Rullailua, hengailua ja vaikuttamisen oppitunti

Rullailua, hengailua ja vaikuttamisen oppitunti

Nuorten aloitteesta syntyi betoninen skeittiparkki ensin Ylivieskaan. Pian lähikunnat seurasivat perässä.

Keskellä Ylivieskan liikuntapuiston vilinää kaksi kaverusta taituroi rullalaudoilla. Lukioikäiset Kalle Poutanen ja Elias Marjanen ovat skeittiparkin vakiokäyttäjiä.
– Kolmesta neljään kertaa viikossa tulee käytyä. Tämä on mukava paikka viettää aikaa, kaverukset kertovat.

Ylivieskan skeittaajien pitkäaikainen haave kunnon parkista toteutui vuonna 2015, jolloin uusi betoniparkki valmistui ensimmäisenä koko lähialueella. Nuoret itse olivat mukana suunnittelemassa paikkaa ja pääsivät välillä myös auttamaan ammattilaisia rakentamisessa.
– Tämä on ihan toista kuin vanha vanerinen ramppi, paljon hiljaisempi ja turvallisempi, pojat toteavat.

Parkin toisessa päässä on allas eli syvänne, jossa voi laskea reunalta reunalle. Toisessa päässä on paikka, josta löytyvät curbit ja boxit eli temppuiluun sopivat laatikot ja töyssyt. Skeittaajien lisäksi parkkia käyttävät myös potkulautailijat.

– Varsinkin nuorimpien joukossa enemmistö potkulautailee, sillä se on helpompaa opetella. Mukavaa se on silti aina nähdä, kun joku uskaltautuu skeittilaudan päälle, Poutanen ja Marjanen tuumaavat.

Aloite skeittirampin rakentamisesta tuli aikoinaan nuorilta itseltään. Ylivieskan nuorisovaltuusto lähti ajamaan asiaa ja sai kaupungin mukaan hankkeeseen. Noin 95 000 euron hankkeeseen saatiin rahoitus Rieska-Leaderiltä.

– Päättäjät ymmärtävät täällä hyvin nuorten merkityksen ja haluavat tukea heidän liikuntamahdollisuuksiaan. Sitä kautta skeittiparkki vaikuttaa varmasti myös kaupunki-imagoon, nuorisopalvelujohtaja Elisa Männistö toteaa.

Nuorille vaikuttamisen oppia

Ylivieskan vanavedessä myös Oulaisten, Merijärven ja Sievin kunnat ovat viime vuosien aikana rakentaneet skeittirampit Leader-rahoituksella.

Lähikunnista viimeisimpänä omansa sai Kannus, jossa toteuttajana oli yhdistys, Kannuksen Rullaajat ry. Betoninen skeittiparkki valmistui vuoden 2018 kesällä Kitinvaparin vapaa-aikakeskuksen läheisyyteen.

– Parkille oli täällä selkeä tarve. Aiemmin nuoret rullailivat kauppojen pihoilla, ja samaan aikaan skeittausta harrastava poikani kulki naapurikuntien parkeissa harjoittelemassa, kertoo Kannuksen Rullaajat ry:n puheenjohtaja Noora Pajala.

Yhdistys perustettiin edistämään skeittiharrastusta ja viemään eteenpäin parkkihanketta. Vaikka vetovastuu on vielä hankkeen loppuun saakka aikuisilla, nuoret ovat Pajalan mukaan olleet aktiivisesti mukana.

Ylivieskan vanavedessä myös Oulaisten, Merijärven ja Sievin kunnat ovat viime vuosien aikana rakentaneet skeittirampit Leader-rahoituksella.

– Heille tämä oli samalla innostava ahaa-elämys siitä, että asioihin voidaan itsekin vaikuttaa. Tällainen näkyvä hanke vaikuttaa positiivisesti myös niiden mielissä, jotka eivät itse skeittaa.

Skeittiparkkiin ovat tervetulleita niin rullalautailijat, potkulautailijat kuin BMX-pyöräilijätkin. Lisäksi siellä on penkkejä istuskeluun ja ajanviettoon.

– Skeittaus on matalan kynnyksen laji. Sen harrastaminen on maksutonta, eikä se siten eriarvoista nuoria. Toisaalta lajin parissa voi edetä pitkällekin, varsinkin nyt kun se otettiin mukaan olympialaisten ohjelmaan, Pajala toteaa.

– Skeittiyhteisö tällä alueella on tiivis. Nuoret tuntevat toisensa ja käyvät eri kuntien parkeilla. Siten nämä hankkeet ovat tavallaan koko alueen yhteisiä.


 

Juttu on alun perin julkaistu Popikin sivuilla.

29.11.2018
Teksti: Hanna Perkkiö, toimittaja, freelancer
Kuvat: Hanna Perkkiö