1. Valitse etsimäsi sisällön teema(t)






2. Minkä tyyppistä sisältöä etsit?




Valitse hakukriteerit

Etsi sisällöstä (esim. hakusanalla 'viestintäohje'):

Siivekkäiden lanta hyötykäyttöön!

Eläimet; Energia; Maaseutuohjelma; Tutkimus; Ympäristö

Tuottajien aloitteesta syntynyt TEHOLANTA-hanke kehittää siipikarjanlannan käsittelyyn uusia, vesistöjen suojelua ja lannan hyödyntämistä tehostavia ratkaisuja. Tavoitteena on koko elinkeinon ja sidosryhmien yhteinen näkemys kestävistä tuotantotavoista.

Luonnonvarakeskuksen Sari Luostarinen, Työtehoseuran Reetta Palva ja Siipikarjaliiton Hanna Hamina iloitsevat hyvästä yhteistyöstä.

Lannan hyödyntäminen kiinnostaa

Siipikarjan lannan ravinteiden kierrätykselle on tarvetta, mutta asiaan liittyy vielä useita selvittämättömiä kysymyksiä. Siipikarjantuotanto on keskittynyt voimakkaasti Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueille, joilla on jo peltomaassa korkeat fosforiluvut ja riski vesistökuormitukselle.

Alueellisen keskittymisen lisäksi siipikarjanlannan hyödyntämisen ongelmana on kasvin kannalta epäedullinen lannan liukoisen typen ja fosforin suhde, jossa fosforia on selvästi enemmän kuin liukoista typpeä.

Kiinnostusta lannan tehokkaaseen käsittelyyn kuitenkin löytyy, ja tuottajat toivoisivat lannan arvostuksen lisääntyvän. Työtehoseura, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Siipikarjaliitto ovat vuoden 2016 alusta lähtien ratkoneet avoimia kysymyksiä kaksivuotisen TEHOLANTA-hankkeen kautta.

”Vesienhoitosuunnitelman mukaan maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on keskeinen keino vesistökuormituksen vähentämisessä. Nyt monet siipikarjatilat ovat jääneet pois järjestelmästä koettuaan sen liian työlääksi. Hankkeemme tavoitteena on paitsi tehostaa lannan hyödyntämistä myös parantaa tuottajien mahdollisuuksia liittyä järjestelmään jatkossa”, projektipäällikkö Reetta Palva Työtehoseurasta muistuttaa.

Tarkastelussa sekä ekologinen että taloudellinen kestävyys

TEHOLANTA-hankkeessa tarkastellaan lannan mahdollisuuksia energiakäytössä, ravinteiden kohdentamista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä (BAT), taloudellista kannattavuutta sekä elinkaarisia ympäristövaikutuksia ja kokonaiskestävyyttä. Testattaviin toimiin kuuluvat muun muassa terminen käsittely ja biokaasutus sekä prosessien lopputuotteiden hyödyntäminen lannoitteina.

Erilaisia ratkaisuja testataan tilademonstraatioiden avulla. ”Tähän mennessä on esimerkiksi havaittu, että munituskanojen lannan biokaasuntuottopotentiaali on korkeampi kuin muun siipikarjan lannan”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Luostarinen kertoo.

Ratkaisut yhteistyössä koko elinkeinon ja sidosryhmien kanssa

Tukea työhön toimijat saavat Maaseutuohjelman vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksesta. Mukaan ovat lähteneet myös Atria Suomi, HKScan, MTK, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Siipikarjasäätiö. Ratkaisuja kehitetään kiinteässä yhteistyössä koko elinkeinon ja muiden sidosryhmien kanssa.

”Järjestämme työpajoja niin tuottajien kuin viranomaisten kanssa, jotta tieto kulkee ja hallinnolliset pullonkaulat tulevat näkyviksi”, Reetta Palva kertoo.

Tavoite on luoda monistettavat ja tiloilla suoraan käyttöönotettavat esimerkkiratkaisut arvokkaiden ravinteiden kierrättämiseen. ”Vuoden 2018 loppuun mennessä kokoamme oppaan tehokkaaseen lannan hyödyntämiseen erilaisilla siipikarjatiloilla”, Palva lupaa.

Lisätietoa
Tutkija Reetta Palva, Työtehoseura, etunimi.sukunimi@tts.fi, puh. 044 7143 692
Erikoistutkija Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 6346

Kiinnostaako ravinteiden kierrätys! Hae rahoitusta:

Hankkeesta muualla:

Teksti ja kuvat:
Anna Toppari
Viestintäasiantuntija, Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke