Tornitalo hankki oman kuidun: nopeus nousi, hinnat romahtivat

Tornitalo hankki oman kuidun: nopeus nousi, hinnat romahtivat

Espoon Leppävaarassa suuren kauppakeskuksen vieressä sijaitsee 20-kerroksinen tornitalo, Asunto-osakeyhtiö Espoon Leppävaaran Torni. 115 asunnosta koostuva talo on poikkeuksellinen monessa mielessä – myös asukkaiden internetyhteyksien toteutuksessa.

Toisin kuin kaupunkiasunnoissa asuvilla tyypillisesti, miltei kellään leppävaarantornilaisella ei ole omaa liittymäsopimusta operaattorin kanssa. Sen sijaan asunto-osakeyhtiöllä on yksi, yhteinen valokuituliittymä, jonka gigabittiin sekunnissa kumpaankin suuntaan yltävä kaista on jaettu taloyhtiön asuntojen kesken.

Kaikki alkoi sadasta megabitistä

Liittymähankkeen puuhamies on talon asukas, nelikymppinen tietoliikenneinsinööri Eero Volotinen. Hän lähti selvittelemään vaihtoehtoja alun perin omien tarpeidensa takia: "Olisin halunnut esimerkiksi symmetristä 100 / 100 megabitin nopeutta tarjoavan laajakaistan, mutta mikään operaattori ei halunnut sellaista myydä. Kiinteistöön tulevan valokuidun ansiosta olisin voinut hankkia operaattorilta nimellisnopeudeltaan 1000 / 100 megabitin liittymän, mutta se olisi maksanut 70 euroa kuussa. Siispä lähdin selvittämään, millaisia yhteysvaihtoehtoja olisi tarjolla koko taloyhtiölle", Volotinen kertoo.

Volotisen mukaan liittymäpaketteja myyvillä nettioperaattoreilla on hyvin niukasti motivaatiota tarjota taloyhtiöille yhteisiä liittymiä siitä yksinkertaisesta syystä, että myymällä jokaiseen asuntoon oma liittymä on mahdollista tienata selvästi paremmat rahat. Niinpä taloyhtiön kuituyhteyden toteuttajaksi valikoitui tarjouspyyntöjen perusteella espoolainen SuomiCom, joka on erikoistunut toimittamaan nopeita yhteyksiä yrityksille. "Monet yrityksille myyvät operaattorit eivät miellä taloyhtiötä yritykseksi, vaikka esimerkiksi meidän yli sadan asunnon yhtiömme liikevaihto on melkoinen", Volotinen mainitsee.

Ruuhkaton kaista kaikille

SuomiComin toimittama laajakaistayhteys yltää nykyisellään yhden gigabitin sekuntisiirtonopeuteen sekä tietoa ladattaessa että lähetettäessä. Tässä se eroaa kuluttajaliittymistä, jotka ovat lähes aina epäsymmetrisiä, eli lähetyskaista on selvästi latauskaistaa kapeampi.

Kapasiteettia on helppo nostaa tarvittaessa, sillä teknisesti yhteys tarjoaa jopa kymmenen gigabitin nopeuden suuntaansa ilman laitteistomuutoksia. Volotinen kertoo, että toistaiseksi gigabitin yhteys on riittänyt ruhtinaallisesti. Kaikkien aikojen ruuhkapiikki yhtiössä nosti latauskaistan liikenteen noin 500 megabittiin sekunnissa, eli puoleen maksimivauhdista. Kasvunvaraa liikenteelle on siis vielä reilusti, ennen kuin nopeusluokan kasvattamista tarvitsee miettiä.

Liittymän toteutusta helpotti kiinteistölle valmiiksi vedetyn valokuidun ohella se, että vuonna 2009 rakennetussa talossa oli valmis ethernet-verkkokaapelointi kaikkiin asuntoihin ja yleisiin tiloihin. Niiden ansiosta myös esimerkiksi taloyhtiön kerhohuoneessa on nyt oma langaton verkko vapaassa käytössä.
"Vaikka yhteyden siirtokaista on jaettu kaikkien asuntojen kesken, käytännössä yksittäiselle käyttäjälle on yhtiössämme tarjolla niin paljon siirtokaistaa kuin hänen laitteensa todennäköisesti pystyvät käyttämään", Volotinen kertoo. Kiinteistöjen jaettuja liittymiä saatetaan karsastaa juuri jaetun kaistan teoriassa aiheuttaman ruuhkautumismahdollisuuden takia, mutta se ei ole ongelma, kunhan kaistanleveys mitoitetaan oikein.

Edullisuus miellyttää

Vielä nopeuttakin enemmän tyytyväisyyttä taloyhtiössä ovat aiheuttaneet huomattavasti alentuneet kustannukset. Siinä, missä asukkaat aiemmin maksoivat asuntokohtaisista liittymistään useita kymmeniä euroja kuussa nopeusluokasta riippuen, on taloyhtiön huippunopean nettiyhteyden kustannus jokaiselle asunnolle sama noin kymmenen euron summa.

Ylimääräistä vaivaakaan liittymän käyttöönotto ei aiheuttanut: asukas voi kytkeä laitteensa suoraan avoimeen internetiin seinäpistokkeestaan tai muodostaa oman langattoman verkkonsa halvimmillaan muutaman kymmenen euron hintaisen tukiasemareitittimen avulla. Mitään erityisiä asuntokohtaisia asennuksia ei valmiin kaapeloinnin ansiosta tarvittu.
Eero Volotinen kertoo juuri kustannussäästöjen olevan taloyhtiökohtaisen kuituliittymän merkittävin etu. "Se, että jokainen asukas ostaa oman nettiliittymänsä operaattorilta, ei ole millään lailla kustannustehokasta. Eihän yrityksissäkään osteta nettiliittymää jokaiselle työntekijälle erikseen.

Taloyhtiömme asukkaille talon yhteisen laajakaistan tuottamat säästöt ovat vuositasolla kymmenientuhansien eurojen luokassa", Volotinen kertoilee tyytyväisenä, ja summaa vielä tilanteen: "Uudessa järjestelyssä monet talon asukkaat saivat jopa kymmenen tai sata kertaa nopeamman nettiliittymän kuin heillä ole aiemmin, ja samaan aika hinta laski. He ovat ymmärrettävästi suhtautuneet asiaan positiivisesti.”

Korjaus neljässä tunnissa

Muiden asukkaiden ohella myös Volotinen, jonka nettiliittymätarpeista koko ajatus alun perin lähti, on luonnollisesti tyytyväinen. "Aiemmin läppärini kiintolevyn sisällön varmuuskopiointi pilvipalveluun saattoi kestää viikon. Nyt ei tarvitse pahemmin odotella", hän myhäilee.

Yritysliittymässä ei ole samanlaista, erilaisissa teknisissä ongelmissa auttavaa helpdesk-palvelua kuin kuluttajaliittymissä yleensä. Tälläkin asialla on kuitenkin toinen puoli: operaattorien vasteaika kuluttajaliittymän vikatilanteissa on tyypillisesti kolme vuorokautta, kun SuomiCom lupaa reagoida ongelmiin neljän tunnin sisällä. Käytännössä ainoa vikatilanne on Volotisen mukaan ollut koko Etelä-Suomen nettiliittymiin vaikuttanut runkoverkon ongelma. Käytännössä taloyhtiön liittymä onkin osoittautunut sekä nopeaksi, edulliseksi että luotettavaksi.


Mikäli olet kiinnostunut yhteisen valokuituliittymän hankkimisesta omaan taloyhtiöösi, voit tiedustella yksityiskohdista suoraan Eero Volotiselta. Hänet tavoittaa puhelimitse numerosta 050 347 8920 tai sähköpostilla osoitteesta eero.volotinen[at]iki.fi.