Uusi kotimaa avautuu yhdessä kokeilemalla

Uusi kotimaa avautuu yhdessä kokeilemalla

Tulipa Suomeen melkein mistä tahansa maailman kolkasta hyvänsä, hämmentävät tulijaa loputtomat metsäalueet sekä talven pimeys ja kesän valoisuus. Monia yllättää se, miten paljon tilaa meillä on. Maaseudulla Suomen ainutlaatuiset luonto-olosuhteet korostuvat.

Suurin osa maahanmuuttajista hakeutuu kaupunkeihin tuttavien ja tutumman elämänmenon perässä. Maaseudulla on kuitenkin tarjota universaaleja vetovoimatekijöitä. Olisiko niin, että jos haluaa todella suomalaiseksi, kannattaa muuttaa maalle?


Maahanmuutto on yksi ratkaisu kestävyysvajeeseen ja ikääntymisestä johtuvaan  huoltosuhteen vinoutumaan. Maaseutualueiden elinvoimaisuuden kannalta uudet asukkaat tuovat toivottua buustia aluetalouteen. Yrittäjät monipuolistavat palvelutarjontaa ja kyläkoulukin voi säilyä, jos uusia oppivelvollisia saadaan. Maahanmuuttajien kotoutuminen maaseudulle ei kuitenkaan ole vain taloudellinen kysymys, vaan taustalla vaikuttavat monet kulttuuriset tekijät.


Maaseudulla kotoutumisen haasteina ovat työllistyminen ja koulutuksen saatavuus. Pienillä paikkakunnilla vaaditaan erityisen hyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden välillä, jotta tällaiset maantieteeseen perustuvat haasteet saadaan taklattua. Se onnistuu, mutta sitten ovat vielä valtavat, vierailta ja pelottavilta tuntuvat metsät ja syksyinen pimeys ja kylmyys, jotka eivät varsinaisesti rohkaise astumaan ulos.


Tunturi-Lapissa näitä pelkoja ja epämukavuuksia on lähdetty kääntämään hyvinvoinniksi ja viihtymiseksi. – Meille lappilaisille elämä on luontoon sitoutunutta. Se on sitä, mitä meillä on tarjolla, projektikoordinaattori Anna Hakala naurahtaa. Hakala vetää hanketta Vastaanottava Tunturi-Lappi, joka pyrkii saamaan maahanmuuttajastatuksella maahan tulleita jäämään ja juurtumaan Kolarin ja Kittilän alueelle. – Yritämme vaikuttaa siihen, että maahantulija viihtyisi. Ei vain työpaikan saanti, vaan että syntyisi myös kontakteja, jotka saisivat jäämään, Hakala kiteyttää hankkeen tavoitetta.


Maaseudun Sivistysliiton hankkeessa paikallisista yhdistyksistä koulutetaan kantasuomalaisia ympäristöluotseja ”yhdessäkulkijoiksi” luontoon ja kotikulmille. – Elämys voi avautua eri tavalla, kun vierellä on joku näyttämässä omaa tapaansa liikkua arkiympäristöissään ja kertomassa, miksi ne metsä ja tunturi on niin tärkeitä, Hakala valottaa.


Osaamisen puute on suuri haaste kotouttamisessa. Maahan tulijoiden kohdalla tarvitaan lisää osaamista erityisesti kielestä ja kulttuurista. Vastaanottajilta puolestaan puuttuu osaamista kohdata uudet asukkaat ja auttaa heidät uuden arjen alkuun. Kyläyhdistykset ja muut paikalliset järjestöt ovat perinteisiä kylään muuttaneiden vastaanottajia, jotka parhaimmillaan saavat tulijat juurtumaan kylään ja varmistettua, että uusien asukkaiden osaaminen hyödynnetään yhteisössä. Yhteisen kielen ja yhteisten tapojen puute tuo vaikeuskerrointa työlle, mutta onnistunut kotouttaminen rikastuttaa myös maaseutukylien elämää. Maahanmuuttajat ovat piristysruiske monelle kylälle.