Perinnamuotinyts Matti Hkkinen

Ympäristöperinteestä ammennetaan keinoja ilmastotyöhön

Vanhassa vara parempi vai kuinkas se nyt menikään? Perinteisiä, hyväksi havaittuja keinoja hyödynnetään myös Maaseudun Sivistysliiton Ympäristöperinne -hankkeissa. Hankkeissa näytetään, kuinka vanhoista konsteista saadaan pussillinen uusia!

Vaara-Karjalan Leader ry:n Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden kautta rahoitettujen hankkeiden tavoitteena on lisätä maakunnan toimijoiden tietämystä ja ymmärrystä ympäristöperinteeseen liittyen ja samalla tehdä tutuksi vanhoja, ilmastoystävällisisä toimintatapoja. Opitun tiedon avulla kylät, yhteisöt ja yritykset voivat jalostaa ja kehittää uudenlaisia ilmastoviisaita tuotteita, tapahtumia ja palveluja.

Ilmastotyö on aktivointia ja yhteistyötä

Yksi hankkeiden näkyvimmistä toimenpiteistä on ollut kukkapeltojen istutus. Peltoja on istutettu koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kaksitoista kappaletta.

– Talkoolaisia ja maanomistajia saatiin keväällä istutustöihin kiitettäväksi. Mukana ovat olleet yhdistysten lisäksi yksittäiset maanomistajat sekä kunnat, kertoo Reeta Rönkkö Maaseudun Sivistysliitosta.

Kuva, jossa talkooväkeä kukkapellon istutuspuuhissa.
Pohjois-Karjalassa on istutettu kaksitoista kukkapeltoa. Istuttamiseen ovat osallistuneet niin järjestöt, kunnat kuin maanomistajatkin.

    Pellot on istutettu joko yksityisten tai kunnan omistamille maille. Satonäkymät ovat kuivan kesän jälkeen hieman huonot, mutta yllätyksiä voi vielä tulla. Pelloilla kasvaa auringonkukkaa, kuitupellavaa ja niittykukkia. Kukkapeltojen ympärille toivotaan tapahtumarikasta syksyä, kun yhteisöt voivat järjestää tapahtumia sadonkorjuun ympärille. Esimerkiksi pellavat on tarkoitus jalostaa aikanaan langaksi asti.

    Ympäristöön liittyvien uskomusten ja perinteiden kautta voidaan löytää hyödyllisiä oppeja myös nykypäivään. Yhteisöllisyys on hankkeen kantava voima. Tarkoitus on lisätä ekologista ajattelua ja toimintatapoja ihmisten arkeen korostaen yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä.

    Kuva Kunnanniemen kukkapellosta.
    Kuvassa Kunnanniemen kukkapelto, yksi kahdestatoista Pohjois-Karjalaan istutetuista kukkapelloista.

    Teryleeniä ja sarkakangasta

    Ympäristön näkökulmasta vaateteollisuudella on suuri merkitys. Vaateteema tehtiin näkyväksi heinäkuussa yhdistysten kesätorilla Nurmeksessa. Lavalla heiluivat niin helmat kuin housun puntit, kun catwalkilla nähtiin vanhojen vaatteiden muotinäytös nostalgisen musiikin siivittämä.

    Kuva, jossa mies esittelee vanhoja vaatteita muotinäytöksessä.
    Nurmeksen kesätorin muotinäytöksessä esiteltiin vanhoja vaatteita.

    – Tapahtuma oli hieno osoitus yhteistyöstä. Välillä voi tehdä asioita vähän leikkimielellä, Rönkkö iloitsee.

      Tapahtuma oli järjestetty usean yhdistyksen yhteistyönä. Musiikista vastasi Valtimon Musiikkiyhdistys ja lavalla malleina esiintyivät kyläaktiivit. Myös Nurmeksen kaupunki oli mukana järjestelyissä Ympäristöperinne-hankkeen kanssa.

      Monipuolisia toimenpiteitä

      Hankkeessa on tehty monipuolisia toimenpiteitä ja toinen mokoma on vielä tekemättä. Tekemisessä on otettu huomioon kaikenikäiset, myös lapset ja nuoret. Monipuoliset työpajat, kurssit ja tapahtumat ovat saaneet liikkeelle monen ikäistä väkeä.

      Työpajoissa on tehty mm. ötökkähotelleja, kiskottu pettua ja tutkittu ketokasveja. Luentoja on järjestetty niin kukkapelloista kuin maatalousperinteestä.

      Kuvassa ihminen, joka kiskoo pettua.
      Hankkeen työpajoissa on muun muassa kiskottu pettua.

      – Koronasta huolimatta tapahtumia ja työpajoja on voitu toteuttaa hyvin, Reeta Rönkkö vahvistaa.

        Kiinnostus entisajan osaamista kohtaan ja ennen kaikkea vanhojen, ympäristöystävällisten tapojen uudenlainen arvostus on nykyajan nouseva trendi. Mukaan hankkeen toteutuksiin on saatu niin yhdistyksiä, kuntia kuin yrityksiäkin.

        Mielikuvitus rajana

        Paljon on jo hankkeessa tehty, mutta mitä kaikkea on vielä tekemättä? Hankeaikaa on vuoden 2022 loppuun saakka ja reilussa vuodessa ehtii vielä paljon. Suunnitelmissa on ollut mm. matonkude-lanit.

        – Ihmiset ovat kiinnostuneita perinteisistä työtavoista ja ovat valmiita näkemään vaivaa ympäristön eteen. Itsetekeminen, kotoilu ja kierrättäminen nostavat jatkuvasti suosiotaan, Rönkkö toteaa.

          Kaikkea hauskaa, yhteisöllistä ja ympäristökuormitusta helpottavaa tekemistä on varmasti luvassa jatkossakin. Historiasta löytyy paljon ammennettavaa. Mitä perinteisiä menetelmiä ja asioita sinä toisit tähän päivään?

          Kirjoittajat

          Jaana Parkkinen, sisällöntuottaja Joensuun seudun Leader -yhdistys (Maakaista.fi)
          Maaseudun rakastaja, kehittäjä ja viestijä. Innossani teen näkyväksi maaseudun monipuolisuutta. Minut löytää vapaa-ajalla leipomasta tai metsästä keräämässä satoa.

          Reeta Rönkkö, kyläkehittäjä, Maaseudun sivistysliitto
          Maaseudun elinvoimaisuudesta innostuva hankeammattilainen ja kyläkehittäjä. Vapaa-ajalla minut löytää todennäköisesti metsästä ulkoilemasta tai sohvalta kutimet käsissä.

          Muokkauspäivämäärä: 1.9.2021
          Teksti: Jaana Parkkinen ja Reeta Rönkkö
          Kuvat: Matti Häkkinen ja Reeta Rönkkö

          Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.