1. Valitse etsimäsi sisällön teema(t)






2. Minkä tyyppistä sisältöä etsit?




Valitse hakukriteerit

Etsi sisällöstä (esim. hakusanalla 'viestintäohje'):

Sanasto

Maaseutuohjelma
maaseudun kehittäminen
Maaseutuohjelmaan liittyvä sanasto saattaa tuntua välillä kimurantilta. Tälle sivulle on koottu eräitä maaseutuohjelman keskeisiä käsitteitä ja niiden selityksiä.

Alatoimenpide
Tarkemmat ohjelman työkalut, jotka määrittävät tarkemmin toimenpiteen (ks. toimenpiteet) sisältöä.
 
Biotalous
Biotaloudella (eng. bioeconomy) tarkoitetaan Suomen biotalousstrategian mukaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Sille on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteet löytyvät Suomen biotalousstrategiasta, jonka neljä painopistettä ovat seuraavat: (1) biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö, (2) biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla, (3) biotalouden osaamisperustaa uudistetaan kehittämällä koulutusta ja tutkimustoimintaa, (4) biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan.
 
Euroopan komission biotalousstrategian mukaan biotalouteen lukeutuvat maa- ja metsätalous, kalastus, elintarvikkeiden sekä massan ja paperin tuotanto sekä osia kemianteollisuudesta, bioteknologiateollisuudesta ja energiateollisuudesta. Siihen sisältyy uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto ja näiden luonnonvarojen ja jätevirtojen muuntaminen suuremman lisäarvon tuotteiksi, kuten elintarvikkeet, rehut, biopohjaiset tuotteet ja bioenergia.
 
Bioenergia
Bioenergiaa ovat puuperäiset polttoaineet, kuten metsähake ja pelletti, peltobiomassa, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Toisin kuin muussa uusiutuvan energian muodoissa bioenergia vapauttaa ilmaan kasvihuonekaasuja. Näiden hiilidioksidipäästöjen lasketaan kuitenkin olevan osa luonnon omaa hiilen kiertoa, joten niiden ei katsota vaikuttavan kasvihuoneilmiötä lisäävästi. Biopolttoaineita käytetään Suomessa ensisijaisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa ja usein maatilayritysten yhteydessä.
 
Demonstraatiohanke
On esittelyhanke, jolla uutta menetelmää, teknologiaa tai mallia testataan ja esitellään mahdollisille käyttäjille.
 
ELY-keskus
Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskukset (ELY-keskus) hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Keskukset kehittävät ja tukevat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö maakunnan liittojen ja muiden tahojen kanssa on tiivistä. ELY-keskus on merkittävä alueiden kehittäjä ja EU-rahoituksen myöntäjä.
 
ERI-rahastot
Euroopan rakenne ja investointirahastot (ERI) ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Niiden yhteistyön tiivistämiseksi on laadittu kumppanuussopimus (ks. kumppanuussopimus), joka kattaa kaikki suomen ohjelmat.
 
EU 2020 -strategiat
Eurooppa 2020 -strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää (tehokkaammat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin), kestävämpää (siirtyminen vähähiiliseen talouteen) ja osallistavampaa.
 
Hyvät käytännöt
Hyvät käytännöt rakentuvat maaseudun kehittämisohjelman käytännön tuloksien esimerkeistä. Niitä kerätään kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen kaikilta ohjelman osa-alueilta. Pääajatuksena on välittää tietoa eteenpäin, jotta toimijat voivat hyödyntää toisten kokemuksia omassa työssään. Tiedonvälityksen kautta muodostuisi yhtä aluetta laajempia hankekokonaisuuksia ja uudet ideat leviäisivät. Täten ohjelman tuloksellisuus lisääntyy ja osaaminen kasvaa maaseutuverkostossa.
 
Innovaatio
"Käytäntöön tuotu ja menestynyt uusi idea" tai  "Uudennos, jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö".

Klusteri
Riippumattomien, eri kokoisten yritysten ja esim. tutkimusorganisaatioiden ryhmittymä. Tavoitteena kannustaa taloudellista tai innovatiivista toimintaa. Välittää tietoa.

Kumppanuussopimus
Kumppanuussopimus on ERI-rahastojen ohjelmat, tulokset ja yhteensovituksen kokoava asiakirja. Se on laadittu Eurooppa 2020 -strategian (ks. EU 2020 -strategia), sen kansallisten ohjelmien ja neuvoston maakohtaisten suosituksien, tavoitteiden ja avainhaasteiden pohjalta. Kumppanuussopimus määrittelee ERI-rahastojen tuoman eurooppalaisen lisäarvon, joka tähtää Suomen talouden kilpailukyvyn ja alueiden elinvoiman lisäämiseen pitkällä tähtäimellä.
 
Kyläverkko
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007–2013 on rahoitettu laajakaistahankkeita osana valtakunnallista Laajakaista kaikille 2015 -hanketta. Valokuitua on vedetty maahan useita tuhansia kilometrejä ja työn tulokset tulevat näkymään uusina yrittämis- ja työskentelymahdollisuuksina sekä vireänä maaseutuna. Uudella kaudella ei enää ole mahdollisuutta laajakaistayhteyksien runkoverkon rakentamiseen. Pienimuotoisina toteutettavia kyläverkkohankkeita on tarkoitus edelleen rahoittaa.
 
Leader-ryhmä
Leader on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta laaditun strategian mukaisesti. Kantavana ajatuksena on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä. Leader-ryhmät ovat ruohonjuuritason kehittämisyhdistyksiä, jotka suunnitelmallisesti, laatimaansa strategiaan perustuen, rahoittavat hankkeita ja myöntävät yritystukia. Ryhmän toimintaan voi hakeutua kuka vain. Ryhmän hallitus valitsee rahoitettaviksi hankkeet, jotka vastaavat paikallisiin tarpeisiin. Leader-rahoituksella ryhmät tukevat muun muassa yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa.

Lyhyt toimitusketju
Tuottajan ja kuluttajan välissä on enintään yksi muu toimija.

Maaseudun innovaatioryhmä
Ns. EIP-ryhmä pyrkii tarvelähtöisen innovaation kehittämiseen. Ryhmällä on selkeä suunnitelma, joka toteutetaan lyhyessä ajassa, 1 - 3 vuotta. Toteuttajat toimivat maa- ja metsätalousalalla tai niihin tiiviisti kytkeytyvillä toimialoilla. Euroopan kaikki innovaatioryhmät kytkeytyvät yhteen Euroopan innovaatiokumppanuudessa (European Innovation Partnership, EIP)
 
Maaseutuohjelma
Maaseutuohjelma eli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on työkalu, jolla tehdään maaseudusta parempi paikka. Ohjelma kattaa koko Manner-Suomen. Siitä voivat hyötyä viljelijät, maaseudulla toimivat yritykset, maaseutuympäristöjen ja palvelujen kehittäjät sekä maaseudun asukkaat, jotka haluavat parantaa jotakin omassa elämänpiirissään.
 
Maaseutuverkosto
Maaseudun kehittämistyöhön osallistuvien ihmisten ja tahojen verkosto. Jokaisessa EU-maassa on oma maaseutuverkosto, joita tukee Euroopan komission Contact Point.
 
Maatilojen monialaisuus
Maa- ja metsätalouden lisäksi maatilayrittäjät harjoittavat myös muuta yritystoimintaa. Valtaosa maaseutuyrityksistä toimii palvelusektorilla hyödyntäen yritystoiminnassaan maatilan jo olemassa olevia resursseja, kuten koneita, rakennuksia tai tuotteita. Bioenergia, hyvinvointi- ja hevosyrittäjyyden palvelut sekä maaseutumatkailu ovat kasvavia aloja, jotka tuovat maaseudulle tärkeitä työpaikkoja ja euroja paitsi kotimaasta, myös ulkomailta. Myös lähiruoka tarjoaa paljon mahdollisuuksia maatilayrittäjyyden monipuolistamiselle.
 
Ohjelmakausi/rahoituskausi
EU-rahoitteinen toiminta perustuu tiettyihin jaksoihin, jonka ajalle sovitaan rahoituskehykset, EU-säädökset ja ohjelmat. Suomen EU-jäsenyyden aikana ohjelmakausia on ollut 1995-1999, 2000-2006, 2007-2013 sekä 2014-2020.
 
Osallisuus
Osallisuudella tarkoitetaan ihmisten mahdollisuutta osallistua heitä koskevien päätösten tekemiseen.
 
Pilotti
Testaa tuotteen tai menetelmän potentiaalia menestyä täysimittaisenakin. Varmistaa käytettävyyttä esim. ennen varsinaista tuotantoa.
 
Prioriteetti
Maaseuturahaston toimet tukevat rahoituskaudella 2014–2020 kuutta Euroopan unionin asettamaa prioriteettia eli tavoitekokonaisuutta.
 
1) tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla;
 
2) maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatilateknologian ja kestävän metsänhoidon edistäminen;
 
3) elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta;
 
4) maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen;
 
5) voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen, ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla; sekä
 
6) sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla.
 
Ravinteiden kierrätys
Orgaanisten materiaalien hyödyntäminen lannoituksessa.
 
Sosiaalinen osallisuus
On yksi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman viidestä teemasta. Tavoitteena on, että maaseudun asukkaat ja yhteisöt osallistuvat ja vaikuttavat yhteiskunnan ja lähiympäristön kehittämiseen sekä sitä koskevaan päätöksentekoon monipuolisesti. Osallisuuden vahvistaminen edellyttää laajaa periaatteellista yhteiskunnallista muutosta ja toimenpiteitä, joilla korostetaan kansalaisten, kansalaistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan roolia ja merkitystä keskeisenä yhteiskunnan toimijana ja ihmisten hyvinvoinnin luojana. Suomessa kansalaisten osaamisessa sekä kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan eri muodoissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Osallisuudella tarkoitetaan toimenpiteitä konkreettisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien rakentamiseksi kansalaisille, etenkin kansalaistoimijoiden ja kunnallishallinnon välille. Näiden tarpeisiin vastaavat kunnat, paikalliset kansalaistoimijat, ELY-keskukset, kyläyhdistykset, Leader-ryhmät jne.
 
Teemahaku
Leader-ryhmät voivat tukea yhdistysten pieniä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka eivät kokonsa puolesta ole suoraan rahoitettavissa maaseuturahastosta. Hankkeet kootaan ryppäiksi teemahaun avulla.
 
Tukikelpoisuus
Tuettavan toimenpiteen tulee täyttää yleiset tukikelpoisuusehdot, jotka sisältyvät Euroopan unionin ja sitä täydentävään kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikkien toimien tulee tukea EU- ja ohjelmatasolla asetettuja tavoitteita.
 
Toimenpide
Ohjelman työkalut, joilla tavoitteita toteutetaan ja joiden mukaisesti tukia voi hakea ja toimintaa toteuttaa. Voivat sisältää alatoimenpiteitä ja toimia (ks. alatoimenpide).
 
Uusiutuva energia
Ovat energiatuotantomuotoja, joissa energian lähdettä voidaan pitää loputtomana. Tällaisia energialähteitä ovat muun muassa aurinko, tuuli, virtaava vesi, maaperän geoterminen lämpö, ilman varastoima lämpö ja veden aalto- tai vuorovesiliikkeestä tuotettu energia sekä bioenergia. Kaikkea uusiutuvaa energiaa pidetään ilmastoneutraalina energiantuotantomuotona.
 
Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia (ks. bioenergia), varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia. Suomen energiakulutuksesta ja sähköntuotannosta uusiutuvien energiamuotojen osuus on yli neljännes. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on edelleen lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta. Tämä on energiansäästön ohella merkittävimpiä keinoja saavuttaa Suomen ilmastotavoitteet.
 
Valintaperusteet
Kaikki ohjelman rahoitukseen pyrkivien hakemukset arvioidaan kullekin toimenpiteelle asetettujen valintaperusteiden mukaan. Näin varmistetaan rahoituksen ohjautuminen hankkeille, jotka parhaiten tukevat ohjelman tavoitteita. Yhtenäisen arvioinnin tarkoituksena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja parempi taloudellinen resurssien käyttö.
 
Yhteistyötoimenpide
Maaseutuohjelman yhteistyötoimenpide tukee elinkeinojen kehittämishankkeita, jotka edistävät yritystoimintaa. Toimenpiteen tavoitteena on edelliseltä ohjelmakaudelta tuttuna asiana saada syntymään hankkeita alueittain, alueiden välillä ja valtakunnallisesti. Toimenpide mahdollistaa yritysyhteistyön Euroopassa sekä uutena asiana pilotoinnin ja klusteriyhteistyön. (ks. pilotti, klusteri) Toimenpiteeseen sisältyy mahdollisuus perustaa maaseudun innovaatioryhmiä (ks. maaseudun innovaatioryhmä). Ne toteuttaa konkreettisia tutkimuksen ja käytännön yhdistäviä maa- ja metsätalouden innovaatioita.