Kylät ja tulevaisuus

07.06.2023 12:36Etelä-Pohjanmaa

Tulevaisuudentutkijoiden senioreita Suomessa on kymmenkunta ja he ovat mukana usein, kun suunnitelmia tehdään. Ilkka Halava on yksi heistä. Halava on tehnyt yhteistyötä 1600 työyhteisön kanssa. Tulevaisuustutkijat mahdollistavat ennakoivan suunnittelun ja he pystyvät tunnistamaan uusia mahdollisuuksia taloudelliselle kehitykselle ja monipuolistamiselle sekä tuovat innovatiivisia ratkaisuja kehitystyöhön. Kylien tulevaisuutta tarkastellaan tässä tekstissä muutamien keskeisten näkökulmien kautta.

Teknologian kehitys

Kukaan ei tiedä miten nopeasti teknologian kehitys muuttaa maailmaa seuraavan viiden vuoden aikana. Helmikuu 2023 jää historiaan, sillä silloin tekoälysovellukset tulivat tunnetuksi. Huhtikuussa tekoäly loi syöpälääkkeen, jolloin yksi syöpä poistui vakavien listalta. Tulevaisuustutkija Halava korostaa, että nyt ollaan vasta lämmittelyvaiheessa ja tekoälyllä on merkittävä vaikutus ihmisten tuottavuuteen.

-Aikaisemmin vertaisarvioidut tutkimukset rakensivat yhteistä ymmärrystä pala kerrallaan. Tekoäly taas hyödyntää massiivisia tietomääriä ja antaa nopeita vastauksia ihmisten kysymyksiin.

Halava kehottaa miettimään, voisiko esimerkiksi Leader-rahoitusta hyödyntää AI-hubin rakentamisessa. AI-hub on keskus tekoälyosaamiselle, tutkimukselle ja kehitykselle, joka tarjoaa resursseja ja yhteistyömahdollisuuksia tekoälyn edistämiseksi eri aloilla.

-Onko sisäänrakennetusti meissä, että ajatellaan, että joku kyllä kaupungissa kokeilee ja kertoo sitten meille mikä toimii? Tämä aika synnyttää kysymyksen, onko tekoälysovellusten jonkinlainen keskittymä Helsingissä vai Tampereella vai Kurikassa vai Kauhajoella? Minne me ajatellaan, että se kuuluu?

-Vastaus ratkaisee, tavoitellaanko jotain vai ei. Ajatellaan helposti, ettei pärjätä suurille kaupungeille, vaikka siihen ei ole mitään perustetta.

Energia tulevaisuudessa

Kun mietitään kylien tulevaisuutta, yksi iso kysymys on se, onko energia edelleen hinnoiteltu hyödyke, jota kaikki maksavat itse. Voiko teknologia tähdätä siihen, että tulevaisuudessa olisi 0-elinkustannuskyliä, joissa pystytään tuottamaan energiaa, jota kuntalaisille annetaan? Mikäli energia kuuluisi infraan, elinkustannukset romahtaisivat kylään muuttaessa.

Energiaa voitaisiin tuottaa tuuli- ja aurinkovoimalla ja maalämmöllä. Lisäksi voisi olla sisäviljelyä, ja ruuantuotanto olisi rakennettu niin, ettei se maksaisi juuri mitään.

-Etelä-Pohjanmaalle saa montakin aurinkoenergiapuistoa. Pienet kylät voisivat hyvinkin tehdä sen.

-Jos rakenne olisi yhtäkkiä sellainen, ettei tarvitsisi keskittyä tekemään perustyötä kattamaan elinkustannuksia, vaan voisi keskittyä tekemään sellaista mikä oikeasti kiinnostaa, Halava pohtii.

Perusasiat kuntoon kylillä

Halavan mukaan kylien pitäisi pohjimmiltaan organisoida tapaamisia. Kylät ovat tietynlaisia tapahtumatuottajia ja -järjestäjiä. Kylillä asumisessa on monenlaisia etuja: maalla kaikki tuntevat toisensa ja tietävät alueen palvelut sekä mistä mitäkin löytyy.

Halava kertoo, että on kylien elinvoima, koostuu seitsemän kohdan tuottavuusrakenteesta.

1. Kylillä on tärkeää, että kaikki asukkaat ovat mukana sosiaalisissa verkostoissa, että työnjakoa ja yhteistyötä voi tehdä muiden kanssa.
2. Kylillä rakennetaan sosiaalisuutta verkossa ja silloin asukas voi itse päättää koska osallistuu ja mihin. Kylillä ehkä unelmoidaan siitä, että ollaan rauhassa ja saa tehdä mitä haluaa ja näyttää miltä haluaa – ja itse päättää koska näkyy muille.
3. Kaupungeissa on paljon sopimuksia ja malleja, esimerkiksi tietyt toimintatavat kuntosaleilla. Kylillä ei välttämättä ole sopimuksia valmiiksi, vaan kylille pitää luoda juttuja, jotka edustavat tavalla tai toisella meitä ja yhteisöllisyyttä. Roskienkeräyspäivä, yhteinen jalkapallo-ottelu, saunailta – luodaan jotain sellaista, mitä ei luonnostaa olisi. Sellainen kylä, jossa näitä on paljon, on oikeasti houkutteleva.
4. Kylässä pitäisi olla kauppapaikka, missä voi käydä kauppaa ja vaihtaa asioita. Someryhmä tai siivous-/kirpparipäivä voi olla sellainen.
5. Kylä pitäisi tunnistaa maantieteellisesti. Kylän pitäisi olla sellainen paikka, johon voi tulla ja mennä vapaasti, mutta pitäisi tietää, koska on kylässä. Onko teidän kylällänne maamerkkiä?
6. Kaupunki tuottaa paljon ärsykkeitä, joihin voi ottaa kantaa, voi osallistua tapahtumiin jne. Kylä voi rakentaa tietyt paikat ärsykkeille, esimerkiksi kylätalolle ja verkkoon. Ärsykkeiden määrä pysyy hallinnassa ja on asukkaiden löydettävissä. Halavan mielestä jokaisella kylällä pitäisi olla myös sisätori, jolloin olisi talvellakin paikka, jossa voisi tavata muita.
7. Resurssikeskittymä – kylien pitäisi pystyä kokoamaan kylältä löytyvät asiat kaikkien tietoon. Onko tieto vuokrattavista ja laitattavista tavaroista kaikkien saatavilla?

On tärkeää miettiä, miten rakennetaan sellainen kyläympäristö, missä kaikki nämä asiat tapahtuvat. Seuraava kehittämisen taso voi käynnistyä sitten, kun nämä seitsemän asiaa ovat kunnossa. Lisäksi tarvitaan priimusmoottorihenkilöitä viemään asioita eteenpäin. He ovat henkilöitä, jotka tekevät päätöksiä ja lähtevät rakentamaan asioita.

Seuraavan Kylä-hankkeen suunnittelu jatkuu Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmissä. Hanketta haetaan syksyllä 2023, kun ELY:n rahoitushaut ovat auenneet.