Kaukolämpö kasvattaa tomaatteja Porissa

Kaukolämpö kasvattaa tomaatteja Porissa

Agrifutura Oy viimeistelee parhaillaan Porin Ulasoorissa huipputeknistä yli kahden hehtaarin kasvihuonetta. Parin viikon päästä 3,5 kilometrin päässä Porin kauppatorilta kasvaa 60 000 tomaatintainta kaukolämmön voimalla.

Kyseessä on yli 6 miljoonan euron investointi, joka työllistää ensimmäisessä vaiheessa 15 ihmistä. Jos asiat etenevät suunnitellusti, kasvihuoneala saattaa laajentua jopa 8 hehtaariin ja työllistää yli 50 ihmistä. Huhupuheista huolimatta kaiken takana ei ole kasvoton suuryritys, vaan Sveitsistä Suomeen muuttanut Sebastian Anttila satakuntalaisine sukujuurineen.

Sveitsiläinen rahoituskonsultti Anttila päätti muuttaa Suomeen ja alkaa viljelijäksi. Tuloksena on, että satakuntalaiset saavat pian ruokapöytiinsä kaukolämmöllä ja sadevedellä kasvatettuja tomaatteja.

Anttila aloitti elämänmuutoksensa puolitoista vuotta sitten tutustumalla puutarha-alaan Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa Kokemäellä. Hän ei ollut koskaan aiemmin edes käynyt kasvihuoneessa.

– Halusin oppia lisää siitä, miten kasvit kasvavat, miten niistä huolehditaan. Oli todella mukavaa työskennellä koulun kasvihuoneessa.

Aikaisemmin rahoitusalalla työskennellyt Anttila kertoo, että kun hän ensi kertaa mainitsi lähipiirilleen kasvihuoneviljelijäksi ryhtymisestä ja Suomeen muuttamisesta, oli vastaanotto epäuskoinen.

– Isäni uskoi minun ottaneen jotain pillereitä. Mutta kun kerroin tarkemmin suunnitelmista ja laskelmista, hän innostui ja lähti mukaan. Ystävät ja kollegat ajattelivat minun olevan järjiltäni. Ehkä olenkin, Anttila naurahtaa.

– Aiemmassa työssäni tavoitteena oli vain tehdä lisää rahaa. Halusin tehdä jotain tuottavampaa. Niin kauan kuin muistan, haaveenani on ollut tuottaa terveellistä, hyvälaatuista ruokaa paikallisille markkinoille.

Sveitsissä, jossa suurten tuottajamaiden sadot ovat vain päivän rekkamatkan päässä ja maan hinta huipussaan, ei tuottajaksi ryhtymiselle ollut edellytyksiä. Niin paikaksi valikoitui Suomi.

– Isäni on syntynyt Porissa. Hänen sukunsa tulee Eurasta. Vietin lapsena jouluja ja lomia Satakunnassa, joten alue oli minulle ennestään tuttu.

 

Yksi Pori Energian lämpökeskuksista sijaitsee aivan kasvihuoneen nurkalla. Toimitusvarmuus on siis taattu kovemmillakin pakkasilla.

 

Pimennysverhoja ja muoviputkia

Anttila selvitti rakentamismahdollisuuksia usean kunnan alueella. Sähkön ja veden piti olla lähellä ja alueen tarpeeksi suuri. Pori oli lopulta paras vaihtoehto.



Laitetoimittaja on hollantilainen kasvihuonerakentamiseen erikoistunut KUBO Group. Maanrakennuksessa ja muussa urakoinnissa on käytetty paikallisia yrittäjiä.

Vihannesviljely kaukolämmöllä on uutta koko Euroopassa. Lämpö tuotetaan Pori Energian Aittaluodon voimalaitoksella puuhakkeella ja turpeella. – Esimerkiksi KUBO, joka on rakentanut 60 vuoden aikana tuhansia hehtaareja kasvihuoneita, ei ole koskaan tehnyt tällaista. Yleensä kasvihuoneet ovat kaukana kaupungeista, joten kaukolämpö ei ole edes mahdollinen, Anttila sanoo.



Innovatiivisuus ei suinkaan jää lämmitykseen. Kasvihuoneen viereen on rakennettu sadevedenkeruuallas, johon kertynyt vesi käytetään desinfioinnin jälkeen kastelussa. Suomessa sadeveden hyödyntäminen kasvihuoneviljelyssä on vasta alussa, mutta esimerkiksi Hollannissa jo melko yleistä.
Riittävästä valaistuksesta vastaavat 5 100 lamppua, joiden yhteisteho on 5,1 miljoonaa wattia. Lamppujen tuottama hukkalämpö pyritään keräämään ja ottamaan hyötykäyttöön. Naapurustolle koituvaa valohaittaa ehkäistään uudenlaisilla ”pimennysverhoilla”. Verhot estävät samalla lämmönhaihtumista.

Päivällä kasvihuoneen ideaalilämpötila on 25-26 astetta, yöllä 16-17 astetta. Kesän kuumimpaan aikaan lämpötilaa voidaan kasvihuoneessa laskea vesijäähdytysjärjestelmän avulla.

Kyseessä on ns. puolisuljettu kasvihuone. Tomaattirivistöjen alapuolella kulkevat muoviputket, joiden läpi voidaan puhaltaa ilmaa ja säätää kasvuympäristö luonnollisemmaksi. Putket mahdollistavat mm. hiilidioksiditason ja lämpötilan säätelyn.

– Näin voidaan edistää kasvien terveyttä ja parantaa satoa. En ole vegaani tai käytä aina vain luomutuotteita. Mutta pyrin siihen, että tuotanto on melko ekologista ja kestävän kehityksen mukaista, Anttila selittää.


Kasvualustassa käytetään luonnollisia aineita, kuten turvetta, kookosta ja sammalta. Kasvinsuojelu hoidetaan biologisella torjunnalla.

Brändi pohdinnassa

Ensimmäiset tomaatintaimet tulevat alle kahden viikon päästä. Näillä näkymin satakuntalaiskodeissa päästään nauttimaan modernein menetelmin kasvatettuja tomaatteja jo joulukuussa.
Vaikka futuristista meno onkin, Agrifutura-nimellä ei sentään tomaatteja kaupata. Brändi on kehitteillä, se julkaistaan parin kuukauden kuluttua.
Paikallislehtien palstoilla on investointia taivasteltu, mutta Anttila uskoo omaan tekemiseensä. Kannustusta on tullut niin omalta perheeltä, kaupungilta kuin uteliailta ohikulkijoilta

– Kaikkea voi aina tapahtua, kaikki voi mennä vikaan. Mutta nyt kun rakennusvaihe alkaa olla takana, voin todeta, että ainakin laskelmat ovat osoittautuneet paikkansa pitäviksi.

Kaikkein ihmeellisintä tässä sveitsiläisessä ekoajattelulla varustetussa tomaatintuottajassa on, että hän on vasta 25-vuotias.

– Lakkasin laskemasta ikävuosia 18 vuotta täytettyäni. Mutta olin kyllä yllättynyt, että minulle myönnettiin lainaa, Anttila virnistää.

Satakunnan ELY-keskus on myöntänyt kasvihuoneinvestoinnille 1,5 miljoonan euron tuen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.

Kuka?

Sebastian Anttila, Agrifutura Oy:n toimitusjohtaja


Asuu Eurassa suvun maatilalla yhdessä vaimonsa ja kahden koiransa kanssa.


Syntynyt Sveitsissä 1991


Suomalainen isä, ruotsalainen äiti, 2 isosiskoa


Äidinkieli ruotsi. Puhuu myös saksaa, suomea, englantia

Teksti: Mimmi Virtanen
Kuvat: Mimmi Virtanen