Popsiiko panda pian kotimaista bambua?

Popsiiko panda pian kotimaista bambua?

Toistaiseksi ähtärinkiinalainen pandapari nauttii tuontibambua, jota rahdataan Hollannista 500 kiloa viikossa.

Jos pandat osaisivat puhua, olisivat ne varmasti lähiruoan kannalla. Onhan bambun tuominen ulkomailta vähän samanlaista kuin lehtisalaatin rahtaaminen – molemmat ovat kevyitä ja vievät paljon tilaa.

Ähtärissä asuva ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon asiantuntija, agrologi Jari Luokkakallio kiittää bambuhankkeesta vilkasta mielikuvitustaan.

– Kun kuulin pandojen tulosta, huomasin heti miettiväni, voisiko niille kasvattaa bambua paikallisesti. Pandathan asuvat vuoristossa, jossa on talvisin pakkasta ja lunta. Ja onhan esimerkiksi Kaisaniemen puutarhassa Helsingissä ja Mustilan arboretumissa Elimäellä kasvanut bambuja jo pitkään.

Luokkakallio on aina ollut kiinnostunut hieman erikoisemmista kasveista – aiemmin hän on hoitanut esimerkiksi pellavan- ja hampunviljelyn kehittämiseen liittyviä hankkeita.

Erilaisia bambulajikkeita on kaikkiaan tuhatkunta. ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallinnoimassa ja Luokkakallion vetämässä Bambua pandalle -Leader-hankkeessa koeviljellään noin kymmentä lajia.

Ähtäriläinen maalaismaisema ei kuitenkaan ole muuttumassa bambumetsiköksi.

– Trooppiset lajit ovat korkeita, mutta meille sopivat lajit kasvavat puolesta metristä kahteen metriin. Tietysti lopputulos riippuu myös kasvualustasta. Routimaton kasvualusta vaikuttaa parhaimmalta. Eräällä koeviljelijällä komeimmat bambut ovat kasvaneet vanhalla hiekkamontulla, Jari Luokkakallio kertoo.

Viime talven lumettomuus teki bambulle ihan kirjaimellisesti hallaa.

– Kasvukausi meni hienosti, mutta puolet lajeista ei selvinnyt lumettomasta talvesta. Tämä talvi näyttää paremmalta, koska juuristo ja maanpäällinen kasvusto ovat lumen suojassa. Olenkin miettinyt, voisiko bambu menestyä vieläkin pohjoisemmassa lumivarmuuden takia, sanoo Luokkakallio.

Vieraslajin leviämisestä ei vaaraa

Bambun rajaaminen kasvualueelle on helppoa, koska se ei Suomessa leviä siemenestä.

Bambuja on kasvutavaltaan kahta erilaista, joista mätästävät lajit eivät leviä ollenkaan. Maavarsia tekevät lajit voivat hyvissä olosuhteissa levitä, mutta leviäminen on helppo estää.

– Kasvupaikka rajataan juuristovyöhykkeessä muovilla, Luokkakallio selventää.

Oikeissa olosuhteissa on bambu jopa satavuotias kasvi. Bambu tuottaa siementä erittäin harvoin. Kukinnan ja siementuotannon jälkeen emokasvi kuolee.

Jari Luokkakallio ja bambubtaimet