Euroopan Unionin osarahoittama

EU:n maaseuturahoitus – kunnan elinvoiman tuki ja turva

Suomen pinta-alasta 95 % on maaseutua. Maaseutu on siis jokaisen suomalaisen kunnan asia ja EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuudet kuntien käytettävissä.

EU:n maaseuturahoitus tuo kuntiin elinvoimaa, työtä ja uusia mahdollisuuksia. EU:n, valtion ja kuntien yhteisesti rahoittama maaseuturahoitus mahdollistaa investointeja, kokeiluja ja kehittämistyötä, joita ilman moni hanke jäisi toteutumatta. Rahoituksen avulla syntyy uusia yrityksiä, palveluita, tapahtumia, työpaikkoja ja arjen parannuksia asukkaille.

Kunnan rooli voi olla rahoituksen hakija, hankekumppani tai aktivaattori ja innostaja. Kunnilla on tärkeä rooli paikallisessa kehittämisessä: mitä paremmin kunta tuntee rahoituksen mahdollisuudet, sitä paremmin se pystyy aktivoimaan alueen toimijoita ja huolehtimaan, että kunta saa rahoituksesta mahdollisimman suuren hyödyn.

Miten teidän kuntanne on hyödyntänyt rahoitusta?

Paljonko maaseuturahoitusta teidän kuntaanne on saatu? Kuinka iso osa kunnan pinta-alasta on maaseutua? Entä moniko kunnan asukas asuu maaseudulla? Tutustu kuntasi maaseutukoostumukseen!

Ota EU:n maaseuturahoitus kunnassa haltuun!

EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus tarjoaa kunnille välineitä kehittää kunnan elinvoimaa, palveluita ja yhteisöllisyyttä. Kunnalla voi olla useita rooleja: kehittäjä, innostaja, mahdollistaja, viranomainen, viestijä – tai kaikkia näitä yhtä aikaa.

Kunta kehittäjänä – hae rahoitusta alueesi hyväksi

Kunta voi olla itse rahoituksen hakijana kehittämishankkeissa, joilla edistetään alueen elinvoimaa, palveluja ja asuinympäristöjä. Esimerkkejä hankkeista, joissa kunta voi olla hakijana:

  • Yhteistyöhankkeet: kehitä vaikkapa uusia lähipalvelumalleja, tue paikallisten yritysten yhteismarkkinointia tai toteuta Älykkäät kylät -hanke.
  • Koulutus- ja viestintähankkeet: järjestä koulutuksia tai tiedonvälitystä esimerkiksi viljelijöille tai yhdistyksille.
  • Yleishyödylliset investoinnit: kunnosta kylätalo, rakennuta leikkipaikka tai toteuta yhteinen energiaratkaisu.
  • Laajakaistahankkeet: mahdollista valokuitu niille alueille, joita markkinat eivät kata.

Joissain hankkeissa hakijana täytyy olla kunnan lisäksi myös muita toimijoita tai rahoituksen ehtona voi olla muu julkinen rahoitus. Tarkemmat tiedot ehdoista ja rahoitusprosenteista saat omasta Leader-ryhmästä tai elinvoimakeskuksesta.

Kunta innostajana – aktivoi ja tue paikallisia toimijoita

Kunta voi olla ratkaisevassa roolissa alueen yhdistysten, kylien ja yritysten innostajana: kun kunta kertoo omista tai alueella toimivista maaseuturahoituksella tehdyistä hankkeista, se tuo kehittämistyön näkyväksi asukkaille, sidosryhmille ja päättäjille. Tämä madaltaa muidenkin toimijoiden kynnystä lähteä mukaan sekä vahvistaa alueen positiivista mainetta ja houkuttelevuutta.

Näillä vinkeillä innostatte alueenne toimijat tarttumaan mahdollisuuksiin:

  • Kerro hyvistä esimerkeistä ja hankkeista eri verkostoissa, kyläilloissa, verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeissä.
  • Muista mainita EU:n maaseuturahoitus, että myös muut hoksaavat hyödyntää rahoitusta!
  • Järjestä yhdessä elinvoimakeskuksen tai Leader-ryhmän kanssa info- tai sparraustilaisuuksia
  • Tue ideointia ja hakemusten valmistelua, auta alkuun!
  • Tarjoa myös viestintätukea paikallisille hanketoimijoille.

Kunnan myönteinen asenne, tuki, kannustus ja viestintä voivat olla merkittävä apu siinä, että uudet ideat saavat tuulta alleen ja kynnys lähteä mukaan madaltuu.

Maaseudun asukkaille, yhdistyksille ja seuroille

Rahoituksen avulla voidaan esimerkiksi

  • kunnostaa kylätaloja ja muita yhteisiä tiloja
  • rakentaa tai parantaa liikunta- ja harrastuspaikkoja
  • järjestää tapahtumia, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Näin voidaan lisätä alueen viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta niin asukkaille kuin uusille tulijoille.

Yrittäjälle

Yritykset voivat saada tukea muun muassa:

  • investointeihin ja tuotannon kehittämiseen
  • digitaaliseen uudistumiseen ja automaatioon
  • kansainvälistymiseen ja uusien markkinoiden tavoitteluun
  • uuden yritystoiminnan käynnistämiseen ja liiketoimintasuunnitelmien toteuttamiseen

Tämä tukee kunnan elinkeinopolitiikkaa ja luo uusia työpaikkoja alueelle.

Viljelijälle

Maatalouden kehittämiseen suunnattu rahoitus mahdollistaa:

  • tilojen nykyaikaistamisen ja tuotantomenetelmien parantamisen
  • ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönoton
  • nuorten viljelijöiden tukemisen ja sukupolvenvaihdosten helpottamisen.

Tällä tavoin voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja ruokaturvaa.

Maaseuturahoitus tukee huoltovarmuutta ja turvallisuutta

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella on merkittävä vaikutus Suomen huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen, niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla.

Rahoituksella vahvistetaan huoltovarmuutta ja turvallisuutta tukemalla kotimaista ruoantuotantoa, yhteiskunnan tärkeitä perusrakenteita, kuten laajakaistoja ja vesihuoltoa, sekä yhteisöjen kriisivalmiutta. Rahoitus myös edistää maaseudun elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, mikä luo sosiaalista turvaa ja vahvistaa yhteisöjen resilienssiä

Kunta kumppanina

Kunnat ovat myös itse mukana toteuttamassa ja mahdollistamassa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen toimintaa. Konkreettisesti tämä näkyy ennen kaikkea Leader-toiminnassa sekä maataloushallinnon yhteistoiminta-alueiden työssä.

Leader-toiminta kunnan elinvoiman tukena

Leader-toiminnassa päätösvalta on paikallisilla: Suomen 53 Leader-ryhmää myöntävät EU:n maaseuturahoitusta alueen omiin tarpeisiin ja ideoihin. Kehittäminen tapahtuu alhaalta ylöspäin, kyliltä, yrityksistä ja yhteisöistä käsin. Tavoitteena on vahvistaa alueen elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Kunnat ovat Leader-toiminnan keskeisiä kumppaneita. Kunnilla on usein edustajia Leader-ryhmien hallituksissa, ja kunnat määrittävät omalla Leader-rahoitusosuudellaan sen, kuinka paljon maaseuturahoitusta oman kunnan kehittämiseen kokonaisuudessaan saadaan. Kunnat voivat tukea Leader-toimintaa myös viestimällä rahoitusmahdollisuuksista asukkaille ja osallistumalla hankkeisiin yhteistyökumppanina tai hallinnoijana.

Leader-lippuja.

Kuntien yhteistoiminta-alueet turvaavat maaseudun palveluja

Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueilla useampi kunta hoitaa yhdessä viljelijätukien hallintoon liittyviä tehtäviä. Viljelijätuet tarkoittavat EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksesta sekä kansallisesta rahoituksesta koostuvia tukia, jotka on suunnattu maatalousyrittäjille.

Yhteistoiminta-alueet kouluttavat viljelijöitä tukiehtojen sisällöstä sekä tarjoavat neuvontaa sähköiseen asiointiin, erityisesti Vipu-palveluun, liittyen. Näin he myös tukevat viljelijöitä rahoituksen mahdollisuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä.

Lisäksi YT-alueet hoitavat muita maaseutuhallinnon viranomaistehtäviä, esimerkiksi eläintenpitäjärekisteriin, eräisiin vahingonkorvausasioihin sekä hukkakauralakiin liittyen. Ne osallistuvat myös aktiivisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen lainsäädännöllisten tavoitteiden edistämiseen.

Käsi viljapellossa.

Esimerkkejä rahoitusta saaneista kohteista: