Alpua elpyy omalla voimalaitoksella

Alpua elpyy omalla voimalaitoksella

Paikallinen Leader-ryhmä Nouseva Rannikkoseutu ry myönsi voimalalle 50 % tuen.

 Pohjois-Pohjanmaalla Alpuan kylällä Vihannissa oltiin vuonna 2011 tavallisen tarinan edessä. Kyläkoululla laulettiin keväällä suvivirsi viimeistä kertaa. Alpualaiset eivät halunneet jättää koulurakennusta autioksi, vaan tarttuivat mahdollisuuteen ostaa kiinteistö itselleen.

− Vaikka koulu halvalla saatiinkin, käyttökustannusten kohdalla tuli mietittäväksi, miten niiden kanssa tulevaisuudessa pärjätään, Alpuan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Rankinen muistelee.

Alpualaisille oli selvää, että kustannusten kattamiseksi pitää kehittää liiketoimintaa, mutta se ei oikein kyläyhdistyksen rooliin istunut. Tarkoitukseen perustettiin Alpuan kehitys ry, joka osti koulurakennuksen vuonna 2012.

− Silloin oli tiedossa CHP-voimaloiden tulo. Siinä sähkö ja lämpö tuotetaan yhtä aikaa. Se kiehtoi, koska kiinteistössä oli kova lämmön- ja sähkönkulutus, Rankinen kuvaa.

Kun Leader-ryhmä Nouseva Rannikkoseutu ry myönsi tukea hankkeelle jopa puolet, he rohkaistuivat etsimään voimalalle rahoitusta. Hankkeelle tehtiin suunnitelmat ja laskelmat ja Alpuan Kehitys ry:n väki marssi paikallisen pankinjohtajan juttusille.

− Puhuttelimme pankinjohtajaa ja hän tuli paikalle katsomaan suunnitelmiamme. Yhdistyksellä on nyt 15 vuoden laina, Rankinen kertoo.

Omarahoitus 187 000 euron hankkeesta oli lopulta vajaat 75 000 euroa. Sähkö- ja lämmityslaskut vaihtuivat raaka-aineen hankinta- ja lainanhoitokustannuksiin.

Voimala käynnistyi vuoden 2014 tammikuussa. Pääasiassa tähtäimessä on energiaomavaraisuus, mutta jo ensimmäisenä vuonna sähköä on riittänyt myyntiinkin. Oulun Sähkömyynti myy muun muassa alpualaisten ylijäämäsähköä Farmivirtana. Energia-alan kestävän kehityksen foorumi palkitsi lähienergian puolesta pioneerityötä tekevän Farmivirran vuoden 2014 ilmastotekona.

 

Toimiva lähienergian ketju. CHP-voimalan raaka-aine on peräisin lähialueen metsänomistajilta. Paikalliset urakoitsijat hoitavat puun haketuksen ja kuivaamisen sekä voimalan valvonnan.

 

Alpualaisille oma voimalaitos tuo lähienergian lisäksi myös muuta toimeentuloa. Voimalan raaka-aine ostetaan lähialueen metsänomistajilta. Paikalliset urakoitsijat hoitavat puun haketuksen ja kuivaamisen ja voimalan valvonnan. Voimalan käyttöön on pestattu myös paikallinen yritys. Vaikka yhdistyksen omistaman koulukiinteistön kunnossapidossa käytetään talkootyötä, voimalan toiminta perustuu palkkatyöhön.

− Samalla tämä työllistää kylää, energiaan käytetty raha ja verorahat jäävät omalle paikkakunnalle, Rankinen huomauttaa.

Sähkön myynnin lisäksi yhdistys saa tuloja kiinteistön vuokraamisesta. Entisellä koululla toimii muun muassa yksityinen päiväkoti, välillä siellä majoittuu VR:n keikkatyöntekijöitä, yritykset vuokraavat tiloja kurssitoimintaan ja yksityiset perhejuhliin. Lisäksi koululla pyörii monenlaista harrastustoimintaa. Eloa koululla siis riittää, vaikka koululaiset joutuivatkin lähtemään.

− Synkältä se näytti, kun meiltä kauppakin loppui. Mutta nyt kauppa on tullut takaisin ja saimme sinne postipalvelujakin, Rankinen iloitsee noin 450 asukkaan kylän elpymisestä.

Teksti: Pia Alatorvinen
Kuvat: Jyrki Vesa