Pic1

Hiiltä sitovat kylät- Kyläkehittämistä ilmaston näkökulmasta

Toimintaa ilmastoahdistuksen ehkäisemiseksi! Pirkan Kylien ry:n Hiiltä sitovat kylät- hanke tuo yhteen Pirkanmaalaisten kylien asukkaita ilmastoon liittyvien kysymysten äärelle ja konkreettisten projektien pariin.

Hiiltä sitovat kylät -hanke tsemppaa pirkanmaalaisia kyliä miettimään ilmastoasioita. Hankkeen vetäjän Heidi Hallongrenin mukaan toiminta on monipuolista ja asioihin tartuaan konkreettisesti. Hankkeessa esimerkiksi autetaan kyliä järjestämään kaikille avoimia tilaisuuksia erilaisiin teemoihin, kuten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, liittyen.

- Olemme pitäneet aurinkoenergiatilaisuuksia, joihin olemme kutsuneet paikallisen sähköntarjoajan kertomaan, mikä on mahdollista heidän näkökulmastaan. Paikallisen osaamisen huomioiminen on erittäin tärkeää, painottaa Hallongren.

Kylien ilmastoilloissa on kartoitettu kylän kotitalouksien ja koko kylän hiilijalanjälkeä. Kyläläiset ovat myös yhdessä pohtineet, millaisia arjen toimia voitaisiin ottaa askeleina kohti ilmastoystävällisempää elämää. Hankeessa on myös pidetty biohiilen valmistusta opettavia työpajoja ja harjoiteltu mehiläisvahakankaan valmistusta. Lisäksi on järjestetty villiyrttikursseja, joissa luonnossa retkeilemässä on opittu tunnistamaan villiyrttejä ja opittu myös niiden terveysvaikutuksista, säilömisestä ja käytöstä.

Hiiltä sitovat kylät- hanke on kaksivuotinen ja aloittanut toimintansa vuonna 2019.

- Ensimmäinen vuosi oli käynnistelyä – keskustelua ja ideointia kylien kanssa. Tämä vuosi on ideoinnin aktivointia ja konkreettista toimintaa, kuvailee Hallongren.

Hanketta on rahoittanut Pirkanmaan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Yhteinen ilmastotyö on tuonut mukaan uusia kylätoimijoita

Toiminta-alueellaan Pirkanmaalla Hiiltä sitovat kylät -hankkeen toiminnassa on ollut mukana hieman päälle 30 kylää. Heidi Hallongren kertoo, että mukaan ovat lähteneet erityisesti sellaiset kylät, joissa ollaan jo valmiiksi ilmastoasioissa valveutuneita ja muutenkin aktiivisia.

- Kylissä on tahtoa sekä tarvetta päästä tekemään oikeasti jotain ilmastoasioiden eteen, ettei vain podeta ilmastoahdistusta tekemättä mitään, Hallongren toteaa.

Hallongrenin mielestä on ollut hienoa nähdä, miten perinteisen kylien kehittämisen lisäksi on nyt saatu aikaan aivan uudenlaista yhteistä toimintaa. Uusien teemojen kautta on saatu aktivoitua mukaan esimerkiksi nuoria ja kylälle jostain muualta muuttaneita asukkaita, jotka eivät ole olleet ennen kylätoiminnassa aktiivisesti mukana.

Ilmastosankarit-niminen kyläkoulukierros lokakuussa 2019 toi Hallongrenille luottamusta tulevaisuuteen.

- Lapsille kierrätys- ja ilmastoasiat ovat jo itsestään selviä, ja siitä tuli hyvä fiilis. Tulevaisuuden sankarit kasvavat kyläkouluissa. Nämä lapset löytävät vamasti ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin, vaikka tällä hetkellä aikuiset eivät niitä vielä keksisikään.

Perinteisiä ilmastoystävällisiä tapoja uudelleen käyttöön

Heidi Hallongrenin mukaan suomalaisissa kylissä on hyvät puitteet toteuttaa ilmastotekoja, koska maaseudulla on edellytykset elää ilmastoystävällisesti verrattain pienellä hiilijalanjäljellä. Maaseudulta löytyy perinteisiä jo osin unohtuneitakin ilmastoystävällisiä toimintatapoja, joita kylissä kannattaa ottaa uudelleen käyttöön.

- Pienilläkin teoilla on merkitystä. Jos haluaa elää ympäristöystävällisemmin ja pyrkiä pienentämään hiilijalanjälkeään löytyy kaikille varmasti omaan elämäntilanteeseen ja arkeen sopivia tapoja vaikuttaa, Hallongren toteaa.

Ilmastoteot näkyvät myös kukkarossa, esimerkiksi säästynyt energia ja vähentynyt ruokahävikki palkitsevat lopussa säästyneenä rahana.

Muokkauspäivämäärä: 4.8.2020
Teksti: Heidi Kohtala