Valtiontuki: Komissio pyytää kommentteja laajakaistaverkkojen käyttöönottoa koskevien EU:n valtiontukisääntöjen tarkistusehdotuksesta

Euroopan komissio on käynnistänyt kohdennetun julkisen kuulemisen, jossa kaikkia osapuolia pyydetään kommentoimaan laajakaistaverkkojen valtiontukisääntöjen (”laajakaistasuuntaviivojen”) ehdotettua tarkistusta. Kuulemiseen voi osallistua 11. helmikuuta 2022 saakka.

Siirry kohdennettuun julkiseen kuulemiseen

Laajakaistasuuntaviivoilla pyritään helpottamaan laajakaistaverkkojen rakentamista ja käyttöä alueilla, joilla yhteydet eivät vielä ole riittävällä tasolla, kuten EU:n syrjäisemmillä ja harvaan asutuilla alueilla. Suuntaviivojen puitteissa EU-maat voivat tietyin edellytyksin tukea nykyaikaisia infrastruktuureja, jotka pystyvät tarjoamaan loppukäyttäjille laadukkaita ja kohtuuhintaisia tietoliikenneyhteyksiä ja kaventavat digitaalista epätasa-arvoa tilanteissa, joissa kaupallisilla toimijoilla ei ole kannustinta investoida verkkoihin. Samalla suuntaviivoilla pyritään kuitenkin myös suojelemaan yksityisiä investointeja. Suuntaviivojen mukaan julkisia tukitoimenpiteitä ei saa toteuttaa, jos yksityiset toimijat investoivat kyseessä oleviin verkkoihin. Päämääränä on lisäksi edistää tervettä kilpailua kilpailutukseen perustuvien valintamenettelyjen, teknologianeutraaliuden ja verkon käyttöoikeuksien avointa saatavuutta koskevien vaatimusten avulla.

Komissio on suorittanut arvioinnin nykyisten laajakaistasuuntaviivojen toimivuudesta. Siinä kävi ilmi, että nykyiset suuntaviivat toimivat hyvin, vastaavat yleisesti ottaen tarkoitustaan ja ovat osaltaan edistäneet merkittävästi laajakaistaverkkojen yleistymistä. Toisaalta arviointi osoitti myös, että nykysääntöihin on tehtävä joitakin kohdennettuja mukautuksia, jotta voidaan ottaa huomioon markkinoiden ja teknologian viimeisin kehitys sekä EU:n tämänhetkisten painopisteiden kuvastama nopeasti lisääntyvä tarve entistä paremmille tietoliikenneyhteyksille.

Komissio ehdottaakin suuntaviivoihin joitakin kohdennettuja tarkistuksia. Tarkistusehdotus sisältää seuraavanlaisia muutoksia:

  • Gigabittitason kiinteille verkoille annettavalle julkiselle tuelle asetetaan uudet siirtonopeusvaatimukset ja matkaviestinverkkojen käyttöönoton tukemisesta annetaan uutta ohjeistusta. Tavoitteena on i) ottaa huomioon loppukäyttäjien kasvavat yhteystarpeet ja ii) selventää edellytyksiä, joiden täyttyessä tukea voidaan myöntää. Erityisesti selvennetään markkinoiden toimintapuutteen käsitettä ja suorituskykyä, johon tukea saavien verkkojen on kyettävä.
  • Käyttöön otetaan uusi mahdollinen julkisen tuen luokka, joka koostuu kiinteiden ja matkaviestinverkkojen käyttöönoton tukemisesta kysyntäpuolen toimenpiteillä (ns. arvoseteleillä). Tarkoituksena on taata oikeusvarmuus selventämällä ehtoja, jotka koskevat tukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille ja joita komissio viimeaikaisen tapauskäytännön mukaisesti soveltaa tukitoimenpiteisiin.
  • Tiettyjä komission suorittaman valtiontukiarvioinnin kannalta tärkeitä käsitteitä selvennetään edelleen liittyen esimerkiksi tarvittavaan kartoitukseen, ennen tuen myöntämistä suoritettaviin julkisiin kuulemisiin, kilpailutukseen perustuviin valintamenettelyihin, tukkutason käyttöoikeuksia koskeviin velvoitteisiin ja tuettujen verkkojen laajentamiseen yksityisin varoin.

Laajakaistasuuntaviivojen luonnos ja lisätiedot julkisesta kuulemisesta ovat saatavilla verkossa.

Seuraavat vaiheet

Tänään käynnistetyn kuulemisen lisäksi laajakaistasuuntaviivojen ehdotetusta tekstistä keskustellaan myös komission ja EU-maiden välisessä kokouksessa, joka järjestetään kuulemisjakson loppupuolella. Näin sekä EU-mailla että muilla asiasta kiinnostuneilla on riittävät mahdollisuudet kommentoida komission ehdotusluonnosta.

Uudet laajakaistasuuntaviivat on tarkoitus hyväksyä vuoden 2022 puolivälissä.

Taustaa

Nykyisissä vuoden 2013 laajakaistasuuntaviivoissa sallitaan julkiset investoinnit, jos markkinoilla on toimintapuutteita ja investoinneilla saadaan aikaan merkittävä parannus (huomattava muutos). Tuen sallimiseen liittyy myös tiettyjä muita ehtoja kilpailun ja yksityisten investointien kannustimien suojaamiseksi.

Suuntaviivoja täydennetään ns. yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella, jossa määritellään valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat ennakkoedellytykset. Näiden edellytysten täyttyessä EU-maat voivat toteuttaa valtiontukitoimenpiteitä ilmoittamatta niistä etukäteen komissiolle.

Vuosina 2014–2019 EU-maat käyttivät noin 30 miljardia euroa julkisia varoja EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti laajakaistainfrastruktuuriin liittyvien investointivajeiden korjaamiseen ja Euroopan digitaalistrategiassa vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin mukaan jo 87,2 prosentilla Euroopan kotitalouksista oli vuoden 2020 puoliväliin mennessä mahdollisuus nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s (verkosta käyttäjälle) laajakaistayhteyteen, ja gigabittitason yhteys oli 59,3 prosentin ulottuvilla. Kesäkuun 2020 loppuun mennessä lähes kaikki EU:n kotitaloudet (99,6 prosenttia) olivat 4G LTE -matkaviestintäverkkojen peittoalueella ja 13,9 prosenttia 5G-verkkojen piirissä.

Gigabittitiedonannossaan komissio kartoitti vuoteen 2025 asti EU:n verkkoyhteystarpeet, jotka täyttämällä voidaan rakentaa eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa, jossa: i) kaikilla kotitalouksilla Euroopassa olisi oltava mahdollisuus vähintään 100 Mbit/s (verkosta käyttäjälle) internet-liittymään, jonka siirtonopeus olisi voitava nostaa gigabittiluokkaan, ii) ns. sosioekonomisten vaikuttajien tiloissa, kuten kouluissa, sairaaloissa ja julkishallinnon tiloissa sekä digi-intensiivisissä yrityksissä olisi oltava mahdollisuus gigabittiluokan liittymään (1 Gbit/s verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon) ja iii) kaikilla kaupunkialueilla ja kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä olisi oltava keskeytymätön 5G-verkko.

Komissio julkaisi helmikuussa 2020 EU:n digitalisaation painopisteet ja tiedonannon ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” ja muistutti, että EU:n vuoden 2025 yhteystavoitteiden saavuttaminen on edelleen Euroopan digitalisaation tärkein osatekijä.

Digikompassitiedonannossa kaavaillaan, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien unionin kotitalouksien olisi oltava gigabittitason verkon piirissä ja 5G-verkon olisi katettava kaikki asutut alueet. Digitaalinen vuosikymmen -ohjelmaa koskevassa ehdotuksessa korostetaan, että yhteiskunnalliset siirtonopeustarpeet sekä käyttäjältä verkkoon että verkosta käyttäjälle kasvavat jatkuvasti. Siinä todetaan, että vuoteen 2030 mennessä gigabittitason liittymiä olisi kohtuullisin ehdoin kaikkien niitä tarvitsevien saataville.

Muokkauspäivämäärä: 9.12.2021