Aktivoimalla turvaa arkeen – ja säästöjä kuntatalouteen

Aktivoimalla turvaa arkeen – ja säästöjä kuntatalouteen

Palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla alueilla on haaste, jonka edessä Pudasjärvi huomasi olevansa 2010-luvulle tultaessa.

Pudasjärvi on suurten välimatkojen kaupunki. Keskustaajamasta Kurenalta on matkaa Sarakylään 80 kilometriä ja Ouluunkin saman verran.

– Oli mietittävä, miten pärjäisimme olemassa olevilla resursseilla, koska lisärahaa ei ollut näköpiirissä, palvelusuunnittelija Ritva Kinnula kertoo.

Kaikki resurssit hyötykäyttöön

Pudasjärvi muutti toimintatapaansa Arjen turvaa -hankkeen myötä. Kaupunki antoi vastuuta 15 kyläyhdistykselle sekä metsästys- ja urheiluseuroille, jotka pitävät huolta esimerkiksi laduista, urheilukentistä ja muista liikuntapalveluista sekä kylätalkkaritoiminnasta.

– Ajatellaan vaikkapa luistelukentän jäädyttämistä. Jos täältä keskustaajamasta lähtee joku kaupungin työntekijä tekemään työtä kymmenien kilometrien päähän, menee työajasta suurin osa siirtymiseen. On paljon tehokkaampaa ja taloudellisempaa, jos kyläläiset tekevät sen itse, Kinnula sanoo.

Nykyisin kyläyhdistykset hakevat kaupungilta avustuksia ja saavat itse suunnitella ja perustella tekemisensä, sillä avustusta myönnetään toiminnan perusteella.

– Annoimme vuonna 2014 avustuksia 70 000 euroa, mutta viime vuonna jaoimme jo 150 000 euroa. Pelkästään liikuntapaikkojen hoidossa olemme säästöksi arvioineet 100 000 euroa.

Pudasjärvi keskitti kaikki olemassa olevat resurssit arjessa selviytymiseen, karsi päällekkäistä tekemistä sekä kohdensi kaupungin hankerahat tukemaan myös kaupunkilaisten tarpeita.

– Nyt ihmiset ovat sitoutuneita yhteisiin asioihin ja todella miettivät mikä on olennaista kylän palveluissa. Tästä ovat hyötyneet niin ikäihmiset kuin lapsiperheetkin.

Laavu-hanke toi ryhmätyöllistämisen ja piileviä voimavaroja kylän käyttöön – samalla pitkäaikaistyöttömät ovat saaneet mielekkäitä töitä.

– Kyläläisten itse tuottamat palvelut mahdollistavat esimerkiksi ikäihmisten asumisen kotona pidempään. Jos ikäihmiset joutuisivat muuttamaan keskustaajamaan, tulisi kaupungille noin puolen miljoonan euron lisäkustannukset asumis- tai laitospaikkojen järjestämisestä, laskee Kinnula.

Uusia näkökulmia ja kumppanuuksia

Ritva Kinnulan mukaan kuntaorganisaatiot ovat usein jäykkiä ja toiminta sektorikohtaista.

– Toimijoita pitää vähän ravistella ja katsoa asioita uusista näkökulmista. Esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat, kuten esim. 4H-yhdistys, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Punainen Risti, kyläyhdistykset tai seurakunnat eivät yleensä ole hyötykäytössä palveluiden turvaamisen kannalta puhumattakaan yrityksistä.

Kun voimia yhdistetään, saadaan aikaiseksi paljon hyvää.

– Yhdessä tekemällä on kaupunkilaisten yhteishenki parantunut, Ritva Kinnula kiittelee.

Tällä ohjelmakaudella toimintamallia edistetään Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeessa. Katso myös Kuntien viritysopas!

Näin turvaat arkea omassa kylässäsi

• Tee hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus ja sovita niistä kumpuavat asiat kunnan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon.

• Kartoita järjestöjen, yritysten, kunnan ja hankkeiden palvelut. Kerro niistä asukkaille ja ota ne hyötykäyttöön.

• Muotoile palvelut vastaamaan käyttäjien, kuten lasten, lapsiperheiden, nuorten, työikäisten ja ikäihmisten tarpeita.

• Käytä palveluiden muotoilussa järjestöjen, kunnan, kyläyhdistysten, yritysten, hankkeiden, seurakunnan, poliisin ja pelastuslaitoksen asiantuntemusta.