeskus selvittää yhdessä VTT:n, ProAgrian, vilja- ja teknologia-alan yritysten sekä viljelijöiden kanssa, miten kaurantuotannossa syntyvästä kasvimassasta saataisiin tuotettua käyttökelpoisia raaka-aineita, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi maanparannusaineena ja rehuna.

Tarkoituksena on, että hankkeen tulokset näkyvät tulevina vuosina kauranviljelijän arjessa: sivujakeen jalostukseen on saatavilla laitteita ja kauranviljelyn kannattavuus paranee, kun myös sivujakeet saadaan hyötykäyttöön.

 

 

Joka maatilalle sopiva menetelmä haussa

Viljelijät, tutkijat ja yritykset selvittävät yhteistyössä, millaisia laitteita maatilalla tarvitaan kaurantuotannon sivujakeiden tehokkaaseen jalostamiseen. Yksi tapa käsitellä kasvimassaa on autohydrolyysi, jossa olkea ja kuorimassaa käsitellään korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Näin saadaan hitaasti hajoavaa ainesta (humusta) ja nopeasti hajoavaa vesiliukoista jaetta.

Kenttäkokeissa testataan, miten autohydrolyysin avulla tuotettu humus vaikuttaa muun muassa pellon rakenteeseen, happamuuteen, kosteuteen ja ravinteisiin. Lisäksi kokeillaan nopeasti hajoavan vesiliukoisen jakeen käyttöä rehuna.

Viljelijöille tuoretta tietoa tuloksista

– Viljelijätilaisuuksia on tarkoitus järjestää koko hankkeen ajan ja jakaa niissä uusinta tietoa tuloksista, kertoo hanketta vetävä Hietaniemi. – Tieto kulkee myös hankkeeseen osallistuvien 50 viljelijän kautta eteenpäin.

Laatukauran tuotantoprosessista saadaan paljon uutta tietoa, jota jaetaan viljelijöille ja muille viljaketjun toimijoille sekä Suomessa että maailmalla. Hanke on alkanut tämän vuoden alussa ja jatkuu vuoden 2019 loppuun. Hanke on saanut rahoituksen maaseudun innovaatioryhmänä.

Lisätietoja hankkeesta: Tutkija Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus, veli.hietaniemi (at) luke.fi

Lisätietoa innovaatioryhmistä