Älykäs rehu auttaa karjan ruokinnassa

Älykäs rehu auttaa karjan ruokinnassa

ÄLYREHU-hankkeessa etsitään ratkaisuja rehun laadunvalvontaan ja karjan ruokintaan. Tuloksena on tilakäyttöön sopivia mittareita, jotka tehostavat viljelijän arkea.

– Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä eli ÄLYREHU -hankkeessa tavoitteenamme on löytää ratkaisuja rehun laadunvalvontaan ja karjan ruokinnan lehmäkohtaisen tasapainon seuraamiseen. Päätimme lähestyä aihetta kehittämällä tilakäyttöön soveltuvia mittareita ja niiden tiedonsiirtosovelluksia mittaustulosten tehokasta hyödyntämistä varten, kertoo hankkeessa toimiva projektitutkija Tuija Kallio Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksiköstä.

 

Tehokasta arkea ja laskevia ruokintakustannuksia

Hankkeessa kiinnitetään huomiota useaan karjan ruokinnan laadun kannalta kriittiseen vaiheeseen: rehun korjuuaikaan, näytteenottoon, apeseoksen valmistukseen ja karjan ravitsemustilan seuraamiseen. – Karjatiloilla rehukustannukset voivat olla yli 50 % tuotantokustannuksista. Lypsylehmän rehunkulutuksesta säilörehun osuus on noin 55 % syödystä kuiva-aineesta. Säilörehu on yleensä itse tilalla tuotettua, ja sen laatu vaikuttaakin merkittävästi ostorehun tarpeeseen, kertoo Kallio. Hankkeen ratkaisuista toivotaan siis apua arjen tehostamisen lisäksi ruokintakustannusten alentamiseen.

 

Mittaustekniikan osaamista maatalousalalle

– Mittaustekniikan yksikkö on uusi toimija maatalouden alalla. Idea hankkeelle lähti oikeastaan siitä, kun pohdimme, miten me voisimme osallistua maatalouden kehittämiseen. Kainuussa maatalous on kuitenkin alueellisesti merkittävä toimiala, mistä johtuen myös osa yksikön henkilökunnasta on kasvanut maalla tai on edelleen jollakin tapaa maataloudessa mukana, Kallio taustoittaa.

– ProAgria Kainuun kanssa yhteistyötä oli aloitettu jo aiemmin selvittämällä maatalouden mittaustarpeita. Ideointivaiheessa he olivat siis luonnollinen yhteistyökumppani, ja toimivat kontaktina maatalousyrittäjiin. Maatalousyrittäjien tarpeita kuultiin jo ideoinnin alkuvaiheessa, kun hankkeen kokonaisuutta lähdettiin suunnittelemaan, kertoo Kallio.

 

Monipuolisesti hyötyjä

Hankkeen tuottamaan tietoon ja tuloksiin perustuvia hyötyjä ovat maidontuotannon maksimoiminen, joka saavutetaan parempilaatuisella säilörehulla ja oikeaa säilörehu-väkirehusuhdetta käyttämällä. – Kustannussäästöjen taas toivotaan syntyvän ostorehun käytön optimoimisella ja karjan ravitsemusterveyden seurannan ansiota pienenevillä eläinlääkäri- ja lääkintäkustannuksilla, kertoo Kallio. – Myös yrittäjän ajankäyttöä pyritään tehostamaan helpottamalla rehunäytteenottoa ja parantamalla mittaustulosten tiedonsiirtoa ja –hallintaa, hän lisää. Hankkeen tuloksista hyötyvät kaikki karjatilalliset, erityisesti maito- ja aperuokintatilat.

 

Yhteistyötä useiden tahojen kanssa

Hankkeessa on toteuttajina mukana Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) ja ProAgria Kainuu ry.

Alkutuottajina innovaatioryhmässä ja tärkeinä toteuttajina valtaosassa hankkeen toimenpiteitä on kahdeksan lähialueen maatalousyritystä.

Asiantuntijoina innovaatioryhmässä ovat myös ohjelmistokehittäjä MTech Digital Solutions Oy, rehunäytekairoja valmistava Semes Oy, ProAgrian valtakunnallinen ruokinnan ja automaatiolypsyn asiantuntija ja paikallisten eläinlääkäreiden edustaja.

Mittausmenetelmien ja tiedonsiirron kehityksestä sekä laitteiden ja menetelmien soveltuvuuden kokeilemisesta ja pilotointijärjestelyistä vastaa MITY. ProAgria Kainuu vastaa yhteydestä asiantuntijapalveluiden tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen. ProAgria Kainuu vastaa myös tarvittavien nurmi- ja säilörehunäytteiden keräämisestä maatiloilta, ja laitekokeiluissa kenttämittausten toteuttamisesta korjuuajan kohdan määrittämiseksi.

 

Lisätietoja

Projektitutkija Tuija Kallio, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Teksti: Maria McPartlin