Kumppanuusmaatalous on vastavoima bulkkituotannolle

Kumppanuusmaatalous on vastavoima bulkkituotannolle

Maatalouden, elintarviketalouden ja koko ruokajärjestelmän tulevaisuus on jatkuvassa kehityksessä ja muutoksessa. Kumppanuusmaatalous voi vahvistaa viljelijän neuvotteluasemaa, kun ruokaketju on mahdollisimman lyhyt.

Kumppanuusmaatalous on maataloutta, jossa tuottaja ja kuluttaja muodostavat yhteisön tai ruokaosuuskunnan. Se voi olla joko viljelijä- tai kuluttajavetoista toimintaa.

– Kumppanuusmaatalousmallit ovat vastareaktio bulkkituotannolle. Kumppanuusmaataloudessa kuluttaja on aktiivinen ja kertoo, että putkesta ei silloin tule sitä mitä halutaan. Tulevaisuus tuo ruokamarkkinoille myös erilaisia kuluttajia ja erilaisia arvopohjia, joille kulutus ja valinnat perustuvat, kehityspäällikkö Susann Rännäri ProAgria SLF:stä sanoo.

Kumppanuusmaatalous eroaa esimerkiksi ruokapiiristä siten, että ruoan sijaan myydään etukäteen maksettavia osakkuuksia. Maatilan budjetti muodostuu näistä osakkuuksista.

– Yleensä viljelijä myy tuottamansa ruoan suoraan kuluttajalle, mutta ryhmä kuluttajia voi myös palkata viljelijän hoitamaan omia viljelyksiä.

Kuluttaja saa oman osansa sadosta ostamaansa osakkuutta vastaan. Viljelijä hyötyy mallista, koska sillä voidaan jakaa taloudellista riskiä. Myös markkinointi ja myynti helpottuvat, koska valmis asiakaskunta on jo olemassa. Kuluttaja puolestaan voi vaikuttaa siihen, mitä viljellään.

Kumppanuusmaatalous pyrkii tekemään ruokaketjun mahdollisimman lyhyeksi, jolloin välikädet jäävät pois ja alkutuottajan neuvotteluasema vahvistuu.

Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatalousmalli on käytössä kuluttajavetoisessa Kaupunkilaisten omassa pellossa, jota hallinnoi helsinkiläinen Herttoniemen ruokaosuuskunta.

Ruokamarkkinoiden tulevaisuus

Tulevaisuudessa kuluttajat tulevat olemaan entistä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä. Globaalien ruokamarkkinoiden ansiosta kaikkea on tarjolla koko ajan ja kuluttajilla hämärtyy esimerkiksi käsitys sesongeista. Rännäri pitää kumppanuusmaataloutta, satokalentereita ja muita vastaavia ilmiöitä viestinä siitä, että halutaan tietää, mistä ruoka on kotoisin ja millä tavalla se on tuotettu.

– Vaikka ääripäiden erot tulevaisuudessa kasvavatkin, vaihtoehtoja löytyy. Kulutustottumuksetkin ovat muuttumassa. Eletään hetkessä, eikä ole suunnitelmallisuutta vaan saatetaan vaikka varata mökkiloma edellisellä viikolla. Se tekee myös ruoankulutuksesta tempoilevampaa ja luo haasteita ruoan alkutuotannolle sekä elintarviketeollisuudelle, Rännäri pohtii.

Myös ruoan hinnalla on merkitystä, sillä sitä on hankittava vaikka ei olisi varaakaan. Tällä hetkellä ruoantuotannossa edetään Rännärin mukaan teknologia edellä ja tulevaisuuden skenaarioissa mainitaan esimerkiksi 3D-ruoka. Digitalisaation ja automatisaation avulla bulkkiruoka saadaan vieläkin edullisemmaksi.

– Uskon, ettei olla vielä edes nähty mitä se mielettömän halpaa ruoka voi olla. Ruokaskandaalit ovat indikaattori siitä, että talousasiat ovat kehityksen kärki. Mahdollisimman halpa ruoka on harvoin laadukasta, muistuttaa Rännäri.

Menestystä brändäämällä

Rännärin mukaan suomalainen tuotanto pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan ruoan puhtaudella, mutta se vaatii tuotteistamista ja brändäystä.
– Täällä on kallista tuottaa ruokaa, mutta oikein brändättynä sijainnista voitaisiin tehdä kilpailuetu. Suomessa ei esimerkiksi käytetä paljon kasvinsuojeluaineita eurooppalaiseen tai aasialaiseen ruoantuotantoon verrattuna, Rännäri painottaa.

Rännäri näkee elintarviketeollisuuden keskittymisen haasteena. – Elintarviketeollisuus ja elintarvikkeiden sisämarkkina on melkein kaikessa kahden kauppaa niin lihassa, maidossa, leivässä kuin päivittäistavarakaupassakin. Meillä on panostettu ruoan puhtauteen ja turvallisuuteen mutta tuotekehitystä voitaisiin kyllä tehdä enemmän, Susann Rännäri kannustaa.

Kumppanuusmaataloudesta kuultiin Savonlinnassa maaseuturahastosta rahoitettujen hankkeiden yhteisessä tilaisuudessa. Tilaisuudesta osaltaan vastannut Etelä-Savon ruokaviesti 2015–2017 -hanke pyrkii vahvistamaan alueellista ruokaidentiteettiä ja ruoka-alan kehittymistä. Kilpailukykyä kasviyrityksiin -hanke kouluttaa viljelijöitä ja välittää ajankohtaista tietoa maatiloille.