Kaakkois Suomi on muotia

Kaakkois-Suomi on muotia!

ELY-keskus järjesti tammikuun lopulla alueen Leader-ryhmien kanssa Älykkäät maaseudut 2.0. -webinaarin aiheesta Kaakkois-Suomen maaseutu vuonna 2030. Noin 120 hengen voimin paneuduttiin aiheeseen viimekesäistä webinaaria syvemmin ja näkökulmia tarkentaen. Herättäviä puheenvuoroja kuultiin niin parikkalalais-punavuorelaiselta visionääriltä Jani Halmeelta kuin Takatalo & Tompurin panimoyrittäjältä Mikko Suur-Uskilta. Saadaanko maaseudulle muutosta muuttamalla ajattelua?

Maaseudun kehittämisen rahastosta myönnetään tukea muun muassa tietämyksen siirtoon ja innovoinnin edistämiseen maaseudulla. Siitä hyvänä esimerkkinä tutustuttiin webinaarin aluksi rahaston avulla kehitettyihin kaakkoissuomalaisiin matkailukohteisiin. Maaseutuverkosto on luonut TeeSeSuomessa.fi-sivuston, jossa esitellään yli 300 kohdetta ympäri Suomen. Virtuaalinen matkaopas Henri Niiranen KaakonKantri-tiedotushankkeesta esitteli sivuston ja esimerkkikohteet johdatuksena aamupäivän aiheeseen. Varmasti yhdelle jos toisellekin jäi aamun pikamatkailusta mieleen ainakin Kemppilän upea Myllykoski sekä luontonäyttämö Vahtivuori kekrijuhlineen.

Yhdessä eteenpäin

Maa- ja metsätalousministeriön kolmen asiantuntijan edustus toi kuulijoille tietoa uuden EU-maaseutuohjelmakauden eli CAP27 valmistelusta. Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho kertoi yhdessä tekemisen tärkeydestä maaseudun kehittämisessä ja siitä, kuinka tulevaisuudessa ilmasto- ja ympäristötoimia korostetaan kaikessa toiminnassa. Kaakkoissuomalaisia hän kiitteli erityisesti rohkeista hankkeista. Selkäinaho painotti tietoverkostoja ja niiden tärkeyttä monipaikkaisuuden mahdollistajana. Hänen kanssaan samoilla linjoilla oli johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski yritysrahoituksen puheenvuorossa. Maaseudulle kaivataan sekä uusia toimialoja että uusia yrittäjiä. Yritystuen piiriin halutaan lisää toimijoita - start-up-yritykset, omistajan/sukupolvenvaihdosvaiheessa olevat yrittäjät, osa-aikaiset yrittäjät sekä yksinyrittäjät. Näistä on keskusteltu, mutta lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty.

Johtava asiantuntija Elina Auri esitteli saaristoasian neuvottelukunnan sekä saaristopolitiikan suuntaviivoja. Vaikkei moni mielläkään Kymenlaaksoa tai Etelä-Karjalaa saaristoksi, niin täälläkin on saaristo-osakuntia eli kuntia, jotka täyttävät saaristolain mukaiset olosuhteet ja silloin alueelle voidaan maksaa mm. saaristolisiä. Kaakkois-Suomessa näitä kuntia ovat Parikkala, Ruokolahti, Taipalsaari, Kotka ja Pyhtää.

Tarinan suuntaa voi muuttaa

Työpajatyöskentelyn herättäjäksi oli kutsuttu valtakunnassakin mainetta niittänyt visionääri Jani Halme. Tämä parikkalalaissyntyinen journalisti oli päivän piristysruiske värikkäällä esityksellään. Tarinallistaminen on tämän päivän markkinointikeino. Tarina vetoaa, ja huomatkaa, että tarinan suuntaa voi muuttaa! Näin totesi Halme ja ehdotti tarinan muuttamista niin, että Kaakkois-Suomi onkin esimerkki elävästä maaseudusta – kaikkien ennusteiden vastaisesti. Sillä täällä osattiin hyödyntää uutta megatrendiä eli sitä, että paikallisuus on in. Maailmalla ollaan nimittäin nykyään ylpeitä omista juurista ja halutaan tukea paikallista. BigMac häviää yhä useammin lähiburgerille ja Carlsberg paikkakunnan käsityöläisoluelle. Halme kehotti maakuntia yhdistämään vahvuuksiaan: Repovesi mukaan Saimaan kehittämiseen ja ruukkialueet käyttöön. Lisäksi on mietittävä, mitä palveluja kausiasukas tarvitsee ja haettava esimerkkiä terveysteknologiasta. Ja sitten se tärkein: MARKKINOINTI. Se ei ole vapaaehtoista, vaan pakollinen menoerä siinä missä sähkö ja vesikin. On panostettava mittavaan markkinointiin ja toistoon. Siinä vaiheessa, kun itse alkaa jo kyllästyä markkinointiin, niin suuri yleisö alkaa vasta lämmetä, muistutti Halme.

Valtakunnan virallinen kylähullu Jukka Naukkarinen sekä Takatalo & Tompuri Breweryn panimoyrittäjä Mikko Suur-Uski kommentoivat Halmetta ja aihetta yrittäjän näkökulmasta. Naapurikateudesta pitäisi päästä eroon ja verkostoitua kaikkien edun edessä. Hoitaa tietoverkot kuntoon, jotta maalla voi asua ja yrittää. Huoli kaakkoissuomalaisen maaseudun tulevaisuudesta tuntui ainakin hetken olevan yhteinen, niin paljon keskustelua riitti.

Vilkas ajatustenvaihto jatkui teematyöpajoissa, joissa pohdittiin maaseutuyrittäjyyttä, elinvoimaisia maaseutualueita sekä maa- ja metsätaloutta erityisesti kaakkoissuomalaisesta näkökulmasta. Työpajojen antia kerättiin ja esiteltiin kärki edellä ryhmittäin. Lopulta nämä kahdeksan kehittämisehdotusta äänestettiin tärkeysjärjestykseen ja ykköseksi nousi uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen.

Kuvassa on listattu tärkeysjärjestykseen kaakkoissuomalaisen maaseudun kehittämisen tavoitteet. 1. Uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen 2. Yksinyrittäjyydestä yhteisyrittäjyyteen 3. Ilmastonmuutoksen huomioiminen 4. Markkinoinnin tehostaminen 5. Kannattavuuden parantaminen innovaatioilla 6. Pienyrityksien ja paikallisten tukeminen 7. Elämyspalvelut ja matkailu 8. Biokaasun lisääminen.
Työpajojen kehittämiskohteista tärkeimmäksi äänestettiin uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen.

Kuvassa on listattu tärkeysjärjestykseen kaakkoissuomalaisen maaseudun kehittämisen tavoitteet. 1. Uudenlaiseen yrittäjyyteen kannustaminen 2. Yksinyrittäjyydestä yhteisyrittäjyyteen 3. Ilmastonmuutoksen huomioiminen 4. Markkinoinnin tehostaminen 5. Kannattavuuden parantaminen innovaatioilla 6. Pienyrityksien ja paikallisten tukeminen 7. Elämyspalvelut ja matkailu 8. Biokaasun lisääminen.

Kaakkois-Suomen alueellisen maaseutuohjelman työstö jatkuu seuraavaksi alustatyöskentelyllä, joka huipentuu teemakohtaisiin työpajoihin huhtikuun 13.-15. päivä. Lopullinen takaraja aluesuunnitelman jättämiselle on kesäkuun lopussa.

Pääkuva: Parikkalainen visionääri Jani Halme johdatti osallistujia ajattelun muutokseen. Kuvassa teksti: Kaakkois-Suomea käytetään ympäri maailmaa esimerkkinä ihailua herättävän elävästä maaseudusta - kaikkien ennusteiden vastaisesti.

Muokkauspäivämäärä: 4.3.2021
Teksti: Marjukka Hermonen, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.