1. Valitse etsimäsi sisällön teema(t)






2. Minkä tyyppistä sisältöä etsit?




Valitse hakukriteerit

Etsi sisällöstä (esim. hakusanalla 'viestintäohje'):

Skip Navigation LinksMaaseutufi>fi>Ohjelman tulokset>Ympäristötyö

Ympäristötyö

Maaseutuohjelma; Ympäristö
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto); Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma; ympäristötuet; vesiensuojelu
Maaseutuohjelmat ovat olleet keskeinen keino maatalouden ravinnepäästöjen pienentämisessä ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Viljelijät ovat hyvin sitoutuneita ympäristötyöhön. Pitkäjänteisellä työllä maatalouden ympäristökuormitus on vähentynyt, mutta vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä.
 
Maaseutuohjelman avulla on saatu vähennettyä maan ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin perustamalla suojakaistoja ja -vyöhykkeitä. Maiseman suojelulla on säilytetty ​​vuosisatojen aikana syntyneitä uhanalaisia luontotyyppejä, luonnon monimuotoisuutta ja avaraa maaseutumaisemaa. Ohjelman tuella on perustettu myös monivaikutteisia kosteikkoja ja luonnonhoitopeltoja.
 

​Maaseutuohjelma hyödyttää meitä kaikkia - myös ympäristöä. Katso video!​

​​

​​Maatalouden ympäristökuormituksen kasvu on saatu pysähtymään

Ympäristötyö on keskeisessä roolissa maaseutuohjelmassa. Suomessa on vuodesta 1995 lähtien ollut käytössä EU-osarahoitteinen maatalouden ympäristötukijärjestelmä, johon yli 90 prosenttia viljelijöistä on sitoutunut. Maaperään jäävän fosforin ja typen määrää on saatu pienennettyä oleellisesti. Maatalouden ympäristökuormitus on Suomessa vähentynyt selvästi enemmän kuin OECD:ssä tai EU-maissa keskimäärin.
 
Ympäristökorvauksen (ent. ympäristötuki) merkitys maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämisessä on merkittävä. Ympäristötuen myötä viljelijöiden ympäristötietoisuus on kasvanut ja tuloksia syntynyt. Tuloksia on saatu aikaan, vaikka toimenpiteiden vaikutukset näkyvätkin vesistöissä viiveellä. Aiemman runsaan lannoituksen aikana varastoituneet ravinteet poistuvat maaperästä hitaasti.
 
Ympäristötuet ovat muuttaneet viljelykäytäntöjä ja lisänneet tietoisuutta ympäristön hoidosta. Suorat valumat lantaloista ja lannan talviaikainen levitys on saatu loppumaan. Pientareet ja suojakaistat sekä talviaikainen kasvipeitteisyys vähentävät eroosiota. Fosforin huuhtoutuminen vesistöihin vähenee, kun pelto pidetään kasvipeitteisenä ja kasvien juuret sitovat maaperää.
 
Väkilannoitteiden ja karjanlannan sisältämää fosforia on kertynyt pelloille 1990-luvun alkuun asti jatkuneen runsaan lannoituksen takia. Pelloilta valumavesiin liuenneen fosforin kuormitus kasvoi 1990-luvulle asti, mutta kasvu näyttää olevan nyt taittumassa. Fosforilannoitteiden käyttö on kymmenen viimeisen vuoden aikana vähentynyt yli 50 prosenttia. Fosforitase, joka kuvaa kasvukauden jälkeen maahan jäävää fosforia, on vuodesta 1995 alkaen vähentynyt 80 prosenttia.
 
Typpitase on koko maan tasolla alentunut 47 prosenttia vuodesta 1995. Valitettavasti muuttuvat sääolosuhteet, varsinkin rankkasateiden määrä sekä leudot ja sateiset talvet kumoavat ravinnemäärien vähentymisestä saatua hyötyä. Myös alueelliset erot ovat suuria ja erityisesti karjatalouskeskittymien ravinteiden kierrätyksessä on edelleen tekemistä.
 
Suomi on tehnyt kunnianhimoisia kansainvälisiä sitoumuksia, Itämeren suojeluun liittyvän Itämeren suojelukomission (HELCOM) sekä EU:n ilmastostrategian kautta. Maaseutuohjelma on keskeinen väline näiden sitoumusten toteuttamisessa maatalouden osalta. Ohjelman monilla toimenpiteillä vaikutetaan vesistöjen ravinnekuorman sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.  
 
Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä ravinteiden kierrätykseen panostetaan entisestään. Lannan ja muiden ravinnevirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä edistämään on perustettu hanke Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön.