Kierrätyslannoitteilla ravinteita ja elinvoimaa maataloudelle

Kierrätyslannoitteilla ravinteita ja elinvoimaa maataloudelle

Suomen ympäristökeskuksen koordinoima EIP-hanke BioRaEE jatkunee 31.5.2020 asti sikäli, kun jatkoaikahakemus hyväksytään. Kierrätyslannoitteista on opittu hankkeen aikana paljon ja viljelijöiden toiveisiin kierrätyslannoitteista ollaan vastattu. Hankkeen tämän vuoden kenttäkokeita tehdään parhaillaan ja tuloksia odotetaan myönteisissä merkeissä.

Bioraee -hankkeen lähtökohta on kartoittaa viljelijöiden tarpeita kierrätyslannoitteille ja arvioida niiden aiheuttamia muutoksissa ympäristön ja tilojen kannattavuuden kannalta. Hankkeen alussa järjestettiinkin kysely viljelijöille, johon osallistui 649 viljelijää. Kyselystä nousi selkeästi esiin, että viljelijät kaipaavat lisäopastusta kierrätyslannoitteiden käyttöön.

- Selkeän kysynnän perusteella kasasimme viljelijöille kierrätyslannoitus -oppaan, joka esittelee tuotteiden käytön ja viljelysuunnittelun perusperiaatteita, hankkeen tutkija Ari-Matti Seppänen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Luomutilallisten odotukset kierrätyslannoitteita kohtaan olivat optimistisemmat kuin muilla. Suurinta vieroksuntaa kohdistui yhdyskuntajätevesilietteestä valmistettuja lannoitteita kohtaan, koska viljelivät olivat huolissaan kyseisen lannoiteraaka-aineen epäpuhtauksista, etenkin hormonijäämistä.

Yleiskuva viljasta. Kuvaaja Markku Huttunen.

Viljelijäkyselyn lisäksi järjestettiin kysely lannoitevalmistajille, joista nousi esiin useita kysymyksiä ja eriäviä näkemyksiä ruoantuottajien kanssa, kuten esimerkiksi lannoitteen olomuodosta ja sen ”sopivasta” hinnasta. Lannoitevalmistajat kokivat tuotteiden olevan hyviä, mutta niiden kannattavuus ja asiakkaiden maksuhalukkuutta pidettiin heikkona. Valmistajien mukaan ongelmiksi nousee myös tuotteiden tunnettavuus ja medianäkyvyys.

Kierrätyslannoitteiden tutkinta vahvasti vauhdissa

Hankkeen tarkemmassa tarkastelussa on Kiteellä toimivan BioKympin biokaasulaitos ja prosessi, jossa nestemäisestä mädätysjäännöksestä jatkojalostetaan väkevöidyksi kierrätyslannoitteeksi, eli konsentraatiksi, joita erilaiset tilat hyödyntäisivät kasvintuotannossaan. Tuloksia verrataan nykyisin käytettäviin lannoitteisiin kasvun, kannattavuuden ja ympäristövaikutusten osalta.

Valittujen kierrätysravinteiden käyttöä lannoitteina arvioidaan käytännön pelto- ja kasvihuonekokeina. Ensimmäiset kenttäkokeet tehtiin kasvukaudella 2018 Pohjois-Karjalassa Kiteen lähistöllä käsittelemättömällä mädätteellä, mädätekonsentraatilla ja naudan lietelannalla sekä väkilannoitteella. Kokeiden perusteella konsentraatin lannoitusvaikutus näyttää vastaavan väkilannoitteen lannoitusvaikutusta. Seuraavat kasvatuskokeet ovat tänä kesänä jo käynnissä ja niitten tuloksien odotetaan saapuvan syksyllä. Kenttäkokeista päävastuussa on Karelia AMK.

Kuvassa komeilee levityskoneistoa. Kuvan onottanut Ari-Matti Seppänen.

Näiden kokeiden tuloksien pohjalta muodostetaan kannattavuuslaskelmia sekä viljelijöille että lannoitevalmistajille. Toimintatapojen kannattavuuden tutkimuksesta vastaa Luonnonvarakeskus. Kierrätyslannoitteiden käyttöä verrataan väki- ja naudan lietelannan käyttöön. Keskinäistä vertailua tehdään myös levitystekniikoiden kannattavuudessa ja selvitetään, kuinka kilpailukykyisiä tuotteet ovat.

Lisäksi hankkeessa arvioidaan biokaasutuksen ja siitä saatavien kierrätyslannoitteiden elinkaarisia ympäristövaikutuksia. Elinkaariarvioinnin päävastuu on SYKEllä ja hankkeen vetovastuun Karvoselle jättänyt erikoistutkija Tanja Myllyviita (SYKE) on muodostanut tätä arviointia. Suurimmat epävarmuudet liittyvät muun muassa siihen paljonko metaania pääsee pakenemaan, eli mitkä ovat sen vaikutukset ilmastolle. Myös muutokset maaperän hiilimäärään on tarkoitus huomioida.

Hanketta on tehty tiiviissä yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja BioKymppi Oy:n biokaasulaitoksen ja Koivikon Kartano Oy:n ja Luukkaisen Puutarha Oy:n sekä Karelia AMK:n välillä.

Peltoja tarkistetaan. Kuvaaja Tanja Myllyviita.

Hankkeelle jatkoaikaa

Jatkoaikaa hankkeelle haetaan kuusi kuukautta, koska syksyllä saatavien kenttäkokeiden tuloksia tarvitaan ympäristö- ja talousvaikutusten tarkasteluun. Myös tulosten tarkastelun ja lannoitteiden käyttöoppaan kirjoittamisen vuoksi jatkoaika on tarpeellinen. Lisäksi konsentrointiprosessia on kehitettävä, jotta sen kannattavuutta ja toimintakelpoisuutta saataisiin paremmaksi. Hankkeesta on tullut positiivista palautetta ja lopputuloksia odotetaan hyvillä mielin. Kiinnostus kierrätyslannoitteita kohtaan kasvaa koko ajan ja tietoisuus niistä lisääntyy.

- Olemme olleet ajan hermoilla tämän hankkeen kansa. Kierrätyslannoitteiden kysyntä ja valikoima kasvavat nyt vauhdilla. Hankkeen tuotokset ovat vastanneet kentältä tulleisiin toiveisiin ja vaikka konsentrointiteknologia on vielä kehitysvaiheessa, hanke on soljunut hyvin eteenpäin, mainitsee hankkeen projektipäällikkö Jaakko Karvonen Suomen Ympäristökeskuksesta.

Myöntävä rahoituspäätös merkittävä hankkeen kannalta

EIP-hankkeen myötä saatu innovaatiorahoitus oli merkittävä mahdollistaja Bioraee -hankkeelle. Itse hankeprosessi ei ole tuottanut sen suurempia ongelmia.

- Meillä ollaan totuttu tekemään hankkeita ja prosessi on siis tuttua, kertoo Seppänen.

Hankkeelle on luotu sekä suomenkieliset että englanninkieliset nettisivut, joita päivitellään säännöllisesti. Blogeja hankkeesta on kolme kappaletta, Mädätysjäännöksen lannoitemarkkinoilla on pullonkauloja, Ruuantuottajat suhtautuvat myönteisesti kierrätyslannoitteiden käyttöön – käytön edistämiseen tarvitaan tukea ja Kierrätyslannoite-konsentraatin sadontuottokyky vastaa väkilannoitteen sadontuottokykyä. Muita viestintäkanavia, kuten Facebookia ja Twitteriä, on käytetty aktiivisesti. Hankkeesta löytyy myös julkaistu video.

Bioraee -hanketta esiteltiin OKRA -aatalousnäyttelyssä heinäkuun alussa ja hanketta esitellään myös KoneAgriassa lokakuussa Jyväskylässä. Hankkeen loppuseminaari järjestetään samaan aikaan Maataloustieteiden päivien kanssa Helsingissä vuoden 2020 alussa.

Pääkuvassa on mädätteen säilytysjärjestelmiä. Kuvan on ottanut Tanja Myllyviita.

 

Teksti: Ella-Mari Moisio / Maaseutuverkostopalvelut