Sukupolvenvaihdos on mahdollisuus muutokseen

Sukupolvenvaihdos on mahdollisuus muutokseen

Ylä-Tihtarin nuori isäntä Samuel Uusitalo otti sukutilan ohjat vuonna 2008. Yksi ensimmäisiä tehtäviä oli tulevaisuuden maatilabisneksen suunnittelu.

Jyväskylän eteläpuolella sijaitsevaa tilaa oli hoidettu vanhalla, toimivaksi havaitulla kaavalla, jossa ei tavoiteltu maksimaalista tuottoa. 

– Meillä oli kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen oli melko perinteinen, eli viljelyalan voimakas laajentaminen. Toinen oli jotain ihan muuta, kuten matkailuun panostaminen.

Uusitalo valitsi lopulta viljelyn, metsätalouden, matkailun ja maa-ainesten myymisen yhdistelmän. Monipuolisuus vähentää riskejä ja tasaa kiiresesonkeja. 

Peltopinta-ala kaksikertaistui 60 hehtaariin vuokraamalla. Samalla laajentui myös viljelykasvien kirjo ja mukaan tuli myllyvehnä, mallasohra ja kumina perunan oheen. 

– Nykyisin viljelystä ja metsätaloudesta tulee kummastakin noin 30 prosenttia tilan tuotosta. Loput 40 prosenttia jakautuvat suurin piirtein tasan matkailun ja maa-ainesten myynnin kesken. Vaihtoehto valitsemallemme mallille olisi ollut tilakoon kasvattaminen massiiviseksi, johonkin tuotannon alaan erikoistuneeksi suuryksiköksi, Uusitalo kertoo. 

Uusitalon mukaan ajan jakaminen eri asioille on haastavaa, mutta onneksi kiiresesongit sattuvat hieman eri aikoihin. 

– Kasvien painotus vaihtelee kysynnän mukaan. Tällä hetkellä pääkasveja ovat peruna ja kumina. Peruna menee suoraan tilalta yksityisille tai sitten se myydään lähiruokarinkien kautta. Myös paikalliset kauppiaat ottavat mielellään lähellä tuotettua perunaa. Muu kasvituotanto on sopimuspohjaista. 

Ulkopuolista työvoimaa on käytettävä hetkittäin – lisäksi matkailussa Ylä-Tihtari tekee yhteistyötä esimerkiksi Jyvässeudun matkailun ja erilaisten hankkeiden kanssa.

 

Kaikki tuet käyttöön 

Sukupolven vaihdoksen yhteydessä Samuel Uusitalo kartoitti myös uudet tukimahdollisuudet. 

– Meillä Ylä-Tihtarissa on aina pyritty pitämään huolta perinnebiotoopeista, luonnon monimuotoisuudesta ja vesistöjen suojavyöhykkeistä. Oli mukava yllätys huomata, että sellaiseen on saatavissa myös tukea. Tuntui, että perustukikuviot olivat ihan hyvin selvillä, mutta erityistukien hakemiseen olisi hyvä saada enemmän ohjausta. Oli vähän sellainen olo, että maksaakohan hakeminen vaivaa. Kyllä kannatti.  

 

Näköpiirissä valoisammat ajat

Nuori isäntä uskoo lujasti tulevaisuuteen. 

– Kotimaisten tuotteiden kysyntä on kasvussa ja lähiruokaa arvostetaan. Lisäksi maaseutumatkailu nostaa suosiotaan, koska yhä harvemmilla suomalaisilla on kokemusta maaseudusta. Enää ei välttämättä ole mummolaa maalla ja monet kaupunkilaiset haluavat kuitenkin kokea millaista maalaiselämä on, Samuel Uusitalo sanoo. 

Byrokratia ja paperityöt rasittavat maatalousyrittäjää. 

– Ne voi ulkoistaa, jolloin pääsee monesta murheesta ja voi keskittyä siihen minkä parhaiten osaa. Valoisampia aikoja kohti mennään, kun muutaman vuoden vielä jaksaa. 

Ylä-Tihtarissa onkin jaksettu jo monta vuotta, sillä Uusitalon suku on asuttanut tilaa jo vuodesta 1561. 

– Suomessa on vanhempia tiloja paljonkin, mutta ei samalla suvulla olleita. Kyllä tässä tietää aika vahvasti missä omat juuret ovat, Uusitalo naurahtaa.

 

Samuelin vinkit sukupolven vaihtajalle

1. Hae asiantuntija-apua

esimerkiksi ProAgriasta tai jostain hankkeesta. Aluksi se saattaa tuntua hukkaan heitetyltä ajalta, mutta kun luo tulevaisuudelle vankan pohjan heti alussa, on jatkossa helpompaa.

2. Kysy neuvoja myös muilta viljelijöiltä.

Pyydä joku ulkopuolinen konsultoimaan. Vieras näkee asioita hieman eri tavalla kuin sinä itse, joka olet todennäköisesti viettänyt lapsuutesi tilalla.

3. Katso omaa kylää kauemmas

voit löytää yllättäviä ja tuoreita ajatuksia.