Pienoishelikopterilla lisää kannattavuutta

Pienoishelikopterilla lisää kannattavuutta

Viljelijä voi saada kopterilennoista muutakin kuin hienoja kuvia tiluksistaan – nimittäin kattavaa tietoa peltojen tilasta. Kopterikuva auttaa täsmäviljelyssä eli suuntamaan vaikkapa lannoitusta tai torjunta-aineita vain sinne minne tarvitaan.

Kasvien automaattiseen tunnistamiseen liittyvää tutkimusta on tehty Turun yliopistossa 1990-luvulta asti. Tutkimus on kuitenkin tapahtunut lähinnä laboratoriossa. Esa Tyystjärvi Turun yliopistosta kertoo saaneensa joulun lelukatalogista idean siirtää tutkimus pellolle. Kasvitutkimusryhmä yhdisti osaamisensa tietojenkäsittelytieteen sekä kopterilentoja tekevän yrityksen kanssa. Ensimmäisiä lennätyksiä pienoishelikopterilla eli droonilla tehtiin vuosina 2014 ja -15, minkä perusteella voitiin todeta, että kuvista tosiaan voidaan tunnistaa kasvilajeja.

Tähtäimessä erityisesti hukkakaura

Hukkakaura on viljatilallisten riesa, erittäin elinvoimainen rikkaruoho. Sitä esiintyy noin 350 000 hehtaarilla Suomen pelloista ja kasvi myös leviää jatkuvasti. Hukkakaura aiheuttaa viljelijöille taloudellisia tappioita. Hukkakauran saastuttama vilja ei kelpaa siemeneksi ja sen markkina-arvo on pienempi. Viljelijöillä kuluu huomattavan paljon aikaa kulkea peltoja ristiin rastiin muita pidempiä hukkakauran päitä tähyten. Ja vieläpä kiireisimpänä sesonkina heinä- elokuussa. Kopterikuvien avulla hukkakauraesiintymät voidaan paikantaa, eikä pellolla tarvitse kävellä umpimähkään.

Hukkakaurarekisterin perusteella löytyi kohteita, joilla tutkimusta voitaisiin tehdä. Viljelijät lähtivät mukaan auliisti, ja samalla täyttyivät edellytykset maaseuturahaston innovaatiorahoituksen saamiseksi. Kopterikuvauksista tuli yksi maaseudun innovaatioryhmistä, jotka kokoavat eri alojen osaajia yhteisen ongelman ympärille.



Hukkakauran kitkemiseen kuluu hyvä tovi kiireisimpään puintiaikaan. Hukkakaura on kaurapellossa kuin neula heinäsuovassa, mutta innovaatioryhmä uskoo pystyvänsä paikallistamaan rikkakasvit nykyaikaisten hahmontunnistusmenetelmien avulla. Kopterikuvan avulla esiintymät voidaan paikallistaa ja ristiin rastiin käveleminen vähenee.

 

Automaattinen tunnistaminen auttaa viljelijää

Kuvista saadaan monenlaista oleellista tietoa pellon kunnosta, mikä auttaa lannoituksen, kastelun tai ojituksen sekä torjunta-aineiden käytön suunnittelussa. Kopterikuva antaa tarkempaa tietoa esimerkiksi rikkaruohojen määrästä, ja ruiskutukset voidaan kohdistaa juuri sinne, missä tarvetta on. Näin torjunta-aineiden käyttö vähenee. Ryhmä testaa, voidaanko rikkaruoho tunnistaa jo kasvin ollessa oraalla.

– Hukkakaura kasvaa tyypillisesti ryhminä, jolloin yhdenkin yksilön automaattinen tunnistaminen auttaa viljelijää löytämään kasvupaikan suurellakin pellolla, Tyystjärvi selostaa.

Tyystjärven mukaan rikkakasvien tunnistamiseen ja hävittämiseen käytettävät automaattiset pellolla kulkevat laitteet ovat vasta kehittelyasteella. – Droonin etuina ovat nopeus, ja se ettei pellolle tarvitse mennä jättämään jälkiä. Miehittämättömän kuvauskopterin roottorin halkaisija on noin metri. Innovaatioryhmän työ tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kopteriyrittäjille. Jos innovaatioryhmältä kysytään, näitä tietoa tallentavia lentäjiä tullaan tulevina vuosina näkemään yhä enemmän peltojen yllä.

Lisätietoja: Esa Tyystjärvi, etunimi.sukunimi@utu.fi
Maaseutu.fi: Maaseudun innovaatioryhmät (EIP)