Suomi on jo tällä hetkellä maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvista energiamuodoista saadaan neljännes koko Suomen energian kulutuksesta ja sähköntuotannosta niiden osuus on yli neljännes. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia.

Vaikka Suomen tilanne uusiutuvien energianlähteiden käytön suhteen onkin hyvä, tavoite on asetettu kuitenkin vielä korkeammalle: Suomen energiankulutuksesta 38 % tulisi perustua uusiutuviin energialähteisiin vuoteen 2020 mennessä. EU:n päätös uusiutuvien energianlähteiden osuuden nostamisesta ja kasvihuonekaasujen vähentämisestä luo erityisen suuria paineita käyttää Suomessa biomassaa sähkön ja lämmön tuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaajana.

Tämä on energiansäästön ohella merkittävimpiä keinoja saavuttaa Suomen ilmastotavoitteet. Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi uusiutuvan energian käyttö edistää työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita ja lisää huoltovarmuutta. Se myös tukee alan teknologian vientiä, josta on jo tullutkin merkittävä osa suomalaista vientiä.

Bioenergian tuotannon kasvu voidaan nähdä myös maaseutualueiden mahdollisuutena, sillä bioenergia on vahvasti mukana laajojen maaseudun kehitystavoitteiden yhteydessä. Bioenergian tuotanto luo myös alueellisia työpaikkoja, aiheuttaa tulovaikutuksia ja parantaa siten maaseudun alue- ja paikallistalouksien tasetta.

Vuonna 2008 bioenergiatoimialalla toimivien pienten- ja keskisuurten yritysten tuotannon bruttoarvo oli 733 miljoonaa euroa ja jalostusarvo 210 miljoonaa euroa. Alan toimintaa harjoitettiin kaikkiaan 800 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä 3 613 henkilöä. Toimialan yrityksistä suuren osan muodostavat maatilat, jotka harjoittavat maatalouden ohella lämpöyrittäjätoimintaa tai energiaraaka-aineiden tuotantoa.

Maatalouselinkeinon harjoittajat myös omistavat 1/3 Suomen metsistä, joista saatavaa biomassaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa joko suoraan (hakkuutähteet, harvennusten pienpuu, kannot) tai jatkojalostuksesta saatavina sivutuotteina.. Myös maatalouden sivutuotteet, kuten esimerkiksi lanta ja oljet sekä metsähake ovat energiantuotannossa käytettävissä jo olemassa olevilla tekniikoilla.

Bioenergialämmitys on myös yksi tapa käyttää bioenergiaa hyväkseen. Isonkyrön Palonkylässä sijaitsevalla Nivukosken tilalla on lämmitetty hakkeella jo 9 vuoden ajan. Ennen Stoker- lämmitysjärjestelmän hankintaa talossa käytettiin polttopuuta lämmitykseen.

- Hakelämmitys on käytännöllinen ja taloudellinen ratkaisu, sillä haketta tehdään omien metsien puista, tilan emäntä Maija Nivukoski kertoo.

Hakkeeksi kelpaavaa puuaineista saadaan metsänhoidollisten harvennushakkuiden yhteydessä. Reilun sadan hehtaarin metsäalalta haketta kertyykin yli oman lämmitystarpeen.

- Lämmitysjärjestelmä on myös todella huoleton: halkoja sai käydä lisäämässä pesään vähän väliä, mutta hakkeella lämmitettäessä palavan aineen siirtyminen lämmityskattilaan on automatisoitu. Riittää, kun täyttää säiliön noin kerran viikossa.

Nivukoski suosittelee jokaista pohtimaan erilaisten energianlähteiden käyttöä.

- On erityisen tärkeää, että hyödynnetään ensin raaka-aine, joka on helposti saatavilla omista metsistä ja lähialueilta, ennen kuin aletaan käyttää ehtyviä uusiutumattoman energian varantoja.

Kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa hakkeen käytölle onkin asetettu tavoitteeksi 12 miljoonaa kuutiometriä, mikä tarkoittaisi nykyisen käyttömäärän nelinkertaistumista vuoteen 2020 mennessä.

Jo nyt Suomessa panostetaan voimakkaasti bioenergia-alan koulutus- ja kehitystoimintaan. Meneillään onkin valtakunnallisia, alueellisia ja seutukunnallisia kehittämishankkeita, jotka ovat saaneet rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Bioenergia-alalla on kuitenkin kasvavaa tarvetta yritysten henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, jotta toiminnassa voitaisiin siirtyä volyymiajattelusta kannattavuuden korostamiseen ja säilyttää edelläkävijäasema myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Bioenergia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Tuet mahdollistivat yritysidean toteuttamisen

Aurassa investoidaan tulevaisuuteen

Teksti: Eeva-Kaisa Kivistö