Pihattonavetta lisää Mustaniemen lehmien hyvinvointia

Pihattonavetta lisää Mustaniemen lehmien hyvinvointia

ELY-keskuksesta myönnettiin kunnostustyöhön avustusta 35 % investoinnin kustannuksista.

Maidontuottajat Markku Pippuri ja Kati Montonen investoivat eläinten hyvinvointiin sekä työympäristön parantamiseen navetan kunnostuksen yhteydessä. Mustaniemen tilalla Pertunmaalla muutettiin parsinavetta kolmiriviseksi pihattonavetaksi seiniä siirtämättä.

–Navetan kunnostus tuli maksamaan ehkä noin kymmenesosan verrattuna siihen, jos olisi rakennettu kokonaan uusi, arvioi Markku Pippuri.

Koska uudistuksessa ei siirretty seiniä eikä puututtu kantaviin rakenteisiin ja muutokset tehtiin entisten valujen päälle, ei uusia rakennekuvia tarvittu. Onnistuneen muutostyön mahdollisti se, että alkuperäisessä rakennuksessa oli huomioitu mahdolliset tulevat muutokset ja rakennuksessa oli tarpeeksi leveyttä sekä korkeutta. Tulevaisuudessa remontoitua navettaa voidaan hyödyntää esimerkiksi robottipihaton takakiertona sekä hiehojen ja umpilehmien osastona. Vasikkatilaa on reilusti, joten sitä ei tarvitse laajentaessa lisätä.

 

Kuvassa etualalla ovat seitsemän parsipaikkaa, jotka jätettiin vanhasta parsinavetasta paikalleen. Paitsi että parret toimivat lypsypaikkana, Kati siementää ja tekee niissä tarvittavat hoitotoimenpiteet sekä hyödyntää niitä umpeenlaitossa ja kiimojen aikana. Lypsyparret on erotettu muusta pihatosta portilla 30 juomakupin päivittäisen puhdistamisen tilalle tuli kaksi kipattavaa juoma-allasta.

 

Eläinten hyvinvointi parani

Pippurin tilan emäntä Kati Montonen vastaa eläinten päivittäisestä hoidosta ja lypsystä. Eläinten hyvinvointi on Katille tärkeää, joten lehmät jaloittelivat parsinavetastakin usein ulos. Ennen investointia lehmät laskettiin jaloittelemaan talvikaudella joka toinen päivä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Kati irrotti jokaisen lehmän jaloittelua varten ja iltapäivällä vastaavasti kytki jokaisen lehmän kiinni. Kolmenkymmenen lehmän karjassa se tarkoitti kumartelua ja kyykistelyä 60 kertaa päivässä.

– Rupesi käymään voimille se ainainen kiinni kytkeminen, lannan kolaaminen ja karjan harjaaminen. Se vei työaikaa, joka kerran irrottaa lehmät parresta. Nyt riittää kun avaa ovet, niin lehmät pääsevät jaloittelemaan silloin, kun itse haluavat, Kati iloitsee.

Parsinavetan työläyttä lisäsi jaloittelun lisäksi myös parsien kolaaminen ja kuivitus, jotka tehtiin useamman kerran päivässä. – Oli aina tultava navetalle, kun väkirehunjakovaunu lähti kierrokselle, jotteivat lehmät päässeet sotkemaan itseään, Kati muistelee. Myös lantaritilöitä pidettiin puhtaana harjaamalla useita kertoja päivässä ja lehmien juomakupit puhdistettiin päivittäin. Kati huolehti myös eläinten puhtaudesta ja hyvinvoinnista harjaamalla lehmiä ahkerasti.

Parsinavetan lypsyputkisto purettiin osittain, mutta lypsyä varten jätettiin seitsemän parsipaikkaa.

–No, tämä on vähän kuin asema. Lypsyä helpottaa se, että lypsimet pysyvät paikallaan ja lehmät liikkuvat lypsypaikalle ja pois. Riittää, että lypsimet siirretään lypsyn alkaessa paikalleen ja lypsyn päätyttyä pesuun. Lypsyn ajaksi navetan toinen käytävä muuttuu kokoomatilaksi ja toiselle puolelle lasketaan lypsetyt lehmät. Lehmät lypsetään 4-5 seitsemän lehmän ryhmässä.

Karjan harjauksesta huolehtii lehmien pihattoon asennettu sähköllä toimiva karjaharja, joiden alta lehmät mielellään kulkevat. Vasikoilla ja hiehoilla on mekaaniset harjat.

Lehmien mukavuutta ajateltiin myös, kun navetan keskellä olevat vastakkaiset parret tehtiin kestokuivikkeelle. Kun aiemmin talven aikana tulleet hiertymät paranivat laidunkaudella, nyt uusia hiertymiä ei ole tullut ja monelle lehmälle kulumakohtiin on kasvanut karva takaisin talven aikana! Muutenkin lehmät ovat olleet terveitä ja navetassa vallitsee levollinen ja rauhaisa tunnelma.

Lantakäytävät pysyvät puhtaina, sillä pihattoa kiertää kerran tunnissa jo aikaisemmin hankittu "Puuha-Pete".

 

"Puuha-Pete" hommissa

 

Elämänlaatu parani

Muutokset ovat tuoneet mukanaan vapautta ja helpottaneet työtä. – Investointi on helpottanut minun työtäni tosi paljon. Nyt jää aikaa harjaamisilta, juomakuppien putsaamiselta, jatkuvalta kolaamiselta ja kuivittamiselta ym. sellaiseen tuotannon kannalta tärkeämpään työhön. Ehtii ja jaksaa paremmin tarkkailla eläimiä ja niiden vointia, Kati kertoo. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi investointi on parantanut myös isäntäparin elämänlaatua ja jaksamista. Parsinavetan aikaan Katin piti lähteä tyttären kanssa kirkonkylän perhekerhosta aikaisemmin pois.

-Nyt ei tarvitse enää kiirehtiä navetalle parsia kolaamaan. Oma jaksaminen on parantunut paljon, Kati kertoo hymyillen.

Markun työtaakka puolestaan on helpottunut remontin yhteydessä ritiläpalkkien alle lantakouruihin asennettujen lantakoneiden ansiosta. Ennen liete tyhjennettiin syvistä lantakuiluista vähintään kerran kuussa lietettä kierrättämällä. Nyt lanta menee koneellisesti aina lietesäiliön pudotuskuiluun asti ja lietteen säännöllistä kierrätystyötä ei tarvita enää. Hyvät olosuhteet näkyvät myös tilan tunnusluvuissa ja lehmien kestävyydessä. Pippurin tilan lehmien keskipoikimakerta on nyt hieman yli neljä.

Rahoitusta investointeihin ja toiminnan kehittämiseen

Investointitukien avulla pyritään kehittämään ja tukemaan maatilojen rakennetta sekä kilpailukykyä. Nuoren viljelijän aloitustuella rahoitetaan maatiloja sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Pienelläkin investoinnilla voidaan saada tuotannon kannalta merkittäviä hyötyjä. Investoinnilla voidaan helpottaa työtä ja lisätä työn tuottavuutta.

Teksti: Anu Raatikainen
Kuvat: Anu Raatikainen