1. Valitse etsimäsi sisällön teema(t)






2. Minkä tyyppistä sisältöä etsit?




Valitse hakukriteerit

Etsi sisällöstä (esim. hakusanalla 'viestintäohje'):

Skip Navigation LinksMaaseutufi>fi>Hyviä esimerkkejä>Yrittäjyys>Käsityönä veistettävät hirsikehikot rakentuvat suunnitelmallisen yrityskasvun ja toimivan verkoston voimin

Käsityönä veistettävät hirsikehikot rakentuvat suunnitelmallisen yrityskasvun ja toimivan verkoston voimin

Yrittäjyys
yritystuet
Mistä kaikki alkoi?
Vesa Sairasen luotsaaman yrityksen historia alkoi vuonna 1993, jolloin Sairasen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos (SPV) ja Vesan isä pääsi luopumiseläkkeelle.  Vesa miettii ajan olleen samankaltaista kuin nytkin.
–Suomessa oli lama ja rakentaminen lopahti Savonlinnan alueella ihan täysin tuolloin. Vesa muistelee olleensa tuolloin tienhaarassa ja mietti erilaisia vaihtoehtoja. Oli tarve keksiä itselle elinkeino, toisaalta valintoihin vaikutti myös palo hirsirakentamiseen.
 
Vesa kertoo hirsirakentamisen alkaneen vähän niin kuin sattuman kautta. Vesa oli työskennellyt ammattikirvesmiehenä ennen tilan omistajanvaihdosta. Tilalla on metsäpalsta järven rannalla ja haaveena oli rakentaa sinne itse hirsinen saunamökki. Samoihin aikoihin silloisessa Maaseutukeskuksessa (nyk. ProAgria) oli töissä Heikki Pahkasalo, joka veti yrityspalveluprojektia, joka tarjosi yrityskoulutusta mm. perinteistä maataloutta harjoittaville tiloille. Projektissa ravisteltiin myös ajatuksia siitä, että maaseudulla voi olla muunkinlaista yritystoimintaa kuin perinteistä maataloutta.
 
Vuonna -93 Vesa kävi hirrenveistokurssin Kesälahdella ja kävi vielä samana vuonna perinnerakentamiskurssin Kurussa.
– Oikeastaan se Kurun kurssi oli semmoinen juttu, että se sytytti ajatuksia liikeideasta ja että tämähän on hienoa. Siitä sitten lähdettiin pikkuhiljaa sitä hommaa kehittämään. Ensin rakennettiin itselle ja siitä saatiin uskonvahvistusta siihen, että myö osataan näitä rakennuksia tehdä, Vesa muistelee. Yrityksen käynnistämistä vauhditti myös se, että raaka-ainetta eli puuta oli saatavana omasta metsästä, jolloin alkupääoman tarve ei ollut niin suuri.
– Alussa kaikki oli opettelua. Vaikka oli yrittäjäkurssin käynyt, niin piti opetella, että miten markkinoida ja myydä, ja että miten asiakkaat oppivat tietämään, että siellä Hiukkajoen kylällä joku Sairanen tekee hirsirakennuksia. Maatalous oli apuna siihen, ettei ollut sitten ihan tyhjän päällä, Vesa kertoo.       
 
 
Hiljaa hyvä tulee
Yritystä on laajennettu vähän kerrallaan. Ensimmäisen kerran rahoitusta haettiin 1999 silloisesta TE-keskuksesta (nyk. ELY-keskus) puurakenteiseen veistohallin rakentamiseen.
– Se oli ensimmäinen hanke, jolloin nämä Kotron Jukat ja kumppanit (ELY-keskuksen yritysasiantuntijat) tuli tutuksi. Saatiin rahoitusta ja he uskoivat nuoreen yrittäjään; että yrityksessä on potentiaalia. Toisen kerran rahoitusta haettiin 2002, jolloin rakennettiin veistohallin laajennus, sekä halli, jossa on höylähirsilinja. Viimeinen iso veistohalli, jossa on siltanosturi, rakennettiin viime rahoituskaudella 2007-2013.
 
 
Viimeisimpään investointiin veisto-, höyläys- ja käsittelyhalleihin sekä kenttäsirkkeliin, haettiin maaseutuohjelman yritysrahoitusta ELY-keskuksesta vuonna 2015, ja investointi toteutettiin vuonna 2016. Investoinnin tarkoituksena oli helpottaa työskentelyä, kun sahausprosessi voidaan siirtää katon alle ja puuraaka-aineen sahaus käy helpommin myös talvella.
 
 
Investoinnin myötä nykyinen veistohalli vapautuu kokonaan veistokäyttöön, kun puutavaraa voidaan varastoida myös uuteen halliin. Tällä hetkellä yritys työllistää vakituisesti yhden kirvesmiehen ja talvella meillä on 4-5 henkilöä vierasta työvoimaa.
–Yritystuilla on ollut merkittävä vaikutus yrityksen kehittämiseen. 
 
Hirsikehikko_kuvakooste.jpg 
Hirsikehikko rakenteilla käsityönä. Työkaluina käytetään mm. piilukirvestä ja pelkkapuristimia. 
 
 
Verkostot tärkeitä
Yrityksen yhteistyökumppaneita ovat eri rakennusalan toimijat, kuten muurarit, sähkömiehet ja putkimiehet ja puualan yritykset.  Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös kuljetusyritykset, jotka tuovat puuraaka-ainetta ja vievät valmiita rakennuksia asiakkaille.
– Omasta rakennustyötaustasta on ollut iso apu tässä minun hommassa,  Vesa mainitsee.

Sairanen on verkostoitunut paitsi kotimaisten myös ulkomaisten hirsirakentajien kanssa.
– Harmittaa, ettei tullut koulussa opiskeltua englannin kieltä enemmän, siitä olisi tosi paljon hyötyä. Olisi helpompaa vaihtaa kokemuksia saksalaisten, sveitsiläisten ja virolaisten kollegojen kesken. Sairasen yritys on tehnyt myös yhteistyötä Savonlinnan ammattiopiston kanssa, jolloin rakennusalan opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa harjoittelu hirsiveistämöllä. 
 
 
Ongelman ratkaisuista innovaatioita
Sairanen pyrkii kehittämään työtapojaan ja menetelmiä. Työssä eteen tuleviin käytännön ongelmiin Sairanen etsii ratkaisua yhdessä toisten yrittäjien kanssa.  Hirsirakennusten kokoamisvaiheessa tarvitaan mm. jatkojalallisia pelkkapuristimia. Jatkojalat puristimeen on suunnitellut ja toteuttanut, Vesan piirustusten ja toiveiden mukaan, keuruulainen metallialan yrittäjä Taisto Järvinen.
                      
Vesa työmiehineen on kehitellyt myös kokoon taitettavan sahapukin matkamallin. Rapakon takaa, Amerikasta, on hankittu harppi, joka helpottaa hirsien muotoilua.
– Pelkkapuristin ja huippuharppi ovat tehostaneet meidän työajan käyttöä  ainakin kolmellakymmenellä prosentilla.  Aikaa säästyy, kun hirsiä ei tarvitse siirrellä ja mitata moneen kertaan, Vesa kertoo.
– Vaikka hirsirakentamista on tehty satoja vuosia, ovat hirsirakentamisen työkalut kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon. Vesa kertoo.
 
 
Miten kehikko syntyy?
– Käsin veistetyn hirsirakennuksen hankinta on yleensä pitkään harkittu päätös. Kun asiakas tilaa meiltä rakennuksen, niin se tarkoittaa noin kahden vuoden aikataulua. Nyt myytävät rakennukset valmistuvat kahden vuoden kuluttua. Kuluttajat ovat oppineet siihen, että jos he haluavat laadukkaan käsinveistetyn rakennuksen, niin sitä ei saa heti, Vesa kertoo.
 
 
Ensin puun kaataa metsuri, urakoitsija ajaa puun tien varteen ja tukkiautot kuljettavat puutavaran vastaanottokentälle. Sieltä tukit viedään ensin kuorimapaikalle, jossa tukit kuoritaan moottorisahan lisälaitteella tai petkeleellä. Kuorimapaikalta puut siirretään sahauspaikalle, jossa on tukkivannesaha.
– Käytännössä kaikki isot puut sahataan itse ja jonkin verran sahataan myös vieraalle. Pienemmät puut käy sahaamassa aliurakoitsija kenttäsirkkelillä. Tämän jälkeen puu kuivataan taapelissa ainakin yhden kesän yli ja vasta kuivunut puu veistetään.
– Kaikki pelkkarakennukset kuivataan ainakin yhden kesän ylitse. Kaiken tämän jälkeen itse hirsikehikon veistäminen ja kokoaminen pelkoista (pelkka) kestää, rakennuksen koosta riippuen, muutamista viikoista muutamaan kuukauteen. Hirsikehikko viimeistellään piiluttamalla eli veistämällä seinä piilukirveellä. Sairanen käyttää piiluamiseen mm. puumalalaisen Martti Malisen käsin tehtyjä kirveitä. 
 
 
Rakentaminen tapahtuu talvella
– Käytännössä tammikuusta Vappuun tehdään pitkää päivää. Sen jälkeen alkaa pystyttäminen eli valmiit rakennukset viedään asiakkaille.  Kesäisin yritystä työllistää myös korjausrakentaminen.
 
 
– Siihen on erikoistuttu ja panostettu viime vuosina voimakkaasti. Puhutaan kengittämisestä eli uusitaan lahonneita hirsiä, ja sillä sektorilla on ihan pula rakentajista. Meitä kysytään Lapista Kirkkonummelle, siltä väliltä. Lisäksi yritys sahaa ja toimittaa tilauksesta paksuja erikoislankkuja, rakennus- ja entisöintikohteisiin sekä huonekalujen valmistusta varten.
 
 
Kotimainen lähipuu ympäristöystävällinen ratkaisu
Puuraaka-aine hirsirakennuksiin tulee lähialueen metsistä.
– Tänä päivänä käytännössä myö ostetaan puu tästä lähialueilta. Meillä on yhteistyökumppaneina muutama puualan firma, jotka ostavat metsänomistajilta leimikoita, jonkin verran tehdään metsänhoitoyhdistyksen kanssa yhteistyötä ja jonkin verran ostetaan myös suoraan metsänomistajilta, Vesa kertoo.

Hirsikehikon teossa käytettävästä puusta voi hyödyntää kaiken. Sahausvaiheessa puusta jää isompia puunkappaleita, jotka voidaan käyttää polttopuuna ja veistovaiheessa hirrestä jää jäljelle lastua, jota käytetään mm. hevostallien kuivikkeena. Sairasen hirsirakennuksissa käytetään eristeenä hirsien välissä pellavarivettä, joka on myös biohajoava luonnontuote.
 
 
Hyvä tuote on markkinavaltti
–Markkina-aluetta on koko Suomi ja pitää olla hyvät nettisivut. Asiakkaat hakevat paljon tietoa netin kautta, kun se on helppoa. Sairasen yritys on toiminut jo parisenkymmentä vuotta, ja kaikkiaan rakennettuja hirsikehikoita on toimitettu ympäri Suomea n. sata rakennusta.  Yrityksellä on myös vientikokemusta Saksaan 90-luvun lopulta, jolloin yritys teki alihankintana mm. maasaunoja. 
 
–Tykättiin kuitenkin profiloitua itsenäiseksi yritykseksi ja tehdä rakennuksia asiakkaalle suoraan, Vesa muistelee.
-– Meillä on niin laaja olemassa oleva asiakaskunta, että kaikkein paras mainos on tyytyväinen asiakas, joka esittelee oman rakennuksensa sellaiselle henkilölle, joka harkitsee ja tekee päätöstä. Olen uskonut siihen, että, kun työt tekee kunnolla ja vastaa omasta tekemisestään niin silloin siinä ei ole mitään ongelmaa, Vesa pohtii.
– Se millä voi kilpailla teollisen hirsirakentamisen kanssa, on laadukas käsin veistetty puu, palvelu ja yksilöllisyys, Vesa jatkaa. 
 
 
 hirsikehikko_Gunnar_sonni.jpg
 
  
Vesan tilalla on edelleen viljelyssä n. 30 ha peltoa sekä 34 emolehmää, ylämaankarjaa. Sekä pellot ja eläimet ovat luomutuotannossa. Luomutuotanto on alkanut tilalla vuonna 2000.
 
 
Eläimet ovat kesät talvet pihatossa ja metsälaitumella. Sairanen näkee maataloustaustan vahvuutena.
– Se on ollut järkevää hyödyntää olemassa oleva kalusto ja pellot emolehmien kasvatukseen. Tulevaisuuden suunnitelmista kysyttäessä Vesa vastaa:
– Ainahan pitää olla jotain uutta suunniteltuna, muutenhan sitä pitkästyy.