Katse kasvuolosuhteisiin Broilerhallissa kuvaaja Senni Valiola 1

Katse kasvuolosuhteisiin! Hävikin minimoimisella lisää euroja broilerituottajille

Tarkkaan säädetty ilmanvaihto, kasvuvaiheelle sopiva lämpötila ja oikea kosteus – näistä aineksista kasvaa hyvinvoiva broileri. Eläinten hyvinvoinnilla on suora yhteys tilojen kannattavuuteen. Satafoodin hankkeessa parannetaan halliolosuhteita lounaissuomalaisilla broileritiloilla ja vähennetään näin tuotantoketjussa syntyvää hävikkiä.

– Teurasketjussa tulee aina hävikkiä. Tilatason olosuhteet ovat tässä merkitykselliset. Hyvinvoiva eläin tuo myös lisää rahaa koko ketjuun. Alkutuottajien kilpailukykyä parannetaan eläinten kasvuolosuhteita optimoimalla, kertoo Broilerien hyvinvointia kehittämällä kilpailukykyä alkutuotantoon -hankkeen projektipäällikkö Marjut Lehtinen Satafoodilta.

Mukana syksyllä 2017 alkaneessa hankkeessa on yhteensä noin 80 Kariniemen broileritilaa Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Yhteistyökumppanina toimii HKScan. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta. Kyseessä on mittava hanke, jossa työtä tehdään nimenomaan tuottajien kanssa. Tilavierailujen avulla paneudutaan jokaisen haasteisiin erikseen.

– Tuottajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita tästä ja ottaneet hyvin vastaan minut ja hankkeen, Lehtinen kiittelee.

Neuvonnalla saatu aikaan toivottuja muutoksia

Marjut Lehtinen korostaa, että hävikkimäärät tiloilla eivät ole kovinkaan suuria tänä päivänä. Mutta jos lämmitys ja ilmanvaihto eivät ole kunnossa, saattaa se esimerkiksi hidastaa lintujen kasvua.

– Suomessa olosuhteet hallituotannolle ovat haastavat. Ulkolämpötila vaihtelee 30 pakkasasteen ja 30 lämpöasteen välillä. Ongelmat ilmanvaihdossa saattavat aiheuttaa linnuille myös aineenvaihdunnallisia haasteita. Tasaisilla olosuhteilla taataan tasainen parvi.

Tilakäynnille lähtiessä Lehtisen tärkeimmät työkalut ovat lämpökamera, savutykki ja läppäri. Näiden avulla tutkitaan kasvatushallien hiilidioksidipitoisuuksia, lämpötilaa ja kosteutta. Tilavierailun perusteella tehdään tuotantodata-analyysi ja raportti tilojen hyödynnettäväksi.

– Mittaukset tiloilla tehdään hankkeen alussa ja vielä uudelleen lopussa, jotta saadaan seurattua, mikä vaikutus toimenpiteillä on ollut, Lehtinen selittää.

Hän sanoo, että pääosin tiloilla asiat ovat todella hyvin, mutta aina löytyy parannettavaakin.

– Parhaita ovat tietenkin vierailut, joissa todella on voinut ollut avuksi.

Laatukäsikirja auttaa varautumaan katastrofeihin

Olennainen osa hävikin ehkäisyä on vahinkojen torjuminen. Kasvuolosuhteiden hiomisen ohella hankkeessa tuotetaan tiloille laatukäsikirja varautumisen ohjenuoraksi.

– Tiloilla melko hyvin huomioidaan riskit, sillä jos jotain tapahtuu, tappiot ovat valtavia. Kaikilta löytyy aggregaatit sähkökatkon varalle, moni käyttää kameravalvontaa hallissa. Tekniikka on otettu avuksi monessa. Seurantaa ja analysointia tehdään tosi paljon. Laatukäsikirjan tavoitteena on kerätä ohjeet ja parhaat käytännöt yksiin kansiin. Hanke on saanut jatkoajan ja tätä työtä vielä jatketaan.

Tilakäyntien ohella hankkeessa on järjestetty yhdessä HKScanin kanssa tuottajille koulutuksia. Pääosin ilmastointiin liittyvät koulutukset ovat Lehtisen mukaan kiinnostaneet hyvin.

– Tuottajat ovat ammattitaitoisia ja myös kehittävät mielellään osaamistaan, hän toteaa.

Talous- ja ympäristöasiat mietityttävät tuottajia

Tilakäyntejä on tehty pääosin talviaikaan, ja kesällä hankkeessa on keskitytty katastrofivalmiuden kehittämiseen.

– Itse pidän tilakäynneistä eniten, ne ovat työn suola.

Lehtinen sanoo, että neuvontakäynneillä tulee jutelluksi tuottajien kanssa myös muista heitä mietityttävistä asioista.

– Etenkin talousasiat nousevat esille. Myös ilmasto- ja ympäristöasioista jutellaan, ne kun ovat tapetilla. Tuottajat ovat aika valveutuneita. Monella tilalla on myös tehty sukupolvenvaihdos muutaman vuoden sisällä. Paljon nuoria uusia tuottajia on tullut alalle. Muutos on aika historiallinen, pitkään ovat olleet samat toimijat, hienoa nähdä, miten kiinnostuneita kaikesta kehittämisestä nuoret tuottajat ovat.

Broilerintuotannossa kiertotalousajattelu toteutuu Lehtisen mukaan hyvin ja ympäristöasiat huomioidaan.

– Ylimääräinen lanta menee Biolanille. Nykyään käytetään paljon vaihtoehtoista energiaa, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa. Tuottajilla on intressit myös täsmäviljelyyn, Lehtinen avaa.

Tiesitkö?

  • Broilerin tuotanto on keskittynyt länsirannikolle, tuottajat asuvat pääosin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.
  • Yhteensä broileritiloja on Suomessa vajaa 200. Tilakoko vaihtelee noin 15 000–300 000 linnun välillä. Broilerituottajat ovat lähes kaikki täyspäiväisiä maatalousyrittäjiä tuotantosuunnan sitovuuden vuoksi.
  • Broilereiden kasvuaika on noin 32–38 päivää. Kasvatuserän lähdettyä kasvattajalla on 2-3 viikon pesu- ja desinfiointi tauko.
  • Teurastamolta tulee myös toimintaohjeistuksia kasvatukseen. Esimerkiksi Kariniemen tilat velvoitetaan käyttämään ruokinnassa vehnää. Vehnällä säädellään broilerien kasvua.

Pääkuvassa: Savutykki auttaa tutkimaan, miten ilma hallissa kulkee. Optimaalisissa olosuhteissa laatu on parempaa ja hävikkiä tulee vähemmän – se parantaa siis alkutuottajan kilpailukykyä ja toiminnan kannattavuutta. (Kuva: Senni Valiola)

Kuka?

Marjut Lehtinen on koulutukseltaan agrologi (AMK). Projekti on Lehtiselle ensimmäinen Satafoodilla ja myös siipikarjantuotannon parissa. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. ProAgrialla ja kokemusta on karttunut etenkin lypsykarjapuolelta. Tilakäynnit, eläinten tarkkailu ja olosuhteiden parantaminen ovat näin tuttuja. Nakkilassa asuva asiantuntija on aina harrastanut hevosia ja viihtynyt eläinten kanssa – täältä juontaa kiinnostus eläinten hyvinvointiin. Lehtinen jäi lokakuussa vanhempainvapaalle, sijaisena toimii Jaana Harjunmaa.


Satafood kehittämisyhdistys on satakuntalainen ruoka-alan kehittäjä, joka on toiminut jo 20 vuotta. Monipuolisia kehittämishankkeita alkutuotantoon, elintarvike- ja ympäristöteknologioihin liittyen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten, tuottajien ja tutkimuslaitosten kanssa. Vuosien 1999–2016 aikana Satafood on ollut toteuttamassa lähes 100 EU-osarahoitteista hanketta. Satafoodilla työskentelee viitisentoista maatalous-, elintarvike- ja ympäristöalan asiantuntijaa.

Muokkauspäivämäärä: 4.9.2020
Teksti: Mimmi Virtanen
Kuvat: Mimmi Virtanen ja Senni Valiola