1. Valitse etsimäsi sisällön teema(t)






2. Minkä tyyppistä sisältöä etsit?




Valitse hakukriteerit

Etsi sisällöstä (esim. hakusanalla 'viestintäohje'):

Skip Navigation LinksMaaseutufi>fi>Hyviä esimerkkejä>Ympäristö>Energiaomavaraisuus tuo työpaikkoja ja tuloja

Energiaomavaraisuus tuo työpaikkoja ja tuloja

Ympäristö
hankkeet; kylät; bioenergia
Vaasan yliopiston Levón-instituutin Energiakylä-hankkeen tavoitteena on ollut innostaa pohjalaisia kyliä kehittämään energiaomavaraisuuttaan ja samalla vähentämään öljyriippuvuuttaan.
− Energiakylissä perimmäisenä tavoitteena on uusiutuvan energian käytön lisääminen, älykkään ja omavaraisen mikroverkon perustaminen ja aluetalouden tukeminen siten, että kylä voi saada tuloja energianmyynnistä, projektipäällikkö Ari Haapanen kiteyttää.
 
Hankkeessa on mukana yli 10 kylää. Haapasen ja kehittämispäällikkö Pekka Peuran vetämässä hankkeessa on laadittu energiaomavaraisuuteen tähtäävä suunnitelma hyödyntämällä paikallisia uusiutuvia energialähteitä. Haapanen muistuttaa energiaomavaraisuuden olevan visio, jonka toteutumiseen vaikuttaa moni asia.
 
 
− Mukana olevista kylistä Jepua ja Ilvesjoki ovat lähimpänä tätä tavoitetta. Jepualla on kyläläisten omistama itsenäinen energiayhtiö, joka omistaa sähköverkon lisäksi biokaasulaitoksen, Ilvesjoella on vesivoimala ja pari tuulivoimalaa. Perhossa puolestaan on oma bioenergiaa käyttävä lämpölaitos ja siellä aletaan rakentaa tuulivoimaa ja heillä on suunnitelmia biokaasulaitoksesta.
 

Öljyn hinta motivoi mukaan

 
Uusiutuvaa energiaa, kuten biomassaa ja tuulivoimaa riittäisi, samoin kuin vaihtoehtoja sen hyödyntämiseen, mutta esteenä on Peuran nimittämä institutionaalinen vastustus: suuret energiantuottajat suojelevat omaa liiketoimintaansa ja ovat samalla uudistusten suurimpia vastustajia.
− Nekin joutuvat pikkuhiljaa perääntymään, myydäänhän energia- ja kaukolämpöyhtiö Fortumin sivuilla nykyään kuluttajille aurinkopaneeliratkaisuja, Haapanen huomauttaa.
 
Kyliä on motivoinut mukaan niin öljyn hinnannousu kuin taloustaantuma. Energiaomavaraisuus voi sekä työllistää kyläläisiä että jättää tuloja omaan käyttöön, kun esimerkiksi öljystä ei tarvitse maksaa alueen ulkopuolelle. Jos esimerkiksi Jepua olisi täysin energiaomavarainen, toisi se 90 työpaikkaa ja energiaa voitaisiin tuottaa 1,5-kertaisesti oman tarpeen yli.
 
− Esimerkiksi metsähakkeen tekeminen ja energiakäyttöön tarkoitetun ruokohelven sekä heinän kasvattaminen ja kerääminen työllistävät. Lisäksi kesantopellot ja koneet sekä laitteet saadaan tehokkaampaan käyttöön, eikä ilmastonmuutosta nopeuttavaa, pitkään sidoksissa ollutta hiiltä vapaudu ilmakehään, kun käytetään nopeasti uusiutuvia energialähteitä, listaa Haapanen.
 
 
 
Hankkeessa on kerätty tietoa siitä, paljonko kylissä on saatavilla uusiutuvan energian potentiaalia, eli energiaa metsistä, maataloudesta, jätteistä ja tuulivoimasta. Kun lähtötilanteet on selvitetty, on ollut kylien oman aktiivisuuden vuoro.
 
− Innostuksen on täytynyt lähteä kylistä itsestään, me tutkijoina olemme voineet toimia haastajina ja keskusteluapuna. Tärkeintä on ollut levittää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja saada aikaan keskustelua ja mahdollisesti myös yrityksiä, Haapanen summaa.
 
Energiakylät ovat vielä erillisiä yksiköitä, mallia on kuitenkin tarkoitus rakentaa niin, että se sopisi isompiin kokonaisuuksiin, kuntiin ja jopa kaupunkeihin asti. Ideaalitilanteessa energiakylät olisivat hallittavia kokonaisuuksia, jotka rajautuisivat toisiin energiakyliin. Näin saataisiin aikaan koko maan kattava verkosto.
 
Hankkeen toteuttaja: Levón-instituutti
Hankkeen rahoittaja: Pohjanmaan ELY-keskus
 
Teksti: Kirsi Tikkanen
Kuvat: Jyrki Vesa
comments powered by Disqus