Oravalan kartano, keltainen iso rakennus.

Oravalan kartanossa pääsee aikamatkalle historian pyörteisiin

Pariisissa kuohuu. Elämä on käynyt hengenvaaralliseksi, kun kansa on ottanut oikeuden omiin käsiinsä. Ranskalainen markiisi on paennut pohjoiseen kotimaansa melskeitä ja giljotiinin uhkaa. Kaukaisessa tammipuistossa on rauhallista. Vain linnut ja tuulenvire puiden oksistossa pitävät ääntä. Markiisi polvistuu puun alle ja kosii Bruunin vauraan kauppiassuvun tytärtä Lovisaa.

Olemme Oravalan kartanon mailla Kouvolassa, vanhan Valkealan kunnan alueella. Kartanolla on valtavan rikas historia, johon kuuluu ranskalaisen markiisin ohella Valkealan ensimmäinen asukas, Venäjän keisarin kummitytär ja koko joukko muita kiinnostavia henkilöitä. Nykyään Oravalaa hallitsevat Christian Hornborg ja Ingela Hildén. Kartano tuli Hornborgin sukuun 150 vuotta sitten. Sekin on oma tarinansa, mutta pysytään nyt 2000-luvulla.

- Vuonna 2001 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Jatkoin viljelyä ja olen tehnyt koko ajan töitä myös tilan ulkopuolella, Christian Hornborg kertoo.

Vuonna 2015 tila siirtyi luomuun. Alueen kulttuurimaiseman ja perinnebiotoopin hoidossa on korvaamattomana apuna pieni lammaskatras, joka laiduntaa 1700-luvulla perustetussa tammipuistossa. Puiston erikoisuutena satavuotiaiden tammien katveessa kasvaa hasselpähkinöitä. Kartano tekee yhteistyötä naapuritilan LuomuMattisen kanssa.

- Noin kymmenen vuotta sitten oli puhe tilan tulevaisuudesta. Ympäristö on uniikki, mutta emme tienneet vielä hirveästi kartanon historiasta. Meillä oli kuitenkin tarve hoitaa alueen kulttuuriperintöä, Ingela Hildén huomauttaa.

Tila koostuu useasta rakennuksesta, joista suurin osa on 1800-luvun puolivälistä. Vanhin rakennus, nyt kotimuseona toimiva siipirakennus on 1700-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Näissä puitteissa alkoi tuntua selvältä, että kartano suuntautuisi luomuviljelyn ohella matkailuun.

- Matkailu työllistää minut jo melkein sataprosenttisesti, mikä on tavoite. Teen tilan muitakin töitä. Tavoitteena on myös, että kesällä olisi yksi työntekijä lisää, Hildén sanoo.

Mutta hypätäänpä nyt sadan vuoden taakse.

Matkailutoiminta sopii kulttuuriperinnön vaalimiseen

Eletään kohtalon vuotta 1918. Sisällissota raivoaa nyt Suomessa. Oravalan kartanon isäntä talousneuvos Edward Hornborg kävelee huolestuneena työhuoneessaan. Tilalla on 14 torppaa ja paljon työntekijöitä. Isäntä on pidetty alaistensa keskuudessa. Hän on kehittänyt kartanosta edistyksellisen mallimaatilan.

Huoli konkretisoituu, kun eräänä päivänä punaiset piirittävät kartanon ja vangitsevat isännän. Yksi Oravalan torppareista matkustaa Kouvolaan ja vaatii isännän vapauttamista.

Edward tuodaan pian uupuneena kotiin. Hän ei ehdi kuitenkaan levätä pois väsymystään, kun punaiset palaavat. Edward välttyy onnekkaasti makuuhuoneen ikkunan läpi lentäneeltä luodilta, mutta ammuskelun seurauksena syttyy ankara tulipalo, joka tuhoaa seitsemän rakennusta päärakennus mukaan lukien.

Palolta säästyneen kotimuseon seinällä on maineikkaan valokuvaajan Signe Branderin otos sisällissodassa tuhoutuneesta päärakennuksesta. Sängyn päädyssä on jälki luodista, joka lähes osui vankilasta palanneeseen Edwardiin. Salin vanhoja, kauniita tuoleja ei ole nyöritetty, kuten museoissa tavallisesti.

- Niillä saa istua ja juoda kahvia, Ingela Hildén paljastaa.

Oravalan kartanossa järjestetään ryhmille opastettuja kierroksia, joiden aikana vierailijat pääsevät aikamatkalle kartanon historiaan. Kierroksen päätteeksi nautitaan kahvista ja leivonnaisista, joiden reseptit on kaivettu kartanon kätköistä. Sisällissodan tapahtumista esitettiin draamakierroksia syksyllä 2018.

- Viime jouluna meillä oli toinen aikamatka – joulu sata vuotta sitten. Vastaava on tarkoitus järjestää myös tulevana jouluna. Siitä tulee varmasti perinne, Hildén pohtii. Kehittäminen on yhteistyötä

- Jos sydän on mukana, tulee hyvä, Ingela Hildén.

Kartanon matkailuliiketoimintaa on kehitetty yhdessä neuvojan kanssa.

- Nyt konsepti alkaa olla valmis. Meillä on pitkä yhteistyö ProAgrian Sanna Lento-Kempin kanssa. Hän on auttanut konseptin rakentamisessa ja rahoitushakemuksen laatimisessa, Hildén jatkaa.

Tila on saanut Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta maaseudun yritystukea muun muassa nettisivujen sekä elintarvike- ja tuotekehityksen rahoittamiseen.

- Perustamistuki on tosi hyvä ja tarpeellinen. En usko, että olisimme päässeet liikkeelle ilman sitä, Hildén sanoo.

Tila on saanut ELY-keskuksen kautta osarahoituksen myös kotimuseon yleisö-wc:n rakentamiseen, matkailua palvelevan laiturin rakentamiseen sekä vanhan navetan kunnostamiseen maatalousmuseoksi ja kulttuuritilaksi.

Viime kesäksi oli jo paljon ryhmävarauksia, mutta osa niistä peruuntui koronan vuoksi. Opastettuja kierroksia ja muutama konsertti kartanolla päästiin onneksi järjestämään. Historiallinen kartano Kymijoen varrella kiinnostaa selvästi ihmisiä.

- Kesäksi oli paljon varauksia, mikä antaa toivoa, että olemme oikealla tiellä. Teemme tätä ilosta, Christian Hornborg hymyilee.

- Jos sydän on mukana, tulee hyvä, Ingela Hildén lisää.

Muokkauspäivämäärä: 21.10.2020
Teksti: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
Kuvat: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri