Paranna peltosi kasvukuntoa nopeasti ja kannattavasti

Paranna peltosi kasvukuntoa nopeasti ja kannattavasti

Vuoden 2016 alussa käynnistyneessä Päästösäästö-hankkeessa kehitetään eloperäisiä maanparannus- ja kasvunedisteaineita peltojen kasvukunnon parantamiseen.

Hankkeessa testataan uudentyyppisiä kotimaisia, eloperäisiä maanparannusaineita.

– Pyrimme rakentamaan uusia siltoja monitieteisen tutkimuksen ja käytännön viljelytoiminnan välille. Tavoitteena on toimintamalli, jonka avulla viljelijä liittoutuu maaperän hyödyllisen pieneliöstön kanssa. Näin syntyy maan toiminnan ja kasvien kasvun tehokas yhteistyö, Soilfood Oy:n tuotekehitysasiantuntija Eetu Virtanen kiteyttää.

– Esimerkiksi luonnon humusyhdisteiden on todettu parantavan kasvien kasvua ja ravinteiden ottotehokkuutta. Ravinteet sitoutuvat maaperään eivätkä pääse huuhtoutumaan alapuolisiin vesistöihin, selittää hanketta hallinnoivan Vapo Clean Waters Oy:n erityisasiantuntija Merja Pulkkanen.

Soilfood Oy:n ja Vapo Clean Waters Oy:n lisäksi kaksivuotisen hankkeen toteuttajia ovat Biokasvu Oy sekä Luonnonvarakeskus. Yritysten yhteisenä kiinnostuksen kohteena on paitsi uusien myyntiin suunnattavien tuotteiden testaus, myös maan kasvukunnon ja suomalaisen kasvintuotannon kannattavuuden parantaminen.



Luonnonvarakeskusta kiinnosti mahdollisuus uuden tutkimustiedon kartuttamiseen lyhyessä ajassa.

– Sovellettavuuteen ei tarvita erikseen useiden vuosien kenttätestauksia, sillä hanke tuottaa pilottimaisia toimintamalleja suoraan käytäntöön”, kehittämispäällikkö Elina Virtanen Lukesta kertoo.


 

Päästösäästö-työtä tehdään hyvässä yhteistyössä usean organisaation kesken. Kuvassa tutkimuspellolla Ilkka Herlin, Eetu Virtanen, Juuso Joona, Juha Tilkanen, Saara Kankaanrinta (Soilfood Oy), Keijo Lehtonen (Biokasvu Oy), Merja Pulkkanen, Marika Ryyppö, Jaakko Soikkeli, Mia Suominen (Vapo Clean Waters Oy) sekä Seppo Jaakonmäki (Varsinais-Suomen ELY-keskus).

 

Vesiensuojelua maata parantamalla



Päästösäästö-hankkeessa vesistöjen rehevöitymistä tarkastellaan pellosta käsin. ”Viljelymaan kasvukunnon ja rakenteen heikentyminen on keskeinen tekijä maatalousalueilta tulevan vesistökuormituksen synnyssä”, Eetu Virtanen kertoo.



Päästösäästö pyrkii löytämään sellaisia aineyhdistelmiä, joiden avulla voidaan osaltaan korvata nykyisin käytössä olevia kaupallisia keinolannoitteita. Viljelijät Päästösäästö tavoittaa tekemällä tiivistä yhteistyötä neuvontahankkeiden, kuten OSMOn, kanssa.



Testausta sekä kaapissa että kentällä



Luonnonvarakeskus on jo toteuttanut kenttätestauksen esivaiheen, jossa selvitettiin kasvatuskaappiolosuhteissa maanparannusaineiden ja kasvunedisteiden vaikutuksia kasvin kasvuun sekä maa-ainekseen. ”Kasvatuskaappikokeet olivat mittavat, erilaisia käsittelyitä oli yhteensä 17 ja kasvatuspurkkeja liki 300”, Elina Virtanen kertoo.


 

Kasvatuskaappi kätkee sisäänsä kasvatuspurkin jos toisenkin, ja järjestys pysyy

Kasvukaudella 2017 aineita testataan Qvidjan kartanon mailla Paraisilla. Qvidjan tutkimuspeltolohkolla yhdistetään maanparannus- ja lannoitusmenetelmiä, joilla optimoidaan maan rakennetta, orgaanisen aineksen määrän lisäämistä ja hiilen sitomista.



”Kenttäkoe toteutetaan siten, että sen pitkäaikainen jatkaminen ja vaikutusten seuraaminen on mahdollista”, Eetu Virtanen hahmottelee tulevaisuutta.

Mukana olevien yritysten omarahoitusosuuden lisäksi Päästösäästö-hanketta tukee Varsinais-Suomen ELY-keskus EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksesta.



Lisätietoa


Erityisasiantuntija Merja Pulkkanen, Vapo Clean Waters Oy, etunimi.sukunimi@vapo.fi, puh. 020 790 5646

Asiantuntija Eetu Virtanen, Soilfood Oy, etunimi.sukunimi@soilfood.fi, puh. 040 765 3480

Kehittämispäällikkö Elina Virtanen, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295326646


Teksti: Anna Toppari
Kuvat: Pieta Jarva /BSAG, Anne-Maria Möttönen / Luke, Elina Virtanen /Luke