Laajakaista herättää kylän eloon

Toimiva nettiyhteys on monelle itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole joka puolella Suomea eikä varsinkaan haja-asutusalueilla. Yhä tarvitaan investointeja, jotta piuha saadaan vedettyä joka kylään. Onneksi maaseutuohjelmasta on haettavissa rahoitusta, jonka avulla yhteyksiä saadaan myös niille alueille, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta.

Esimerkiksi kunta tai kyläyhdistys voi hakea rahoitusta laajakaistayhteyksien rakentamiseen ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Tuki on 50 tai 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista riippuen hakijan liikevaihdosta. Loput rahoituksesta voi kattaa yksityisellä rahoituksella tai talkootyöllä.

Aiemmin rahoitusta myönnettiin vain yleishyödyllisille toimijoille, mutta tilanne on nyt muuttunut, ja esimerkiksi pk-yritys voi saada rahoituksen laajakaistahankkeeseen. Jos hakijan liikevaihto on jonakin vuonna viimeisen kolmen vuoden aikana ylittänyt 10 miljoonaa euroa, voi hakija saada 50 % tukea laajakaistahankkeisiin. Muuten tuki on 70 %. Jos hakijan liikevaihto ylittää yli 50 miljoonaa euroa, ei tukea myönnetä.

Rahoitus maksetaan EU:n maaseuturahastosta ja rahoitushakemuksen voi täyttää verkossa. Ennen hakemuksen tekemistä kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen maaseutuyksikköön tai alueen Leader-ryhmään, jotka neuvovat hakemuksen laatimisessa.

Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä laajakaistahakemuksia on jätetty 88 kappaletta eri puolella Suomea. Haku on jatkuva ja hakemuksia käsitellään koko ajan. Tähän mennessä rahoitus on myönnetty 40 laajakaistahankkeelle, jotka ovat saaneet yhteenlaskettuna noin 20 miljoonan euron rahoituspotin.

Vilkkainta kiinnostus laajakaistan rakentamiseen on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, jossa rahoitusta on haettu 20 hankkeeseen. Hyvänä kakkosena tulee Pirkanmaa, jossa hakemuksia on jätetty elokuun loppuun mennessä 19 kappaletta.

Työssäni laajakaistakoordinaattorina neuvon ELY-keskuksia laajakaistahakemusten käsittelyssä ja näen konkreettisesti sen tarpeen, johon laajakaistarahoitus vastaa ja toisaalta mitä vaikutuksia hankkeilla on. Parhaimmillaan laajakaistahanke voi lujittaa kylän yhteisöllisyyttä. Hanke lähtee kylän omista tarpeista ja yhdessä tekeminen kasvattaa kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Laajakaistahankkeen tuloksena saadaan toimiva nettiyhteys, joka taas osaltaan mahdollistaa esimerkiksi etätyöt ja yritystoiminnan, nykyaikaisen maatilan toiminnan ja vaikkapa mökkiläisen pidemmän oleskelun maalla, unohtamatta tietenkään viihdekäyttöä.

Suurin murhe on, että laajakaistahankkeessa ei ole mietitty elämää sen jälkeen, kun verkko on valmis. Verkko pitää olla hakijan omistuksessa vähintään 5 vuotta viimeisestä maksusta. Ylläpidosta on huolehdittava, jotta verkko pysyy kunnossa. Vaikka valokuidun iäksi arvioidaan ainakin 50 vuotta, verkossa olevat verkkolaitteet vanhenevat noin viidessä vuodessa. Nämäkin asiat pitäisi miettiä valmiiksi ennen kuin metriäkään kaapelia on aurattu maahan.

Juttu on alunperin julkaistu Maaseutuviraston blogissa.

Teksti: Merja Pahkasalo, laajakaistakoordinaattori Maaseutuvirasto