Peltodatalla täsmäviljelyä

Peltodatalla täsmäviljelyä

Viljatilojen kannattavuuteen vaikuttaa viljelijästä riippumatonta asiaa, kuten lannoite- tai polttoainekustannukset tai sää. Viljalajikkeeseen, sadon kasvattamiseen ja laadun parantamiseen sekä työn tehokkuuteen kuitenkin voi – ja kannattaa vaikuttaa!

Täsmäviljelyä varten tarvitaan hyvin tarkkaa tietoa pellon kunnosta, esimerkiksi maalajeista, maastomuodoista, ravinnemääristä ja ph-arvoista. Kun tätä tietoa hyödynnetään tuotantopanosten ja -toimien kohdentamiseen kasvuston ja pellon ominaisuuksien perusteella, vähenee ympäristökuormitus ja työ tehostuu. Suomessa täsmäviljely on jäänyt suhteellisen vähäiseksi vaikka siihen liittyvää teknologiaa on kehitetty jo vuosikymmeniä.

Kolmivuotinen Mikä data -hanke on saanut rahoituksen maaseudun innovaatioryhmänä. Hankkeen tuloksista tuotetaan videoita, joista viljelijät voivat nähdä hankkeeseen osallistuneiden viljelijöiden kokemuksia ja ottaa hankkeen tulokset käyttöön.

Mikä data -verkkopalvelu yhdistelee eri tietolähteitä viljelijöiden käyttöön. – Tällä hetkellä pellosta saatava tieto on hajallaan eikä välttämättä tue parhaiten viljelyä, sanoo hankkeen vetäjänä toimiva Petri Linna Tampereen teknillisestä yliopistosta. – Kuitenkin datan hallinnalla voitaisiin saada tehoa viljelyyn eri tavalla kuin esimerkiksi ostamalla isompia koneita.

Hyvä esimerkki tiedonkeruun tehostumisesta on satokartoitin, joka mahdollistaa tarkan satotiedon keräämisen pellolta. Sen avulla voidaan esimerkiksi arvioida, että tarvitseeko jokin tietty pellon osa enemmän lannoitusta tai onko siellä havaittavissa muita ongelmia.  – Lisäksi lennokkien kehitys on mennyt nopeasti eteenpäin monella eri sektorilla. Niiden hyödyntäminen tiloilla on vasta aluillaan, arvioi Linna.

 

 

Miten peltodata kerätään?

Viljelijät voivat kerätä dataa pelloistaan muun muassa puimureihin ja muihin työkoneisiin tai lennokkeihin kiinnitettävillä kameroilla ja mittareilla. Tietoa saadaan myös satelliittien ja laserkeilauksen avulla.

Satakunnassa ja Pirkanmaalla kokeillaan tulevien vuosien aikana, miten pellosta saatava data auttaa viljelijöitä parantamaan tilansa kannattavuutta. Tutkijoiden, neuvojien, yritysten ja viljelijöiden yhteistyönä kartoitetaan, mitä kaikkea tietoa pelloista on saatavilla ja miten viljelijä voisi hyödyntää sitä mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

Lisätietoja hankkeesta: projektipäällikkö Petri Linna, Tampereen teknillinen yliopisto, petri.linna (at) tut.fi

Lisätietoja maaseudun innovaatioryhmistä