Skåldössä osataan hyödyntää maaseutuohjelman eri rahoitusvälineitä

Skåldössä osataan hyödyntää maaseutuohjelman eri rahoitusvälineitä

Moni Skåldössä toimivista yrityksistä ja hankkeista on saanut lisäpotkua toimintansa talousasioihin maaseutuohjelman eri rahoituskanavien kautta. Saarissa toimiville yrityksille maksetaan investointituet korotettuina, jos kiinteää tieyhteyttä ei ole. Tammisaaren saaristossa sijaitseva Skåldö on upea vierailukohde, josta löytyy myös harvinaisia kulttuurimaisemia ja suojeltuja luontokohteita. Näiden alueiden hoitoon on myönnetty rahaa maaseutuohjelmasta mm. ympäristösopimuksien avulla.

Risut ja oksat talteen!

Hanko-Kirkkonummi –akselilla sijaitsevan saariston metsätaloutta edistetään erityisellä kaksivuotisella Smart med Skärgårdsvirke - Fiksusti saaristopuuta -projektilla. Sen keskiössä ovat paikalliset metsän- ja kiinteistönomistajat: Hanketoimijat odottavat toimeksiantoja heidän metsäreviireilleen. Kyse on metsäalueiden harventamisesta sekä hakkuutähteiden, risujen ja oksien talteen ottamisesta. Puuta kerätään energiantuotantoa varten. Eteläinen metsäreviiri, joka vetää toimintaa yhdessä Novia-ammattikorkeakoulun kanssa, välittää puutavaran sitä jalostaville ostajille.
- Pyrimme löytämään myös saariston erikoispuuta, sitä voidaan hyödyntää puusepänteollisuudessa, alueneuvoja ja hankkeen vastuuhenkilönä toimiva Lennart Biström kertoo.

Perattavat kohteet sovitaan yhdessä metsänomistajien kanssa, joille ei koidu toiminnasta kustannuksia. Biström vakuuttaa kyseessä olevan ”erittäin pehmeä luonnon hoito”. Esimerkiksi avohakkuita ei tehdä lainkaan.

Kuvassa aluevastaava Lennart Biström, joka on alueen aktiivinen puuhamies ja Pomoväst ry:n puheenjohtaja.

Toiminta on lähtenyt pienen alkukankeuden jälkeen liikkeelle hyvin. Viime vuonna kerättiin yli
3 000 hakemottia paikallisiin lämpölaitoksiin. Projektilla luodaan myös työtilaisuuksia, sillä saaristossa toimii kiinteistötöitä ja puunkaatoa harjoittavia yrittäjiä. Hankkeen rahoittaa Pomoväst ry Uudenmaan ELY-keskuksen kautta kanavoidusta maaseutuohjelman rahoituksesta. 

Kaikki neliöt veneisiin!

Näin tuumii Baggö Marina Oy Ab:n omistaja ja satamamestari Göran Berghem (pääkuvassa). Yrityksen 1500 neliöinen venehalli valmistui maaseutuohjelman rahoittaman investointituen turvin kaksi vuotta sitten.

Hallin kulmauksessa on muutama laatikollinen leluja - yrityksen aiemmin harjoittama maahantuontibisnes ei ole vielä täysin päättynyt. Mutta nyt hallin kaikki neliöt tarvitaan kyllä veneitä varten; tilaa on 50 suurelle alukselle.

Yrityksellä on myös 10 vierasvenepaikkaa ja laituripaikkoja 175 veneelle. Sen palveluihin kuuluvat myös veneiden huollot ja talvitelakoinnit.

- Saadun tuen merkitys oli tosi iso, Berghem lausahtaa painokkaasti, laskin ja laskin ja tulin siihen tulokseen, että ilman sitä emme olisi hallia rakennuttaneet.

Palvelutkin olisi pitänyt hinnoitella niin korkeiksi, ettei yritys olisi ollut enää kilpailukykyinen.

- Kyllä se oli ihan a j o, muuten ei olisi tullut tätä yritystä eikä työllisyyttä alueelle.
Yritykseen palkataan keväisin ja syksyisin lisätyövoimaa.


Lämpimässä hallissa voi talven aikana tehdä vaikkapa öljyjen vaihtoa ja lakata veneitä. Venehallista oli alusta asti tarkoitus tehdä mahdollisimman vihreä. Tilassa on LED-valot ja katolle asennetaan myöhemmin aurinkopaneelit

Hallin konttoritilan avoimesta ovesta siintää aurinkoinen meri ja siitä on suora näkymä laitureille. Yrityksen aiempi venehalli sijaitsi Tammisaaressa.
- Nyt tätä on hauska tehdä, kun kaikki on lähellä.

Laajentumisnäkymiäkin on. Berghem esittelee pohjapiirroksia vierasvenesataman kupeeseen suunnitteilla olevasta kahvilasta ja yöpymismahdollisuuksista. Sijaintimme on hyvä, hän perustelee, olemme vitosväylän lähellä ja tänne tuleva väylä on syvä, joten isoillakin veneillä pääsee.
- Menekkiä olisi suuremmallekin hallille, talvisäilytyksestä kysellään paljon.

"Monet kohteet venematkan päässä"

Oy Bygg Ale Ab kuuluu alueen suurimpiin yrityksiin kuudella vakinaisella työntekijällään.
- Korjaamme mitä vastaan tulee, firman toimitusjohtaja Alexander Biström lupaa.
Ja vastaan tulee uudiskorjausta, uusien rakennusten kuten hallien ja saunojen suunnittelua ja valmistamista sekä paikalle kuljettamista ja asentamista. Tällä hetkellä työllistävät muun muassa huopakattojen vaihdot, ne kun ovat monissa alueen rakennuksissa tulleet kuntonsa puolesta tiensä päähän.

Yritykselle myönnettiin tukea maaseutuohjelman rahoista ensi kertaa silloin, kun se palkkasi ensimmäisen työntekijänsä. Sen jälkeen sitä on myönnetty hallin ja varaston rakentamista varten sekä hallissa olevan siltanosturin ostamiseen – sitä ilman rakennuselementtien siirtäminen ei onnistuisi.
- Yleensä rakennukset kuljetetaan määränpäähänsä paloina. Mutta pyrimme pystyttämään ne niin, että ne näyttävät olevan paikan päällä rakennettuja.

Asiakkaita on riittänyt, vaikka tien poskessa olevaa kylttiä kummempaa markkinointia ei ole tullut harjoitettua, toimitusjohtaja toteaa.
- Monet kohteet ovat venematkan päässä, isot elementit kuljetetaan mantereelle lossilla, hän kuvailee saaressa yrittämistä.


Alexander Biström painottaa hallin olevan lämmin ja kuiva, jotta tuotteisiin ei tule kosteusvaurioita. Niistähän puhutaan nykyään niin paljon, hän lisää. Kuvassa siltanosturi.

Monialaisuudesta varmuutta toiminnalle

Skåldö Fiskebod Ky:n toiminta sai alkunsa vuonna 1983 pienen kyläkaupan perustamisesta. Tuo kauppa on yhä toiminnassa ja sen ympärille on vuosien varrella kehitetty useita muita palveluja. Yrityksellä on nykyään Sommaröstrandin saaristopalvelukeskuksessa vierassatama, saaristoleipomo, venehalleja, telakka, ravintola ja polttoaineasema. Se tarjoaa myös kiinteistönhuoltopalveluja sekä merikuljetuspalveluja muun muassa taksiveneen ja kahden ilmatyynyaluksen voimin.

Kaupan aikoinaan perustanut Göran Wikström ja yrityksessä työskentelevä satamaemäntä Erja Hiltunen kertovat yrityksen saaneen eri toimintojaan varten maaseutuohjelman tukea sekä Leader-rahoituksena että suoraan ELY-keskukselta. Koko Sommaröstrandin rahoituksesta ja strategisesta suunnittelusta vastaa yrittäjä Niklas Wikström, Hiltunen kertoo.
- Kauppa on muodostunut kylän keskipisteeksi, hän kuvailee, siitä on tullut varsinainen infopiste, jonne kyläläiset ja vapaa-ajan asukkaat soittavat, kun tarvitsevat tietoa milloin mistäkin.
Oi, Wikströmiltä pääsee, kun kysytään, mistä kaikkialta asiakkaita tulee, heitä kun saapuu niin monelta eri suunnalta; pääkaupunkiseudulta, Hyvinkäältä, Lohjalta, muutamia niistä mainitaksemme. Myös ulkomaalaisia asiakkaita käy.

Yrityksen liiketoiminta on monipuolista:
- Kun palveluja on paljon, ne täydentävät toinen toisiaan ja yrittäminen on vakaalla pohjalla. Vierasvenesataman asiakkaat ja mökkeilijät ovat uskollista väkeä, bensaa ja viihdykkeitä tarvitaan säästä huolimatta, Hiltunen kuvailee.

Yrityksessä on 7 työntekijää, mutta kesäsesonkeina lukumäärä nousee liki kolmeen kymmeneen. Tutustu:  www.sommarostrand.fi

Erja Hiltunen toteaa saaristossa yrittämisen olevan ihan oma juttunsa. ”Mutta tänne pääsee kuitenkin (lossia käyttämällä) tietä pitkin ja se onkin toiminnan elinehto.”

Teksti: Memmi Ojantola
Kuvat: Memmi Ojantola