Kiertolannoitus – peltomaa, ympäristö ja kukkaro kiittävät

Kiertolannoitus – peltomaa, ympäristö ja kukkaro kiittävät

Fiksu käyttää hyväkseen ravinteita mahdollisimman moneen kertaan. Pienentyneen ympäristökuorman lisäksi kiertolannoituksen plussasarakkeessa on myös maan parantunut kasvuvoima.

Ajan myötä viljelymaa tiivistyy ja happamoituu. Myös eloperäinen aines vähenee. Maataloudessa syntyy sivuvirtana suuri määrä maanparannukseen sopivaa orgaanista ainetta, joka tuottajan on hyödynnettävä tavalla tai toisella.

– Nämä biomassat, esimerkiksi lannat tai biokaasulaitosten mädätysjäännökset ovat paitsi hyviä lannoitteita, myös erinomaisia maanparannusaineita, kertoo kiertolannoitusta kehittävän HYKERRYS-hankkeen johtaja, professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta.

Viljanviljelyalueilla olisi kysyntää lannasta ja kotieläintuotantoon keskittyneillä alueilla on sen ylitarjontaa. Kyse on pitkälti kohtaanto-ongelmasta, sillä kierrätyslannoitteeksi käytettävän biomassan kuljetuskustannukset eivät saa nousta liian suuriksi. Mutta onneksi lähiseuduilta on usein löydettävissä sopivia massoja.

– Luonnonvarakeskus on jo koonnut biomassa-atlakseensa tietoa eri puolilla maata syntyvistä biomassoista, Helenius vinkkaa.

 

Vertailukelpoista mineraalilannoitteiden kanssa

Heleniuksen vetämä HYKERRYS-hanke on vertaillut erilaisia kierrätyslannoitteita ruutukokein Haltialan tilalla Helsingissä.

– Satomäärät ovat olleet samalla tasolla kuin mineraalilannoituksella. Typen määrä on ollut ratkaiseva, sillä testipalstoilla oli paljon fosforia jo ennestään. Ilman typpeä ei mikään hokkuspokkus auta.

Tähän mennessä parhaat tulokset on saavutettu biokaasulaitoksen mädätysjäännöksellä, HSY:n käsitelty puhdistamoliete tulee hyvänä kakkosena.

– Nykyisillä hintasuhteilla kierrätyslannoitteiden käyttö vaikuttaa varsin kannattavalta. Esimerkiksi rukiin kohdalla mineraalilannoitus antoi 700 euroa katetta hehtaarilta, lihaluujauho saman verran ja HSY:n käsitelty puhdistamoliete jopa 1000 euroa, sanoo Helenius.

Mineraalilannoitteista poiketen kierrätyslannoitteet eivät kuitenkaan ole täsmälannoitteita. Haasteena onkin löytää juuri se omalle pellolle sopiva orgaaninen lannoite.

– Kierrätyslannoitetta voi kuitenkin terästää mineraaleilla siten, että kokonaisuus vastaa oman pellon tarpeita.

Heleniuksen mukaan useat toimijat kehittävät paraikaa kaupallisesti kannattavia kierrätyslannoitteita.

– Kannattaa rohkeasti kokeilla, Helenius kannustaa.

 

Fosforitase ylijäämäinen

Suurin osa suomalaisen maatalouden tarvitsemista ravinteista olisi löydettävissä maataloudessa kaiken aikaa liikkuvista biomassoista. Yksittäiselle viljelijälle tämä merkitsisi paitsi kevyempää ympäristökuormaa, myös alhaisempia kustannuksia.

– Massojen laajamittainen hyötykäyttö vaatii vielä sekä poliittista tahtoa, saatavuuden varmistamista että koneketjujen kehittämistä. Mutta kun toimimme fiksusti, saamme systeemin tasolla nykyistä huomattavasti suljetumman kierron, joka ei vuoda , Juha Helenius lupaa.

Kaupallisesti tuotetut mineraalilannoitteet sisältävät pääasiassa typpeä, fosforia ja kaliumia.

– Suomen fosforitase on ylijäämäinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maahan tuodaan, ja maaperästä louhitaan enemmän fosforia kuin sitä käytetään, Helenius muistuttaa.